maanantai 9. toukokuuta 2022

Lastenkirjoissakin sairastetaan nyt tavanomaista enemmän





Katri Kirkkopelto: Molli ja pöpi pipi, 24 sivua, Lasten Keskus 2022.

 

Anneli Kanto & Noora Katto: Paavo Virtanen ja tauti, 30 sivua, Lasten Keskus 2021.

 

Vuokko Hurme & Tiina Konttila: Eläinhoitola Pehmo ja pumpulirutto, Lukupalat-sarja, 58 sivua, WSOY 2021.

 

 

 

 

Näissä kolmessa kirjassa podetaan ohimenevää tartuntatautia. 

 

Katri Kirkkopellon aiemmista Molli- ja Piki-kirjoista tuttu Molli potee samanaikaisesti nuhaa, korvakipua ja mahatautia. 

 

Anneli Kannon ja Noora Katon Viisi villiä Virtasta -kuvakirjasarjan osassa yksi suurperheen lapsista sairastuu. 

 

Vuokko Hurmeen ja Tiina Konttilan helppolukuisessa kirjassa lasten perustamassa eläinhoitolassa puolestaan riehuu pehmolelujen keskuudessa nopeasti etenevä pumpulirutto. 

 

Paavo Virtanen ja paha tauti palautti heti mieleeni Bo Carpelanin runon ”Vain vähän kipeä” (kokoelmassa Taivaanmaalari, Otava 1990, suom. Kaarina Helakisa).

Carpelanin runossa lapsi toivoo tulevansa sen verran kipeäksi, että voisi vähän luvan kanssa hengähtää ” – – makaisi vuoteessaan/ yöpöydällä puolukkamehua / saisi lukea jännittävää kirjaa / eikä piittaisi mistään muusta – –”. 

 

Paavolla on neljä sisarusta ja hän kokee välillä joutuvansa suurperheessä liian vähälle huomiolle. 

 

Siskoista Vilmalla on laktoosi-intoleranssi ja Kastehelmellä kala-allergia. Kavereillakin on ruokaan liittyviä rajoitteita ja vaarilla on psoriasis. Mummokiin ottaa päivittäin dosetistaan monta lääkettä. 

 

Paavolla ei ole mitään.

Hän ei ole allerginen eikä hänellä

ole keliakiaa eikä dosettia.

 

Hän on ihan tavallinen. 

 

Olispa hänellä vaikka goleranssi tai 

zoriasis tai bosetti tai muu harvinainen

sairaus, jota kaikki ihmettelisivät.

 

Silloin hänen ei tarvitsisi olla rohkea eikä reipas.

Hän olisi pieni ja avuton 

ja häntä hoivattaisiin.

 

Noora Katon kuvitus havainnollistaa hyvin sairastumisen
kurjia tuntoja. Noora Katon kuvitusta Anneli Kannon
tekstiin kuvakirjassa Paavo Virtanen ja tauti (Karisto 2021). 


Paavolle tulee kunnon räkätauti ja hänestä tuntuu, että jää kaikesta hauskasta osattomaksi. Poiks rypee itsesäälissä ja pelkää jo kuolevansa, kun tauti ei hellitä. 

 

Äiti sanoo, ettei Paavo kuole.

– Mutta jos jään tällaiseksi. Jos en parane koskaan, Paavo murehtii.

 

Äiti vakuuttaa, että Paavolla on flunssa, joka kestää viikon.

Sitten Paavo paranee.

 

– Tämä  on minun syyni. Halusin erikoistaudin ja sen takia sairastuin, Paavo nyyhkyttää, mutta äiti sanoo, ettei kukaan sairastu toiveista ja ajatuksista vaan viruksista ja bakteereista. 

 

Vähitellen oireet helpottavat, ja Paavosta ihan tavallinen arki on yht äkkiä ihmeen ihanaa! 

 

Viisi villiä Virtasta -kirjat ovat leikki-ikäisten suosiossa, eikä ihme. 

 

Lapsiperheen arkiset edesottamukset, ilot ja murheet, ovat kaikille tuttuja. 


Anneli Kannon teksti osuu myös opetussuunnitelmissa havaittuun tarpeeseen työstää erilaisia tunteita. 

 

Lasten on helppo vastaanottaa Noora Katon värikästä ja tunnekielessään vivahteikasta kuvitusta, joka muistuttaa tv:n lastenohjelmistakin tuttua virtaviivaista animaatiotyyliä.

 


 

Mollin ilme on paljonpuhuva: sairastaminen ei tunnu
yhtään kivalta. Katri Kirkkopellon kuvitusta kuvakirjaan
Molli ja pöpi pipi (Lasten Keskus 2022). 


Noora Katon kuvissa räkä lentää ja posket punottavat kovasta kuumeesta. 


Katri Kirkkopellon kuvituksessa sairastaminen näkyy enemmän Mollin kehonkielessä, väsähtäneessä olemuksessa ja harmistuneessa katseesta. 


