tiistai 13. joulukuuta 2016

Kattauksia kotimaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta, olkaapa hyvät!



Viisaasti lasten- ja nuortenkirjapalkintojen julkisuutta ripotellaan syksyn kirjasesongin ohella myös joulun alle.

Eilen julkistettiin uuden Runeberg Junior -palkinnon yhdeksän ehdokasta ja tänään Nuorisokirjailijat ry:n Arvid Lydecken- ja Topelius-palkintojen ehdokkaat. 

Kaikkien kolmen palkinnon voittajat selviävät ensi vuoden alkupuolella.

Porvoon kaupunki ja Sanomalehti Östnyland/ Ksf Media ovat Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi perustaneet uuden Runeberg Junior - lastenkirjallisuuspalkinnon, jolla halutaan lisätä lasten lukuintoa. 

Palkinnon profilointi lastenkirjoihin on enemmän kuin paikallaan, tuumailee rouva Huu. 

Mukana on perinteisiä kuvakirjoja, lukemaan opetteleville suunnattuja helppolukuisia ja lastenromaaneja. Sekä ruotsin- että suomenkieliset teokset ovat hyvin edustettuina. Erityisen ilahtunut rouva Huu on siitä, että lukutaidon eri vaiheisiin on valittu erilaisia ehdokkaita. Mukana on esikoistekijöitä, Pipsa Pentti ja Miikka Pörsti, sekä useampi jo entuudestaan hyvin tunnettu tekijä. 

Esiraati (toimittaja Petra Lind, lastenkirjailija, äidinkielenopettaja Hanna Lundström ja nukketeatteritaiteilija Ilpo Mikkonen)  valitsi vuoden tarjonnasta nämä yhdeksän teosta:










Tittamari Marttinen: Emeliina ja laulavan koiran tapaus, kuv. Lotta Kauppi, Lasten Keskus 2016











Malin Klingenberg: Den fantastiske Alfredo, kuv.  Joanna Vikström Eklöv, Schildts & Söderströms 2016









Lena Frölander Ulf: Jag, Fidel och skogen; suom. Minä, Muru ja metsä, S&S










Miikka Pörsti: Kaikkien juhla, kuv.  Marika Maijala, Tammi 2016











Pipsa Pentti: Lyyli ja hurja Paperi-Hukka, Otava 2016










Timo Parvela: Paten kalastuskirja, kuv. Pasi Pitkänen, Tammi 2016











Sanna Karlström: Siilin laulu, kuv. Marika Maijala, S&S 2016










Minna Lindeberg & Jenny Lucander: Vildare, värre, Smilodon, Förlaget 2016









Paula Noronen: Yökoulu ja kadonnut opettaja, kuv.  Kati Närhi, WSOY 2016



Porvoolaiset päiväkotiryhmät sekä 1.-2.-luokkalaiset pääsevät nyt lukemaan teoksia ja valitsemaan niistä omia suosikkejaan. 

Lopullisesta palkinnonsaajasta päättää elokuvaohjaaja Saara Cantell. Palkinnon saaja julkistetaan Runebergin päivänä 8. helmikuuta ensi vuonna. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa. 

                                         ******

Arvid Lydecken –palkinnosta kisaavat nämä lasten- ja varhaisnuorten romaanit. 

Ohessa raadin perustelut: 

Henrika Andersson: Nagu-Nalle på djupa vatten, S&S 2016

Kun Nagu-Nalle huomaa tulleensa lasten hylkäämäksi ja perheen lemmikkikissan kasvaneen vaarallisen suureksi, hän päättää karata. Jännittävä meriseikkailu kohti Nauvoa tempaa lukijan mukaansa ja hyrisyttää. Anderssonin monitasoinen ja hyvällä kielellä kirjoitettu lastenromaani kuvaa lämpimästi ystävyyttä ja yhteisöllisyyden tärkeyttä. Filosofinen ja kekseliäs Nagu-Nalle on ihastuttava persoonallisuus lastenkirjallisuuden sympaattisten nallehahmojen joukossa.  


