Täsmäkirjoja aikuisten hankaliksi kokemista aiheista

Maaret Kallio & Susanna Ruuhilahti: Onnikujan kaverukset ja suuri Prööt! Kuvittanut Minna Kähkönen. 32 sivua. Väestöliitto 2014.

Maaret Kallio & Susanna Ruuhilahti: Onnikujan kaverukset ja pomppiva massu. Kuvittanut Minna Kähkönen. 32 sivua. Väestöliitto 2014.

Maaret Kallio & Susanna Ruuhilahti: Onnikujan kaverukset ja uusi poika. Kuvittanut Minna Kähkönen. 32 sivua. Väestöliitto 2014.

Väestöliiton uusi leikki-ikäisille suunnattu lastenkirjasarja Onnikujan kaverukset nostaa esiin monta kiinnostavaa ja ajankohtaista aihetta, joihin suuret yleiskustantamot eivät syystä tai toisesta tohdi tai halua tarttua. 

Kolmessa kirjassa käsitellään pienperheen arkea (Eetu asuu isänsä kanssa kaksistaan), kahden äidin vanhemmuutta (Aadalla on kaksi äitiä), lapsen oikeutta määrätä itse omasta kehostaan (Helmi ei haluakaan leikkiä pusuhippaa), kansainväistä adoptiota ja siisteyskasvatusta.

Suomessa koko perheen saunahetket ovat luontevaa yhdessäoloa eikä tässäkään lasten alastomuutta ole nähty aiheelliseksi peitellä. Minna Kähkösen kuvitusta kuvakirjaan Onnikujan kaverukset ja suuri prööt (Väestöliitto 2014). 

Kirjasarjan tavoitteena on takakannen mukaan ”auttaa vanhempia ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia pohtimaan yhdessä alle kouluikäisen lapsen kanssa elämän tärkeitä kysymyksiä: ystävyyttä, rakkautta, perheitä ihmissuhteita, kehoa ja kasvamista. Kirjasarjan avulla voidaan sadun keinoin lähestyä ja tavoittaa lapsen kokemusmaailmaa tunteista, turvallisuudesta sekä omista rajoista. Kirjat tukevat asioiden puheeksi ottamista ja niiden avulla on helppo vastata lasten kysymyksiin”.

Maaret Kallio taustoittaa kirjasarjan lähtökohtia myös Väestöliiton blogissa.

Tekstin laadinnassa on satsattu asiantuntemukseen: Maaret Kallio on Väestöliiton erityisasiantuntija, psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti ja Susanna Ruuhilahti perhe- ja lähisuhdeväkivaltatiimin vastaava ohjaaja sekä logoterapeutti. Kirjojen sisältöä ovat suunnitteluvaiheessa kommentoineet myös lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, kätilö ja tutkija Susanna Ingman-Friberg ja Väestöliiton psykologi, psykoterapeutti ja opettaja Suvi Laru sekä psykiatrinen sairaanhoitaja Jussi Pekkola.

Harvinainen kuva nykylastenkirjassa: lapset rentoutuvat ja nauttivat 
hetkestä! Minna Kähkösen kuvitusta kuvakirjaan Onnikujan kaverukset
 ja uusi poika (Väestöliitto 2014).  

Aadan äiti odottaa vauvaa. Leolla on vähän alkeelliset käsitykset vauvojen maailmaan tulosta:

Vauvat menevät vatsaan avaruushaikaran avulla. Yöllä haikara lentää postiluukusta sisään ja pudottaa nokastaan minivauvan äidin mahaan. Aamulla äiti syö puuroa ja vauva alkaa kasvaa.

Helmi kertoo muille lapsille kuinka asiat oikeasti menevät.

Päiväkodin musisointihetkessä lapset riehaantuvat vääntelemään tutun laululeikin sanoja mieleisekseen ja innostuvat esittelemään myös pimppejään ja pippeleitään. Itsetyydytyskin mainitaan luontevasti, ja näiltä osin kirjasarja haluaa tietoisesti kaataa pikkulasten kirjallisuuden tabuaiheita Suomessa.

Näiden kirjojen äärellä rouva Huu pohtii taas kertaalleen sitä, miksi erityiskustantamot, joilla on jokin tietty tärkeäksi kokemansa agenda kirjan kanssa, eivät käänny lastenkirjallisuuden kuvituksen ammattilaisten puoleen varmistaakseen, että sanoma oikeasti puhuttelee kohderyhmäänsä. 

Kuvituksella on nykyisin todella suuri merkitys kirjan levikin kannalta: vaatimattomalta näyttävä tai haljuin värein painettu kuvitus jää värikylläisten ja vivahteikkaiden kuvitusten jalkoihin kirjakaupassa. 

Onnikujan kaverukset –sarjan on kuvittanut Minna Kähkönen, jolla ei tiettävästi ole aiempaa kokemusta lastenkirjallisuuden visualisoinnista. 

Kuvitus tuo mieleen 1980-luvun kuvitusperinteen, jossa piirteiltään pyöreän-pehmoisilla lapsilla on kestohymy kasvoilla. Tällainen "kasarityyli" ei silti oikein tunnu perustellulta edes retromuodin nimissä. Kansien pastelli taustaväri on sekin valitettavan pliisu. 

Toivottavasti kirjat kuitenkin päätyvät tärkeiden aiheidensa takia päiväkoteihin ja vielä alakoulujen ensimmäisille luokille.