Sisun pipiapusta löytyy instrumentteja potilaan tutkimiseen ja muuta vointia psykologisestikin parantavaa asiaa, kuten pipilaastareita, lämpimät villasukat, viluviltti ja vilupipo.


 

Sisun terhakka olemus kertoo sen kovasta halusta
helpottaa ystävänsä oloa. 
Katri Kirkkopellon kuvitusta
kuvakirjaan 
Molli ja pöpi pipi (Lasten Keskus 2022). 


Vanhan lastenlaulun tapaan uni on kuitenkin paras lääke, ja nin Mollikin saa ilokseen huomata, että ”Pöpi pipi painui pois!”

 

Kirjan lukijaa kehotetaan osallistumaan potilaan parantamiseen: lapsi voi puhaltaa Mollin kipeään korvaan, taputtaa Mollia yskänpuuskan aikana selkään ja viilentää Molllin oloa heiluttamalla kirjaa. 


Hauskasti tämäkin kuvakirja muistuttaa, että potilas kaipaa aina paljon myötätuntoa! 

 

Eläinhoitola Pehmo-sarjan toisessa osassa lukutaidon alkuun sopivaan arkitarinaan yhdistyy hauskasti leikkiä ja lasten  luovuutta. 

Helmi on ystäviensä kanssa vallannut leikkitilakseen kerrostalon kellarista tyhjän häkkivaraston. Siellä toimii pehmolelujen vastaanotto. Hoitopalveluihin kuuluu lääkärin lisäksi kauneushoitoja ja muonitusta. 

Rakki on taloyhtiön roskiksesta löytynyt löytökoira. Sen saapumisen jälkeen moni muukin hoitolan potilas saa outoja oireita. 


Lapset ryhtyvät tutkimaan outoa tapausta. Googlettamisen lisäksi lapset tekevät salapoliisien tapaan myös samoihin oireisiin sairastuneiden haastatteluja. 


Varotoimet ovat asianmukaisia. Tiina Konttilan kuvitusta
Vuokko Hurmeen tekstiin lastenkirjassa
Eläinhoitola Pehmo ja pumpulirutto (WSOY 2021). 

 


Kun tauti ei osoita laantumisen merkkejä, laitetaan sairastuneet karanteeniin. 

 

Taudin levittäjä saadaan kiinni ja lääkekin kehitellään. Sen ainesosat saadaan suoraan luonnosta ja niin voidaan luopua myös suojavarusteista, kuten suusuojista,  kokonaan. 

  

 


                                                    * * * * * 


Kotimaisten kustantajien kirjan menekkiin liittyvästä laskelmoinnista – ja positiivisesta asenteesta – kertonee paljon se, että suuren maailman tapaan Suomessa ei ole juurikaan ilmestynyt koronaan liittyviä lastenkirjoja. 

 

Sonja Sulkavan & Inkeri Tanhuan omakustanteena BoD:n kautta helmikuussa 2021 ilmestynyt Akseli ja koronavirus on tiettävästi ainoa koronasta kertova kotimainen kuvakirja.

Päiväkoti-ikäinen Akseli on talvilomalla Lapissa perheen kanssa. Loman jälkeen he saavat kuulla, että Lapissa mukana ollut ystäväperhe on sairastunut koronaan ja näin myös Akselin perhe on altistunut.  

 

Akseli kyselee taudin vaarallisuudesta ja äiti rauhoittelee ja kertoo aikuisten saavan tautia vastaan kehitetyn rokotteen. Akselin mielestä karanteeniaika on pitkä ja tylsä. Mummokin voi tulla vain  ikkunan taakse vilkuttelemaan. Onneksi mummo keksii lukea Akselille älypuhelimen kautta kirjoja! 

 

Akselille tulee nuhaa ja hänen pitää mennä koronatestiin. Testi on kuitenkin negatiivinen ja poika pääsee hartaasti odottamilleen ystävän syntymäpäiväkesteille. 


Lääkäri Sonja Sulkavan teksti on lyhyttä ja selkeää ja Inkeri Tanhuan kuvitus on havainnollista, joskin varsin amatöörimäistä. Tällaiselle kirjalle on eittämättä ollut tilausta päiväkodeissa ja kouluissa.

 

 

Viittauksia koronapandemiasta johtuvaan etäkouluun löytyy parista kotimaisesta nuortenkirjasta: Jyri Paretskoin K15-sarjan päätösosassa Pornoa ja sirkushuveja (Otava 2020) ja Veera Salmen säeromaanissa Olin niinku aurinko paistais (Otava 2021). 


Timo Parvelan Ella ja kaverit etäkoulussa -kirjassa (Tammi 2021) käydään myös etäkoulua herkästi tarttuvan viruksen vuoksi, mutta koronavirusta ei silti nimeltä mainita. 











 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti