Vahvojen tyttöjen ja naisten Finlandia-kattaus

Ehdokkaat iloisessa ryhmäkuvassa. Vasemmalta Siiri Enoranta, Maija ja Anssi Hurme,
Magdalena Hai, Riina Matila, Anna-Sofia Vuori, Linda Bondestam ja Taru Anttonen.
Valokuva PHH 

  

Suomen Kirjasäätiön lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat on hetki sitten julkistettu Helsingissä.

Ehdolla on kuusi teosta, ohessa raadin perustelut:

Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan, Into Kustannus

Teos tekee näkyväksi tyttöjen ja naisten kyvykkyyden, tahdon ja rohkeuden monilla eri aloilla ja eri aikakausina. Vaikka kirjoittajia ja kuvittajia on paljon, kokonaisuus on yhtenäinen niin kielen, tyylin kuin kuvituksen ja taiton kannalta. Tiedon ja sadun yhteenpunominen on onnistunutta ja pienempikin lukija kykenee ymmärtämään ja hahmottamaan tarinat.

Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous, WSOY 

Upeasti ja kauniilla, huolellisesti valituilla sanoilla kirjoitettu teos maalaa lukijan eteen uskottavan maailman. Omalakisen ja vahvaäänisen romaanin henkilökuvaus, juoni ja inhimillisyys tuovat esiin lapsuuden lopun, hyvän ja pahan, ilon ja surun. Eheä ja varma lukuelämys.

Magdalena Hai: Royamen aikakirjat 1: Kolmas sisar, Otava  

Viisas ja viihdyttävä romaani imee lukijan maagisiin maailmoihinsa, eikä päästä irti. Kerroksellinen, yllättävä ja monitasoinen tarina kiertyy hiljalleen auki ja paljastaa salaisuutensa. Teoksen kieli ja maailmat, juonellinen rytmi ja henkilökuvaus muodostavat herkullisen ja ehyen kokonaisuuden.

Maija & Anssi Hurme: Skuggorna, Schildts & Söderströms / Varjostajat, S&S 

Monitasoinen kuvakirja käsittelee onnistuneesti ja konkreettisesti surua ja menetystä. Tarina, kuvitus ja taitto muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Värimaailma ja juoni kuljettavat lukijan kohti valoa: Surusta voi päästää irti. Teoksen tunnemaailma tavoittaa sekä lapsen että aikuisen.

Riina Mattilla: Järistyksiä, WSOY 

Kaunis rakkaustarina itsensä löytämisestä tarjoaa samaistumispintaa ja rohkeutta kohdata oma tapansa olla. Teos käsittelee ensirakkautta koskettavasti ja ulottaa teeman kysymyksiin seksuaalisesta ja sukupuolisesta identiteetistä: Kaikilla on oikeus rakkauteen. Hyvällä kielellä kirjoitettu tarina pitää otteessaan alusta loppuun.

Sanna Sofia Vuori & Linda Bondestam: Ägget, Förlaget / Muna, Teos 

Tarina, kieli ja kuvitus muodostavat hiotun, temaattisesti ja tyylillisesti riemastuttavan kokonaisuuden. Kutkuttavat hahmot, yksityiskohdat ja yllätyksellisyys ulottuvat joka tasolle ja saavat niin lapsi- kuin aikuislukijankin hykertelemään. Värikäs kirja sopii luettavaksi yksin ja yhdessä.

Kahta kuvakirjaa lukuun ottamatta kaikissa muissa ehdolle asetetuissa teoksissa on toimijoina vahvoja tyttöjä, jotka viis veisaavat ympäristön mielipiteistä. 

Näiltä osin Finlandia-raadin voi ajatella ottavan kantaa viimeaikaiseen #me too -keskusteluun naisten seksuaalisesta häirinnästä, seksuaalisesta identiteetistä sekä laajemmin naisen oikeudesta määrätä omasta kehostaan. 

Maija ja Anssi Hurmeen Skuggorna / Varjostajat -kuvakirjan lapsipäähenkilön sukupuolta ei ole liioin napitettu tytöksi tai pojaksi, joten tämäkin teos osuu ajankohtaisten keskustelujen ytimeen. 

Ehdokkaissa on mukana kaksi esikoiskirjailijaa. Riina Mattilan Järistyksiä sijoittui toiselle sijalle WSOY:n nuortenromaani-kilpailussa. Anna Sofia Vuori on suomenruotsalainen lastenkulttuurin monitoimija.

Vuoren ja Linda Bondestamin Ägget / Muna tuo mieleen Finlandia-voittajan kuuden vuoden takaa: Christel Rönnsin kuvakirja Det vidunderliga ägget / Perin erikoinen muna (Schildts & Söderströms) kertoo niin ikään munasta, jonka kuoriutumista koko perhe odottaa malttamattomana. 

Tässä siis taas todiste siitä, kuinka tietyt aiheet toistuvat lastenkirjallisuudessa!

Mattilan Järistyksiä ilmestyi alun perin viime vuonna e-kirjana ja vasta tämän vuoden puolella perinteisenä kirjana. Sääntöjen mukaan teokset, jotka eivät ehtineet myöhäisen ilmestymisensä takia edellisvuoden ehdolle asetteluun, voidaan ottaa mukaan seuraavan vuoden ehdokasvalintaan. Näin on luultavasti käynyt Järistyksien kohdalla.

Järistyksiä on perinteinen nuortenromaani, jossa kuvataan teinin kasvukipuja. Päähenkilö Elisa haluaa olla Eelia. Seksuaalisen identiteetin pohdinnat ovat vanhemmille vaikea asia. 

Tämänvuotinen Finlandia-raati ei ole kavahtanut fantasiaromaanien vuolasta kerrontaa. Magdalena Hain Kolmannessa sisaressa on 557 sivua ja Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirouksessa 443 sivua. 

Hain teos aloittaa Royamen aikakirjat -nimisen sarjan. Enorannan romaani on itsellinen teos. Mattilan romaanin tavoin myös Hain ja Enorannan fantasiatarinoissa korostuu seksuaalinen moniarvoisuus.

Kuvittaja Linda Bondestam Siiri Enoranta ovat kummatkin nyt ehdolla kolmatta kertaa. Enoranta ylsi jo esikoisteoksellaan Omenmean vallanhaltija (Robustos 2009) ehdokkaaksi ja toistamiseen kolme vuotta sitten fantasiaromaanilla Surunhauras, lasinterävä (WSOY) vuonna 2015.  

Into Kustannuksen Sankaritarinoita-kirjan kohdalla tulee pakostakin miettineeksi, kuinka mahdollinen palkintopotti jaettaisiin ison tekijätiimin kesken: mukana on 24 kirjoittajaa ja 41 kuvittajaa eli yhteensä 65 tekijää. Loogisin vaihtoehto olisi toki, että jokainen heistä saisi 461,55 euroa. 

Maija Hurme ja Linda Bondestam ovat naispotrettien kuvittajina mukana myös tässä kokoelmassa.

Kokoelma toteutettiin joukkorahoituksen kautta. 

Riina Mattilan Järistyksiä on arvioitu Lastenkirjahyllyssä tammikuussa ja  Maija & Anssi Hurmeen Varjostajat huhtikuussa.

Esivalintaraadin puheenjohtajana oli lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkija, FT, kirjallisuudentutkija Myry Voipio sekä jäseninä libristi Leena Kero-Taiminen ja ohjaaja Rami Saarijärvi.

Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee toimittaja, tv-tuottaja Riku Rantala.