Sari Kaarniranta: Ysin kevät, 175 sivua. Aurinko kustannus 2023. Kansikuva Iiris Kallunki.
– – Yhdeksännen luokan viimeiset kuukaudet, jokainen yksittäinen tunti ja hitaasti valuva minuutti olivat yksinkertaisesti aivan hiton paljon liikaa, koska tässä oli meneillään aika paljon kaikkea muutakin. Pannuni oli kiehumaisillaan yli! Tällä menolla en saisi keväällä päästötodistusta vaan diagnoosin persoonallisuushäiriöstä. Mutta mitäpä minä sillä todistuksella tekisinkään? Lukiossa sama kidutus jatkuisi, osa opettajistakin olisi siellä samoja. Mikään ei muuttuisi, paitsi että lukemista olisi älyttömän paljon enemmän. Vain masokisti valitsisi lukion. Nej tack!
Rafun elämä on monin tavoin taitekohdassa. Peruskoulun päättymisen jälkeen pitäisi tehdä ratkaiseva päätös jatko-opintojen suhteen.
Isä pitää itsestään selvänä, että poika hakee hyvän koulumenestyksenkin perusteella luonnontieteellisesti painottuneeseen ”lutikkalukioon”.
Rafun mielestä ”koko yksiluokka oli ollut pelkkää lukion mainostamista, siihen valmistautumista ja sillä pelottelua”.
Keskittymistä haittaa isosti vanhempien iloinen perheuutinen: Rafu ja hänen jo täysi-ikäinen ja monin tavoin ylivertainen isoveli Remu saavat nimittäin pikkusisaren – onko mitään nolompaa?
Rafu lupailee puolihuolimattomasti kavereilleen kotibileitä ja on valmis käyttämään hyvinkin häikäilemättömiä keinoja tavoitteensa toteutumiseksi.
Uskottavuuden nimissä hiukan kohtuuttomalta tempaukselta tuntuu Rafun spontaani ja teatraalinen muutto kaikissa toimissaan ja pyrkimyksissään tehokkaan Liinan luokse.
Liinalla on kuitenkin omat ongelmansa: paras ystävä on tehnyt aiemmin itsemurhan ja vanhemmat ovat kumpikin töissä muilla paikkakunnilla ja tulevat kotiin vain kääntymään.
Ysin kevät tasapainoilee komiikan ja tragiikan kaltevilla pinnoilla. Sen koommin tyttöjen kuin poikienkaan vedonlyönnit ja keplottelut eivät kestä päivänvaloa. Ystävysten välinen solidaarisuus selättää sentään lopussa juonittelut ja laskelmoinnit.
Koulun opettajat esitetään inhimillisinä, mutta silti ennen kaikkea oppilaiden parasta ajattelevina järkevinä aikuisina.
Kaarnirannan nuortenromaanin keskushenkilö uskoo minäkuvansa jäntevöityvän kuntosalilla.
Näiltä osin Radun pohdiskelu peilaa nasevasti nykynuorten ulkonäkökeskeistä elämäntapaa:
Miltähän tuntuisi, jos tyttöjen päät kääntyisivät aina, kun tulisin paikalle? Räjähtelisivätkö mielihyvähormonit päässäni? Naurattaisiko minua enemmän? Olisinko varmempi ja rennompi? Olisiko itsetuntoni ihan tapissa jatkuvasti? Vai alkaisiko se jossain vaiheessa kyllästyttää? Nousisiko lopulta kusi päähän? – –
Ysin kevät on ainoana nuortenromaanina ehdolla Savonia-palkinnolle viiden muun savolaislähtöisen kirjailijan kanssa.
Ehdolla ovat myös Sara Al Husainin Huono tyttö (Like 2023), Antti Hurskaisen Suntio (Siltala 2023), Sirpa Kähkösen 36 uurnaa (Siltala 2023), Maritta Lintusen Sata auringonkiertoa (WSOY 2023) ja Markku Pääskysen Niin kaunis on maa (Tammi 2023).
Kaarniranta (s. 1970) on työskennellyt aiemmin äidinkielenopettajana mutta on nykyisin vapaa kirjailija. Hän asuu Kuopiossa.
Sitruuna kustannus on julkaissut vuodesta 2016 Kaarnirannan Supertavis-lastenromanisarjaa, jonka ensimmäinen osa on arvioitu Lastenkirjahyllyssä.
Kaarniranta on kirjoittanut myös romaaneja aikuisille useamman pienkustantamon kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti