Tehdään yhdessä lastenkirjoista muodikas trendi

Lasten kirjamessut Finlandia-talon kongressisiivessä, os. Mannerheimintie 13e,  Helsinki 27.–29.10.2017. Avoinna pe klo 10-17, la klo 10-16 ja su klo 10-14. Vapaa pääsy, vaatesäilytys ja lastenvaunparkki.  Pääjärjestäjä Kulttuurikioski osuuskunta.  

Perinteisten Helsingin kirjamessujen kanssa samaan aikaan järjestetään perjantaista sunnuntaihin myös ensimmäiset Lasten kirjamessut Finlandia-talolla.

Myyntinäyttelyssä on esillä eri kustantamoiden kotimaisia lastenkirjauutuuksia. Satuhuoneessa järjestetään toiminnallisia työpajoja lapsille. Lauantaina ja sunnuntaina päälavalla on ohjelmaa myös aikuisille. 

Kuvitusnäyttelyt tuovat esille lastenkirjakuvitusta ja näyttelystä on mahdollisuus ostaa alkuperäisiä kuvitusorinaaleja, printtejä ja muita paperituotteita.  

Lasten kirjamessujen takaa löytyy voittoa tavoittelematon Kulttuurikioski osuuskunta, ja erityisesti lastenkirjailija ja -kuvittaja Ella Brigatti, joka haluaa lastenkirjallisuuden näkyvyyden voivottelun sijasta haastaa lastenkirjaväen suoraan toimintaan. 

Brigatti on koonnut taustatiimiinsä lastenkirjallisuuden tulevaisuuteen uskovia tulisieluisia naisia, muiden muassa. aiemmin FILI:ssä myös lasten- ja nuortenkirjojen parissa työskennelleen Tiina Lehtorannan ja messujen markkinoinnista vastaavan Susanna Olkinuoran.  

Lasten kirjamessujen ajankohta on paras mahdollinen, siitäkin huolimatatta, että se joutuu kisaamaan osittain samasta yleisöstä Helsingin kirjamessujen kanssa. 

Suomalaisten lasten ja nuorten lukemiseen liittyvät asiat ovat tuskin koskaan ennen herättäneet näin runsasta  keskustelua printti- ja sähköisen median lisäksi verkossa ja kotien ja työpaikkojen ruoka- ja kahvipöydissä. 

Alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita on käynnissä ympäri maata, ja uusia kampanjoitakin on vielä tulossa.

Toimittaja Tanja Vasaman viikonloppuna Helsingin Sanomissa ilmestyneessä jutussa haastateltiin menestyneen Vimma-lastenvaatemerkin perustanutta Marjut Rahkolaa.

Suomalaiset pienet lastenvaatebrändit ovat nimittäin tehneet viime vuosina tehoiskun suomalaisten lapsiperheiden vaatekaappeihin. Nyt puhutaan jo tiettyjen kotimaisten lastenvaatesuunnittelijoiden tuotteiden hypettämisestä.

Menestyneitä lastenvaatemerkkejä yhdistävät voimakkaat, tunnistettavat printtikuosit, jotka ammentavat retromuodin vanavedessä 1960–70-luvun tekstiileistä ja väreistä.

Vimman toimitusjohtaja Marjut Rahkola toteaa Hesarin jutussa, että kyse on äitien itse luomasta ilmiöstä: monille vanhemmille lastenvaatteet ovat paljon enemmän kuin vain vaatteita. 

Pienten lasten vanhemmat ovat nykyisin aiempaa tietoisempia kuluttajia. He kiinnittävät ostopäätöstä tehdessään huomiota tuotteen valmistusmaahan ja ekologisuuteen.
 
”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa. Lapset eivät ehkä sentään ole vanhempiensa käyntikortti, mutta he viestivät lastensa kautta jotakin. Aikuiset eivät ainoastaan osta sitä rättiä, vaan he ostavat yrityksen arvot, he haluavat kuulua johonkin,” sanoo Rahkola.  

Kiinnostavan näkökulman aiheeseen tuo myös Vasaman haastattelema Kansallismuseon tutkija Päivi Roivainen. Hän näkee yhteyden perheen varallisuuden ja lapsen design-vaatettamisen välillä:

”Lastenvaatteiden kautta vanhemmat viestivät etenkin toisilleen esimerkiksi tiettyä sosiaalista asemaa, makua tai tyyliä. Vaikka ostopäätöksiä perustellaan usein käytännöllisyydellä, kestävyydellä tai ekologisuudella, ne ovat myös tietoisia tyylivalintoja. Siitä puhutaan vähemmän”, Roivainen sanoo. 

Lasten kirjamessujen kynnyksellä haluan vedota pienten lasten vanhempiin ja haastaa kaikki paneutumaan lastenvaatteiden sijasta tai rinnalla myös kotimaiseen ja huippulaadukkaaseen lastenkirjavalikoimaan, josta löytyy ihan samaa väri- ja muotokieltä kuin lastenvaatemallistoistakin.

Kotimaisen lastenkirjan ostamisen voi nähdä yhteisöllisenä tekona: samasta kirjasta nauttivat perheen eri-ikäiset lapset ja aikuiset yhdessä. 

Laadukkaan lastenkirjalla on  kierrätysarvoa: se ilahduttaa ensikäyttäjän jälkeen myös pienempiä sisaruksia tai suvun ja lähipiirin muita lapsia. 

Design-lastenvaatteella voi ajatella olevan näyttöarvoa, mutta laadukkaalla suomalaisella lastenkirjalla on käyttöarvoa: lapselle ääneen lukeva aikuinen ikään kuin sijoittaa lapsen etutilille jokaisen lukuhetken kautta jatkuvasti korkoa kasvavia talletuksia, jotka koituvat lapsen eduksi pitkälle aikuisuuteen asti. 

Pieni kustantamo Etana Editions on mainio esimerkki tarkasta toimintakonseptista, jonka uskoisin vetoavan erityisesti graafiseen muotokieleen viehtyneisiin pikkulasten vanhempiin. 

Jenni Erkintalon ja Réka Királyn luotsaama kustantamo keskittyy visuaalisesti rikkaisiin lastenkirjoihin, joissa leikitellään rohkeasti lastenkirjan muodolla ja poiketaan totutuista kaavoista niin tekstin kuin kuvituksenkin osalta (esim. Laura Mertz: Tuhat ja yksi otusta, 2016;  Hanna Konola: Tuulen vuosi, 2016; Jenni Erkintalo & Reka Kiraly: Pop pian kotona, 2015).

Aino-Maija Metsolan yksin tai yhteistyössä muiden kanssa tehdyt kuvakirjat (Nemo, WSOY) ammentavat vaikutteita Marimekon väri- ja muotokielestä, mutta luovat silti kansiensa väliin omalakisen ja -valoisen maailman.

Kaisa Happosen & Anne Vaskon Mur, eli karhu (WSOY 2016) on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla, ja Anne Vaskon värimaailma on niin ikään yhdistetty suoraan Marimekkoon. 

Vaskon muutaman vuoden takainen Jellona Suuri ja sen jatko-osa Jellona toinen (WSOY 2010 ja 2012)  tekevät myös kunniaa tekstiilien kierrättämiselle: kangaskollaasin materiaalina on käytetty vanhoja 1970-luvun potkupukuja ja muita tekstiileitä. 

Lasten kirjamessuille on vapaa pääsy. 

Rouva Huu toivoo, että moni kotimaisiin lastenvaatteisiin hurahtanut vanhempi kokisi messuilla ahaa-elämyksen ja ostaisi sen viidennen välikausipipon sijasta laadukkaan kotimaisen lastenkirjan.