Roope Kankare, Sampo
Mustonen & Jalo Niinikangas: KaMuNi, 354 elämänviisautta, piirrokset Roope
Kankare, 141 sivua, Enostone 2016.
Minka Heino: Pinnalla.
Pop! Lasten aforismikirja, 44 sivua, Suomen aforismiyhdistys 2017. Taitto Jari Tammi.
Lasten ja nuorten ääni kuuluu nykyisin monella foorumilla.
Aika ajoin koululaiset
osallistuvat sanomalehtien yleisönosastossa jopa keskusteluun lasten ja nuorten
vähentyneestä lukemisesta.
Toimertumisen kimmokkeena voi toki olla äidinkielen ja kirjallisuuden
tunnilla annettu tehtävä laatia mielipidekirjoitus pikemminkin kuin aito halu
vaikuttaa, mutta siitä viis.
Kolmen
espoolaisen 13-vuotiaan pojan laatima elämänviisauskirja ottaa sekin rivien
välissä kantaa poikiin liittyvään huolipuhekeskusteluun.
Roope Kankare, Sampo
Mustonen ja Jalo Niinikangas kyllästyivät eri tahoilla kuulemaansa totena
pidettyyn väitteeseen, että suomalaiset pojat eivät enää lue mitään. KaMuNi
sisältää 354 elämänviisautta, jotka osoittavat, että pojat osaavat kirjoittaa
ja ajatella syvällisiä.
Ajatuksista
konkreettisiin tekoihin ja valmiiksi kirjaksi asti hanketta ryyditti varmasti
poikien steinerkoulutausta sekä Jalo Niinikankaan isovanhempien, Liisa ja Kari Niinikankaan, luotsaama pienkustantamo Enostone.
Kokoelma
on jaoteltu monien klassisten aforismiteosten tapaan erilaisiin
aihealueisiin, joissa ovat esillä
kaikki mahdollinen maan ja taivaan väliltä.
Päivänpolttavaa nuorisokulttuuria
aforismeista on turha etsiä. Osa aforismeista tuntuu jo ennen luetuilta. Kokoelman riemastuttavinta antia ovat kliseisten viisauksien tai sanontojen lakoniset muunnelmat sekä koululaisvitsien henkeen laaditut nokkeluudet.
Ja
miten naulan kantaa pojat kirjoittavatkaan lukemisesta:
Lukeminen on helpompaa kuin luetun ymmärtäminen.
Sokerina
pohjalla 354 elämänviisauden jälkeen on innostava aukkosanatehtävä, joka
kannustaa sommittelemaan ikiomia viisauksia. – Mikä mainio idea levittää
tietämystä aforismeista sanataidekouluissa, päiväkodeissa, esikouluissa ja
kouluissa!
Vihtiläisen
Minka Heinon (s. 1976) Pinnalla. Pop! tuo aforismit myös pienten lasten
ulottuville. Tästä kirjasta on kuitenkin turha etsiä edellisen elämänviisauskirjan kaltaista klassista
aforismikaavaa.
Heinon iskevä ja äärimmilleen karsittu muoto muistuttaa perinteistä aformismia enemmän niukkaakin niukempaa proosarunoa,
sana-assosiaatiota tai japanilaista kurinalaista tanka- ja haikurunoutta.
Aiheet
löydetään lapsen välittömän kokemuspiirin sisältä arkisista asioista:
Heijastin, kulkijan diskopallo.
Repun pohjassa reikä – tietovuoto!
Tulla toiseksi, käyttäytyä kuin viimeinen.
Lyhyiden,
muutaman sanan aforismien kuvittaminen on haasteellista. Heino on päätynyt
sekatekniikkaan: jokainen aukeama on saanut oman väritaustansa, johon on
piirretty erilaisia esittäviä tai viitteellisempiä hahmoja.
Kansikuvaan olisi toivonut enemmän iskevyyttä.
Kirjaa
mainostetaan ensimmäisenä suomalaisena lasten aforismikirjana.
Ihmettelyn
ideaa ja sanaleikkejä varioidaan myös näissä lastenkirjoissa:
Tittamari
Marttinen: Voiko tuulipuvussa lentää? Kieliriemua
ja sanahelinää, kuv. Virpi Penna, Kirjapaja 2011
Petra
Heikkilä: Makin makiikkaa, Lasten
Keskus 2007
Petra Heikkilä:Lokin lokiikkaa, Lasten Keskus 2004
Leena
& Matti Laitsaari: Taivaan kynä,
linnun lehti, sanoja lasten suusta, kuvittanut Kristiina Louhi, WSOY 1996
Kiitti kiva vinkeistä :D Tällaisiakin tarvitaan lasten sanailumaailmaan!
VastaaPoista