lauantai 10. marraskuuta 2018

Isä ja isän kulta












Jan Ormerud: Isän kulta-sarja: Isä tuli kotiin; Isän kulta Sottapytty;Isän kulta nukkuu; Isän kulta lukee, suom. Riitta Mäyrälä, WSOY 1985. 








Pikkulasten katselukirjoissa on paljon suotta unhoon jääneitä helmiä, joita voi tarkastella aikansa perhearvojen ja tasa-arvonkin lähettiläinä.


Kuka muistaa vielä Jan Ormerdin Isän kulta -sarjaa?

Taaperoikäisen lapsen ja isän suhde on kuvattu kirjoissa sydämellisesti. 



Lapsi on jo eteisessä vastassa, kun isä tulee töistä. Jan Ormerodin kuvitusta katselukirjaan Isä tuli kotiin (WSOY 1985).


Isä tuli kotiin -kirjassa selviää, että isä käy ansiotöissä, mutta kotona hän on sataprosenttisesti läsnä lapsen kanssa. 

Isä osallistuu kotitöihin. Äidistä ei näy näissä kirjoissa pientä vilaustakaan. Isän ja lapsen symbioosi on vahva ja rikkumaton. 



Mikä ihana näky: isän kullalla on sisällöltään runsas lasetnkirjahylly!
Isä näyttää mallia siivouksessa. Selän takana taapero tosin
siivoaa omalla tavallaan... 
Jan Ormerodin kuvitusta
katselukirjaan Sottapytty  (WSOY 1985). 



Kuvitus näyttää luonnosmaiselta, viiva hakee  välillä muotoaan, ja tästä syntyy sympaattista rosoa ja rouheutta. 

Värinkäytössään, niukoissa yksityiskohdissaan ja miljöön kuvauksessaan tyyli on moderni. 

Lapsen isä on hyvin hoidettuina partoineen ja rentoine vaatteineen kuin kuka tahansa 2010-luvun tyylitietoinen isä. 

Neliosaista sarjaa ei siis millään uskoisi joi yli 30 vuotta sitten ilmestyneeksi.



Isän ja lapsen suhde tulee myös hellyttävästi esiin, kun lapsi
kiehnää ja hakeutuu isän lähelle. Jan Ormerodin kuvitusta katselukirjaan
 Sottapytty (WSOY 1985) 



Kirjojen  tekijän, Jan Ormerodin, nimikin hämää: Janette Louise Ormerod (1946­–2013) on australialaissyntyinen ja kuvittajaopintojen perässä perheineen Britanniaan vuonna 1980 muuttanut kuvittaja ja lastenkirjailija. 


Isä lukee omaa kirjaa, mutta yhteys on tässäkin vahva. Jan Ormerodin
kuvitusta katselukirjaan Isän kulta lukee (WSOY 1985). 


Ormerod on monissa kuvituksissaan kuvannut omaa perhettään. Ehkä juuri siksi lasten kodin arkisten puuhien kuvaamiseen on saatu poikkeuksellisen latautuneita tunteita.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti