Iso luuta lakaisee jo

Eilen julkistettiin kahden ison yleiskustantamon, WSOY:n ja Tammen, syksyn uutuusluettelot, jotka ovat kevään luetteloiden tapaan selailtavissa vain netissä.

STT:n uutistiedotteessa kerrotaan, että sähköiset luettelot ovat saaneet ”pääosin hyvää palautetta sekä medialta, kirjakaupoilta että tavallisilta lukijoilta”. Hmph.

Rouva Huu on ennustanut jo pitkään, että vuosituhannen taitteesta alkanut  vuotuisten lasten- ja nuortenkirjanimekkeiden  kasvu ei voi määräänsä enempää enää jatkaa nousuaan. 

Suomen Kustannusyhdistyksen viime vuoden tilastot ilmestyvät todennäköisesti lähiviikkojen aikana. Todennäköisesti laskusuhdanne ei vielä näy SKY:n tilastoissa ja vuoden 2013 lasten- ja nuortenkirjojen nimekemäärä  huitelee varmasti vielä tuon 1500 tietämillä.

Pikaisella silmäilyllä myös WSOY:n ja Tammen aikuistenkirjavalikoimassa näkyy niukentumisen merkkejä. 

Mutta Tammen ja WSOY:n syksyn tarjonnassa leikkaukset jo näkyvät, mielestäni jopa hätkähdyttävän isoinakin valikoiman niukennuksina. 

Alkeellisilla matematiikan taidoillani tein vertailuja viime syksyn WSOY:n kirjasanomien ja Tammenterhon syksyn 2013 luetteloiden perusteella ja vertasin lukuja syksyn 2014 ennakkotietoihin, jotka löytyvät siis jo verkosta.  

Laskelmissani en ottanut lukuun uusintapainoksia, yhteislaitoksia,  puuhakirjoja, legoleikkikirjoja enkä Tammen lukuisia erilaisia muumikirjoja ja mangasarjakuvaa. 

Laskuissani ovat siis mukana vain uudet lasten- ja nuortenkirjat, kotimaiset ja käännetyt, ainoana poikkeuksena Leena Laulajaisen ja Virpi Pennan Hopeasarvinen poro. Satuja Lapista -satukokoelma, jossa uuden tulemisensa saavat eri tahoilla aiemmin julkaistut Leena Laulajaisen sadut uusin kuvituksin. Tätä kirjaa pitäisin Tammen ainoana yllätyksenä lastenkirjallisuuden osalta, muutoin valikoimassa näkyy – sanoisinko suoraan – kylmäpäinen markkinatalous, jossa satsataan varmoihin myyntivaltteihin. 

WSOY:n lasten- ja nuortenkirjatarjonta vähenee puoleen entisestä: Viime syksynä julkaistiin 22 teosta, ja tulevana syksynä 11.

Tammessa vähennys ei ole aivan yhtä suuri: 26:sta kirjasta tarjonta vähenee 16:een. 

Molemmissa kustantamoissa suurin osa syksyn uutuuksista tulee olemaan  sarjojen uusia osia. Itsenäisiä teoksia – tai edes uusien sarjojen aloituksia! – ei ole juurikaan näköpiirissä. James Frey & Nils Johnson-Sheltonin Endgame: Loppupeli aloittaa uuden sarjan, joka jo nimellään kärkkyy Suzanne Collinsin Nälkäpelin lukijoiden suosiota. Ensimmäinestä osasta on jo tekeillä elokuva ja teokseen liittyy kiinteästi myös Googlen toteuttama kansainvälinen mobiilipeli, jonka pääpalkintona on kulta-aarre!

WSOY:n ainoa yllättäjä ovat Sisko Latvuksen Neuvostoliiton hajoamisen vuosiin sijoittuva nuortenromaani Kaksi sateenkaarta, jonka kansi näyttää tosin hämmentävästi kepeältä naisten viihteeltä.

WSOY julkaisee kaksi jouluaiheista lastenkirjaa, ruotsalaisen konkarin Eva Erikssonin Suuren metsän joulun sekä Topeliuksen joulun Rudolf Koivun kuvituksin. 

Tammi puolestaan julkaisee Riina Katajavuoren  kuvakirjan Joulupukki ja Korvatunturin väki. Hämmennystä herättää se, että kuvittajaa ei mainita lainkaan! 

Kirjan kerrotaan vievän "lukijansa lämpöiseen tunnelmaan. Kirjan teossa on ollut mukana 
Oy Santa Claus Licensing Ltd, joka kehittää, vahvistaa ja valvoo Joulupukki-säätiön omistaman suomalaisen Joulupukki-brändin kaikkia oikeuksia Suomessa ja maailmalla".  

Markkinakytkös löytyy myös Leningrad Cowboys Ltd:n nimissä julkaistavasta Dog´y´Dog: Hauvan maailma -kuvakirjasta: “Peleistä, kirjoista ja pian jo elokuvastakin tuttu iloinen koirasankari näyttää, miten koskaan ei tule tylsää!”

Tammen yllätyksiä on kaksin kappalein. Maria  Turtschaninoffin Maresi, punaisen luostarin kronikoita vertautuu esittelytekstissä tyttöjen omaksi Taru sormusten herrasta -tarinaksi!

Tekijän aiemman tuotannon tuntien vertaus ei kuitenkaan särähdä korvaan. Selvästi Maresista on lupa odottaa sarjaa, sillä uutuusromaanin mitta on aiempiin Turtschaninoffin nuortenkirjoihin verrattuna sangen maltilllinen, vain 180 sivua.

Markku Karpion Selviytymispeliltä odotan myös paljon, joskin sitä mainostetaan mielestäni täysin turhaan suomalainen versiona Nälkäpelistä.

Karpio nivoo ulokkeiseen tarinaansa partioharrastusta, eräretkeilyä ja pienen paikkakunnan elämän ehtoihin ulottuvaa paperikonetehtaan lakkauttamista. Jokohan yhteiskunnallisesti kantaa ottava nuortenromaani nostaa enemmän päätään?

Ulkokirjalliset houkuttimet (pelit, elokuvat, tunnetut brändit) ja kansainvälisten trendien aallonharjalla ratsastus näkyvät kahden suuren kustantamon tulevassa syksyssä. 

Uudet kuvakirjan tekijät loistavat poissaolollaan, ja kuvakirjoissa luotetaan ennen muuta entuudestaan tuttuihin sarjoihin. Tammella ja WSOY:llä on ollut pitkät perinteet suomalaisen kuvakirjallisuuden kärkikustantamoina, mutta syksyn tuleva valikoima ei anna aihetta JIPPII-huutoihin.

WSOY:n jättiyllätys – joskin aika odotettu sellainen – löytyykin asiaproosan puolelta. 

Emerita professori Leena Kirstinä on saanut Kirsi Kunnaksen sittenkin istumaan alas ja kertomaan elämästään: Kirsi Kunnas sateessa ja tuulessa on tuhti elämäkerta, joka juhlistaa Kunnaksen tulevaa 90-vuotissyntymäpäivää! 

Kunnasta moneen otteeseen haastatellessani hän on aina aika ajoin muistanut mainita, että muistelmiaan hän ei aio kirjoittaa! 

Mutta näillä eväillä orientoidutaan tulevaan syksyyn Tammessa ja WSOY:ssä. Jään odottamaan malttamattomana muiden suurten ja pienempien kustantamoiden syyssadon ennakkomaistiaisia.