Tyttöfantasia ylsi ykköseksi

Ohjaaja, käsikirjoittaja  Johanna Vuoksenmaa on hetki sitten julkistanut tämänvuotisen Finland Junior -palkinnon saajan: Maria Turtschaninoffin Maresi, Kronikor från röda klostret (Schildts & Söderströms, suom. Marja Kyrö,  Maresi, Punaisen luostarin kronikoita, Tammi).

Vuoksenmaa piti keskeisenä valintaperusteenaan sitä, että kirja ”laajentaa lukijan tajuntaa, viitoittaa tietä pois oman pään sisältä ja oman navan ääreltä”.

Hyvä kirja vie kohti moninaisia mahdollisia maailmoja, erilaisia näkökulmia, havaintoja ja päätelmiä joihin omista aisteistaan ja ajatuksistaan ei ilman sitä ylettyisi. Tässä tehtävässä kaikki kuusi finalistia onnistuivat erinomaisesti. Uskon myös, että jokainen luettu kirja, ihan millainen vaan, lisää ymmärrystä ihmisestä ja ympäröivästä maailmasta.

Kaikki kuusi ehdokaskirjaa puhuttelivat Vuoksenmaata, mutta yksi oli silti ylitse muiden:

--- kirja vei minut jonnekin, missä en ollut vielä koskaan käynyt. Se vei uuteen paikkaan, aivan omalakiseen ja omintakeiseeen maailmaansa, eikä päästänyt otteestaan. Tuoksut, äänet, maut, valo, uskottavat ja tarkat kaikkia aisteja syleilevät kuvat maailmasta, jota ennen tätä kirjaa ei ole ollut, jäivät mieleen pyörimään vielä pitkään tarinan päätyttyä. Menoksen saari oli tullut maailmankartalleni eikä enää lähtenyt sieltä, vaikka kaikki saarella tapahtunut ei ollut ollenkaan mukavaa ajateltavaa. Tämä kirja liikautti mieltäni eniten ja arvaamattomimpaan suuntaan ja vaati tulla palkituksi.
  

Tämä poikkeuksellisen väkevä fantasiakirja – paitsi kertoo hienoa, viisasta ja jännittävää tarinaansa – myös oikaisee ilahduttavasti fantasiakirjahenkilöiden sukupuolijakaumaa, joka Tolkienin jäljiltä jäi pikkuisen vinoon. Maresi saa minut muistamaan, että tänäkin päivänä maailmassa on paikkoja, joissa kirjoille ei etsitä lukijoita, eikä tietoa jaeta nuorille janoisille mielille. Edelleen ihmisten mahdollisuuksia tietää ja oppia rajoitetaan ja ihmisoikeuksia poljetaan.
 

Palkintopuheessaan Vuoksenmaa  kertoi jo kehuneensa kirjaa Ateenassa paikalliselle kustantamolle kuvaamalla sitä sellaiseksi teokseksi, jota toivoisin nuorten ympäri maailmaa lukevan:

Kirja on ankara ja lempeä, väkivaltainen ja hellä, runollinen ja toiminnallinen, ei joko tai vaan sekä että. Se valaa lukijaansa tahtoa, toivoa ja optimismia ja rohkaisee kulkemaan valoa kohti, pelotta. 

Fantasiagenrestään huolimatta – tai kenties juuri sen ansiosta – Maresi onnistuu ottamaan painavasti kantaa maailman naisten epätasa-arvoiseen asemaan ja alleviivaa tyttöjen oikeutta luku- ja kirjoitustaitoon ja koulutukseen.  

Suomessa on ilahduttavan paljon tinkimättömiä nuortenkirjailijoita, jotka eivät kursaile kirjoittaa nuorille älyllisesti haastavaa kirjallisuutta, joka ketjuttuu aiemman kirjallisuusperinnön kanssa luontevaksi jatkumoksi. Turtschaninoff myöntää ihailunsa ja vaikutevelkansa mm. Irmelin Sandman Liliuksen tuotannolle. 

Toimittaja Suvi Aholan Maria Turtschaninoffin haastattelussa (HS-Teema 5/2014) kirjailija toteaa, että aikoo vastaisuudessakin keskittyä kirjoittamaan nimenomaan nuorille:  "Nuorille kirjoittaminen on erityistä. Nuorena kirjallisuus vaikuttaa paljon voimakkaammin kuin aikuisena". 

Myös Seita Vuorela on puhunut samaan arvostavaan sävyyn lasten- ja nuortenkirjallisuudesta antamissaan haastatteluissa. 

Suomen elokuvasäätiö on myöntänyt tuotantotukea viimeisimmässä jaossaan hankkeille, jotka pohjautuvat Jari Mäkipään teokseen Etsiväkerho Hurrikaani ja kammokellari (Tammi 2006) sekä Annukka Salaman Käärmenlumoojaan (WSOY 2012) sekä Anne Leinosen ja Eija Lappalaisen Routasisarukset-romaaniin (WSOY 2011). Yllättävää kyllä, kukaan ei ole vielä rohjennut tarttua Salla Simukan Lumikki-trilogiaan.

Myös Turtschaninoffin Maresin miljöö ja kerronta ovat hyvinkin elokuvallisia.

Maresin arvio löytyy myös Lastenkirjahyllystä. 

Lämpimät onnittelut voittajalle ja teoksen kustantajille!