keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Pohjoismaiset ehdokkaat julkistettu; kuvakirjat lähes paitsiossa!


















Pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon ehdokkaat on tänään aamupäivällä julkistettu Bolognan lastenkirjamessuilla.

Suomesta ehdolla ovat Marjatta Levannon ja Julia Vuoren lasten ja nuorten tietokirja Leonardo oikealta vasemmalle sekä Maria Turtschaninoffin Maresi, kronikor från röda klostret (Schildts & Söderströms, suom. Marja Kyrö, Tammi).
 

Kaikkien ehdokkaiden peustelut ja tekijöiden esittelyt ovat luettavissa suomeksi täältä





Eniten ällistystä herättää se, että ehdokkaiden joukosta löytyy vain yksi kuvakirja, islantilainen Vinur min, vindurinn. Tosin sekin on tekijälistauksessa luokiteltu todennäköisesti vahingossa romaaniksi. 

Kuvakirjan visuaalisella ja kaikkia tasavertaisesti puhuttelevalla kielellä luulisi olevan tällaisessa kansainvälisessä kilpailussa potentiaalia. Eikö kuvakirjan tulevaisuuteen pohjoismaisessa mittakaavassa enää uskota lainkaan? 

On kiinnostavaa, että ehdokkaina on poikkeuksellisen paljon lastenromaaneja. Lieneekö viimevuotinen norjalaisen Brune-romaanin voitto innostanut asettamaan ehdolle entistä enemmän lapsen arkipäivää kuvaavia kuvitettuja lastenromaaneja?  

Ahvenanmaan ehdokas Alberta Ensten och uppfinnarkungen kertoo tytöstä, jonka äiti on tutkija ja keksijä. Tanskalaisten toinen ehdokaskirja Ud med Knud kertoo syöpään sairastuneesta 12-vuotiaasta Knud-pojasta. Norjalainen Joel og Io kertoo kahden lapsen rakkaustarinan ja ruotsalaisten Jagger jagger kertoo kiusatusta Bengt-pojasta, jonka hädältä aikuiset hauavat sulkea silmänsä. 


Islannin toinen ehdokas Þórarinn Leifssonn  on entuudestaan tuttu suomalaisillekin lastenromaanistaan Iskän salaisuus (Idun 2010). Nyt ehdolle asetetussa romaanissa Madyrinn sem hatadi börn kyseenalaistetaan jälleen  lastenkirjallisuuden turhan sovinnaisia rajoja, sillä romaanin
romaanin kantavana aiheena on kaupungissa liikkuva lastenvihaajamurhaaja!





Etukäteen suurinta mielenkiintoa rouva Huussa herättää Tanskan toinen ehdokas Ella er mit navn vil du købe det?, joka edustaa selvästi kokeellisempaa lastenkirjallisuutta. 

Alkuteos koostuu pahvilaatikosta, johon on koottu autenttisen tuntuisia leikkeitä ja paperiliuskoja 11-vuotiaan Ellan elämästä. Kirjasto- ja opetuskäyttöön kirjasta on tehty myös tavanomainen sidottu kirja. Nähtäväksi jää, saako raati luettavakseen myöhemmin keväällä kirjan muotoisen vai pahvilaatikkoon kootun teoksen!



Toinen perusformaatista poikkeava ja ennakkoon uteliaisuutta herättävä ehdokas on jo vangitsevalla kansikuvallaan ruotsalainen yli 600-sivuinen Jakob Wegeliuksen Mördarens apa -murhamysteeri, joka on suunnattu ahmimisikäisille lapsille ja varhaisnuorille.



Nuortenromaanejakin ehdokkaista löytyy: ruotsalaisten toinen ehdokas De som ikke finnes kertoo afrikkalaisen venepakolaisen Samuelin rankkaa tarinaa Norjassa ja hänen ystävystymisestään norjalaisen tytön, Emilien, kanssa. Romaani on kolmas ja päättävä osa Samuelin vaiheista kertovassa trilogiassa. 

 
Islantilainen Vinur minn, vindurinn ammentaa islantilaisten suosikkipuheenaiheesta eli säästä. 

On aina mielenkiintoista nähdä, kuinka pienten kulttuuri- ja kielialueiden lasten- ja nuortenkirjat heijastelevat yhteisönsä historiaa ja identiteettiä. Saamen kielialueiden yhteinen ehdokas kertoo jääkarhuista, joiden reviirille työntyy moottorikelkka. Grönlannin ehdokas Aqipi kertoo auttajahengestä, joka tulee shamaanin kutsumana ihmisten maailmaan. 

Suomalaisten ehdokaskirjat vaikuttavat koko kattauksen kannalta mukavan erilaisilta. Leonardo oikealta vasemmalle on myös ainoa lasten ja nuorten tietokirja kilpailussa.


muokattu 2.4.2015




2 kommenttia:

  1. Ei kuvakirjoja? Onko tämä aprillia?

    VastaaPoista

  2. Ei ole aprillia. Tosin huomasin nyt yön yli nukkuneena, että islantilaisten toisen ehdokkaan perusteluissa Vinur minn, vindurinn, kerrotaan sen olevan kirja kaikkein pienimmille ja että siinä on vain vähän tekstiä. Kuitenkin se on luokiteltu romaaniksi. Lieneekö tässä sitten virhe, se jää nähtäväksi, kun saan kirjan lähempää tututumista varten.

    Nuortenkirjallisuuskin on selvästi visuaalistumassa. Ahmimisikäsille suunnattu ruotsalaisten Mördare Apa on arvatenkin erittäin RUNSAASTI kuvitettu tuon yli 600 sivun osalta. Lapset ja nuoret tarvitsevat entistä enemmän kuvaa tueksi tekstin kupeeseen.

    VastaaPoista