Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus komeasti Pohjoismaiden parrasvaloissa

Tämä jymyuutinen on ollut kielen päällä jo pitkään ja nyt sen saa VIHDOIN virallisesti julkistaa.

Seita Vuorela ja Jani Ikonen ovat hetki sitten vastaanottaneet romaanistaan Karikko (WSOY 2012) Oslon oopperatalolla ensimmäisen Pohjoismaiden neuvoston jakaman lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon, suuruudeltaan 350 000 tanskan kruunua eli noin 48 000 euroa. 

Ruotsin kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljeroth ja Pohjoismaiden neuvoston presidentti Marit Nybakk  ojensivat ensimmäistä kertaa jaetun lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon voittajille uuden Nordlys-palkintopatsaan.

Ensimmäistä kertaa pohjoismaisten palkintojen jaon historiassa ehdokkaita pidettiin viimeiseen asti piinaavassa jännityksessä. Kaikkien eri palkintokategorioiden ehdokkaat kutsuttiin Oslon oopperatalon palkintoseremoniaan, ja palkinnon voittajat julkistettiin siis Oscar-gaalan tapaan. 

Aamulehden haastattelussa Vuorela kommentoi palkintoa seuraavasti:

– Tämä on raadilta rohkea valinta, koska Karikko on kirjana rankka. Näen voiton merkkinä siitä, että lastenkirjallisuus halutaan nähdä taiteena. Teos on valittu koska se on hyvää kirjallisuutta, ei pedagogien tai kasvattajien silmin, vaan taidekritiikin ja lukijoiden näkökulmasta. Näin mielestäni kuuluukin olla.

Palkintoseremonia lähetetään kaikilla pohjoismaisilla tv-kanavilla, Suomessa Yle Fem:n kautta. Lähetys jatkuu klo 23.40 asti.

Virallisissa palkintoperusteluissa Karikkoa luonnehditaan seuraavasti:

Kirjaillija kertoo rajoja rikkovan ja mosaiikin lailla rakentuvan veljessaagan, joka ravistelee ja koskettaa lukijaa aina viimeiseen riviin saakka. Kansanusko, mytologia ja satuperinne nivoutuvat omaleimaisesti yhteen tässä vahvasti symbolisessa romaanissa, joka kuvaa surua ja nuoren ihmisen etsiskelyä lapsuuden ja aikuisuuden, maan ja veden, unen ja todellisuuden sekä elämän ja kuoleman välimaastossa. 

Kuvittajan mustavalkoiset kuvat yhdistelevät runollista grafiikkaa ja valokuvatekniikkaa tavalla, joka entisestään laajentaa suggestiivista kokonaisvaikutelmaa.

En voi muuta kuin hykerrellä tämän uutisen äärellä. 

Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus on ollut – Tove Janssonin ja Irmelin Sandman Liliuksen aiemman megamenestyksen jälkeen – jo pitkään ansiottaan katveessa pohjoismaisella kustannuskentällä. Pohjoismaisten alan toimijoiden tietämys suomalaisesta korkeatasoisesta ja valikoimaltaan kiinnostavasta tarjonnasta on ollut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vähäistä. Lastenkirjallisuuden puolelta parhaiten tunnetaan kuvakirjallisuus pohjoismaisten yhteispainatusten ansiosta. Ja nyt Suomesta tullaan näin kertarytinällä kaikkien tietoisuuteen!

Karikko sivuutettiin Finlandia Junior- ja Topelius –ehdokasasetteluissa viime vuonna kokonaan. Sitä vastoin romaani sai kevättalvella Aamulehden ja Tulenkantajien kirjakaupan perustaman uuden Tulenkantaja-palkinnon, jolla halutaan nostaa esiin kirjallisuusviennin kannalta erityisen potentiaalinen teos.

Uskallan povata, että Karikko herättää pohjoismaisen palkinnon jälkeen kiinnostusta monella taholla. Palkinto ei kuitenkaan tarkoita itsestään selvästi sitä, että voittajateos tultaisiin automaattisesti kääntämään kaikille pohjoismaisille kielille, mutta edellytykset ovat mainiot ja kiinnostus on ainakin viritetty!  

Merkillepantavaa on sekin, että myös Jani Ikosen kuvittajan työ on noteerattu korkealle. Ikosen alkuperäiset, neliväriset sekatekniikalla toteutetut työt ovat nähtävillä hänen kotisivuillaan. Toivoa sopii, että WSOY ottaisi Karikosta pohjoismaisen palkinnon nosteessa uuden painoksen, johon Ikosen silmiä hivelevän upeat kuvitukset saataisiin alkuperäisessä muodossaan. Karikon sähkökirjaversiossa kuvitus on neliväristä. 

Vuorelan tuotantoa (aiemmin nimellä Seita Parkkola) on käännetty ranskaksi, italiaksi, englanniksi ja saksaksi. Viima sai vuonna 2011 ranskalaisen Pépites-palkinnon vuoden parhaana ranskan kielellä ilmestyneenä nuortenromaanina.  

Kirjallisuuspalkintojen raatityöskentely on aina monien kompromissien summa. Minulla oli tilaisuus työskennellä Pohjoismaisen palkinnon kansallisen raadin  avustavana jäsenenä, yhdessä varsinaisen jäsenten, Kaarina Kolun ja Janina Orlovin,  sekä toisen avustavan jäsenen Mia Österlundin kanssa. 

Kansallisen raadin sekä koko pohjoismaisen raatityöskentelyn linjaukset eivät ole yleisten käytäntöjen mukaan julkisia. Silti uskallan paljastaa, että Karikon ylivertaisuus oli kuitenkin lopullisissa äänestyksissä muihin ehdokkaisiin nähden kiistaton, eikä mitään ”vääntöä” lopullisesta päätöksestä käyty.

Ja mielestäni juuri tällainen edustava, kohti uutta kurkottava voittaja tarvittiinkin  uuden  pohjoismaisen palkinnon keulakuvaksi. 

Palkinnon perustamista on valmisteltu pitkään pohjoismaisten kulttuuriministerien keskuudessa ja palkinnon tavoitteena on antaa tukea pohjoismaiselle lasten- ja nuortenkirjallisuudelle.

Seita Vuorelan ja Jani Ikosen Karikko on arvioitu viime vuonna Lastenkirjahyllyssä. Lastenkirjahyllyssä on myös esitelty osa Pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon ehdokaskirjoista. Kaikki ehdokaskirjat ovat myös nähtävillä Lastenkirjainstituutissa Tampereella.

Lastenkirjahylly ja rouva Huu onnittelee lämpimästi Seita Vuorelaa ja Jani Ikosta ja kaikkia Karikon taustajoukkoihin kuuluvia!