Hannele Lampela: Prinsessa Pikkiriikki, Otava 2016

Hannele Lampelan Prinsessa Pikkiriikki on hurmaava lastenkirja. Päähenkilö on riemastuttava, anarkistinen prinsessa - todellinen lasten toimijuuden ja tekemisen puolestapuhuja, joka osaa jättää aikuisten määräykset omaan arvoonsa. Lapsen näkökulma kantaa vahvasti teoksen alusta loppuun, ja Prinsessa Pikkiriikin kolmessa tarinassa riittää sekä vauhtia että seesteisiä hetkiä. Lampelan hersyvä ja leikittelevä kieli houkuttelee lukemaan kirjaa ääneen.


Sanna Isto: Maan alaiset, WSOY 2016

Maan alaiset on upea lastenromaani Metuli-tytöstä, joka eräänä aamuna huomaa muuttuneensa erikoiseksi eläimeksi. Mitä tehdä, kun oma elämä viedään? Kesäinen Suomenlinna tunneleineen ja linnoituksineen on herkullinen miljöö seikkailulle. Paikallishistoria, mielikuvitus, arki ja fantasia kietoutuvat Sanna Iston teoksessa saumattomasti yhteen. Mukaansatempaava, erinomaisella kielellä kirjoitettu teos on kertomus ystävyyden voimasta sekä omien vahvuuksien ja rajojen löytämisestä.


Juha-Pekka Koskinen: Benjamin Hawk : merirosvon oppipoika, Karisto 2016

Eletään vuotta 1692. 14-vuotias Benjamin karkaa isänsä ja isoisänsä tavoin merille. Alkaa vetävä seikkailu, joka tempaisee lukijan aarteenetsinnän saloihin. Taitavasti luodusta miljöökuvauksesta ei puutu merirosvouskottavuutta, saati tunnelmaa. Koskisen kieli on värikästä ja kuvailevaa, henkilöhahmot hauskoja ja juoni pitää otteessaan. Teos on aito merirosvoseikkailu jännityksen ja aarrekätköjen  ystäville.


Silja Sillanpää: Tenho ja Ryske: satuja soitosta, S&S 2016

Lämminhenkinen tarinakokoelma pojasta, joka toivoo seitsenvuotislahjaksi omaa soitinta ja saakin sellaisen. Mutta sillä ei voi soittaa, ainoastaan kuunnella. Onneksi ikkunan taakse ilmestyy hirvi, joka avaa pojalle musiikin salat. Sillanpää punoo tarinaa taitavasti ja kätkee kielellisten leikkien sisään runsaasti tietoa suomalaisista soittimista ja musiikin merkityksestä. Teos on vahva kuvaus ystävyydestä, ja Ryske-hirvi yksi vuoden hurmaavimmista lastenkirjallisuuden hahmoista.


Topelius-ehdokkaat raadin perusteluineen: 

K. K. Alongi: Kevätuhrit, Otava, 2016

K. K. Alongin apokalyptisen dystopiasarjan avausosa on hyytävä kuvaus kuolemanaallosta ja nuorista, jotka ovat jääneet henkiin. Pelottava tulevaisuudenkuva rakentuu pala palalta kuvaten Suomea ja maailmaa tuntemattoman kuolonkatastrofin jälkeen. Miten selvitä hengissä, kun normaalit lait eivät enää päde? Vahva juonenkuljetus ja ristiriitaiset henkilöhahmot muodostavat koukuttavan kokonaisuuden, joka ei päästä lukijaa helpolla.




Magdalena Hai: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta (Karisto, 2016)

Magdalena Hain mainio kauhunovellikokoelma yhdistelee sujuvasti karmaisevia tapahtumia, huumoria ja suomalaista kansanperinnettä. Kauhukuvastoista tutut hahmot ja asetelmat toistuvat ja muuntuvat tyylikkäästi sekä kylmäävän kauheissa että kauhuelementeillä leikkivissä novelleissa. Teos käsittelee oivaltavasti kauhun keinoin myös ongelma-aiheita, kuten koulukiusaamista ja yksinäisyyttä. Suomalaiseen nuortenkauhuun Haiseva käsi on tarpeellinen ja kaivattu, napakka kokoelma.



Nelli Hietala: Miia Martikaisen kärsimysviikko, Karisto, 2016

Nelli Hietalan hilpeän kesäinen romaani kertoo Miian viikosta kesämökillä sekä yllättävästä miespuolisesta tuttavuudesta. Teos on raikas, iloinen ja uskottava; erinomainen  realistinen nykytyttökirja. Päähenkilö on valloittava ja hänen romantiikka- ja seksuaalisuuspohdintaansa on helppo samaistua. Hyvällä kielellä kirjoitettu, sujuvasti ja mukaansatempaavasti etenevä teos purkaa myös tyttöihin ja seksuaalisuuteen liittyviä tabuja.



Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin, Otava, 2016

Kesän jälkeen kaikki on toisin kertoo Peetusta, joka on syntynyt väärään kehoon. Se on kertomus herkistä perhesuhteista, kasvamisesta, vapaudenkaipuusta sekä ihmisen tarpeesta, halusta ja oikeudesta määritellä identiteettinsä ja itsensä. Henkilöiden tunteita kuvataan tarkasti ja hienovaraisesti. Painavasta asiasta huolimatta Siri Kolun teoksessa on keveyttä ja ilmavuutta: teoksen kieli, rakenne ja tarina hengittävät ja antavat tilaa lukijan omille ajatuksille.



Maria Turtschaninoff: Naondel, Förlaget, 2016/ suom. Marja Kyrö, Tammi

Seitsemän naista, seitsemän kohtaloa - kaikkia yhdistää häikäilemätön ja raaka visiirinpoika Iskan.  Naondel on Punaisen luostarin kronikoiden (Krönikor från Röda klostret) toinen osa, joka toimii myös itsenäisenä kertomuksena. Väkevästi ja omaleimaisesti kirjoittava Maria Turtschaninoff on luonut maailman täynnä voimaa ja tunnetta. Surumielisen ja armottoman teoksen teemoina nousevat esiin valta, vapaus ja tasa-arvo.





                                       ******


Raateihin kuuluivat tänä vuonna puheenjohtajana kirjastovirkailija Salla Erho, tutkija-kriitikko Myry Voipio sekä äidinkielenopettaja Ida Hartikainen.

Topelius- ja Lydecken -palkintoehdokkaiden kattaus täydentää ja paikka ja osittain myös kommentoi hyvällä tavalla Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -ehdokasasettelua. Topelius- ja Lydecken -ehdokkaissa on mukana kaksi Finlandia-kisassakin mukana ollutta, Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin ja Iston Maan alaiset ja Runeberg Juniorissa Lena Frölander-Ulfin kuvakirja.  

Lasten- ja nuortenkirjapalkintoraadit tekevät tärkeää työtä tämän kirjallisuuden alueen perkaajina ja esilukijoina. Rouva Huu toivoo, taas kertaalleen, että raadit ymmärtäisivät työnsä kauaskantoisen merkityksen ja sisäänkirjoittaisivat myös näkemyksiään koko lukusavotasta kokonaisuutta summaaviin tiedotteisiin.

Runeberg Junior -raadin toivoisi myös laativan lyhyet esittelytekstit ehdolle asetetuista kirjoista. 

Kun kritiikki vähenee, näillä tiedotteilla ja julkilausumilla on entistä isompi merkitys! 

1 kommentti:

  1. Kesän jälkeen on kaikki toisin oli mielestäni tosi hyvä kirja
    ja sisällöltään todentuntuinen. Olen tyttäreni ystävien kautta
    tutustunut aiheeseen ja Kolu on kyllä ottanut teeman hyvin
    käsittelyyn. Hyvä tämän ajan kertomus kipeästä aiheesta.
    t. Raija

    VastaaPoista