Emävaleet pussiin ja pussin suu visusti kiinni?

Sari Airola: Voi Viivi! 33 sivua, Etana Editions 2023. 

 

 

No niin.

 

Kuinkas moni on tietoinen siitä, että Suomessa ilmestyi jo viime vuonna kuvakirja, jossa esiintyy yhtenä tunnistettavana ja juuri tänään valitettavan ajankohtaisena sivuhenkilönä eräs todennäköisesti suurimmista elossa olevista palturin puhujista kautta maailmanhistorian?

 

Sari Airolan kuvakirja Voi Viivi! taisi ilmestyä viime vuonna vasta Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -ehdokkaiden julkistuksen jälkeen, joten se olisi vallan hyvin voitu palkinnon sääntöjen perusteella huomioida myös tänään julkistetuissa ehdokkaissakin.

 

Kuvakirja itsessään alkaa arkisesti: leikki-ikäinen Viivi on nähnyt unta yksisarvisista ja päiväkodissa hän juksuttaa kavereitaan ja kertoo saaneensa ”Ameriikasta asti” elävän yksisarvisen. 

Tietysti kaikki kaverit haluavat tulla Viivin kotiin ihmettä katsomaan, ja tytön  olo muuttuu tukalaksi. 

Jostain syystä hänen taskuihinsakin kertyy höttöistä pumpulia. 

 

Asia hiertää Viiviä vielä illallakin, ja hän testaa isän keskittymistä laskettelemalla lisää luikuria Minjan ruudullisesta koiranpennusta, Mollin 13 varpaasta ja Sakarin isästä, joka on – ehkä – Ruotsin kuningas.   

 

Isällä on jotain tärkeää meneillään läppärillään. Sari Airolan kuvitusta kuvakirjaan Voi Viivi! (Etana Editions 2024). 

Ilmitasollaan Airolan kuvakirja on konstailematon tunnetaitokirja aiheesta, jota on käsitelty aiemmin ihmeen vähän lastenkirjoissa. Kuvakirjan alun tapettiaukeama esittelee suomen kielen tavatonta rikkautta sen osalta, kuinka monta toinen ”hellittelynimeä” valheella on: esim. luikuri, fusku, palturi, juksaus, puppu ja vilunki. Kirjan lopun tapettiaukeamalta löytyvät kansansatujen, lastenkirjaklassikkojen ja tosielämän valehtelijat: esimerkiksi paroni von Münchausenista Pinokkioon ja Lumikin äitipuoleen sekä valelääkäreistä diktaattoriin.

Ehkä sorrun nyt roimaan ylitulkintaan, mutta aikuinen kuvakirjan lukija voi nähdä päiväkodin hiekkalaatikon halutessaan vertauskuvana myös nurkkakuntaiselle politikoinnille. Sari Airolan kuvitusta kuvakirjaan Voi Viivi! (Etana Editions 2024).   

 

Kuten kuvakirjoissa usein on tapana,  niin valistunut ja sanakäänteissään hienotunteinen varhaiskasvattaja puuttuu päiväkodissa levinneeseen palturinpuhumiseen. 

Valheet laitetaan hoitopäivän ajaksi valepusseihin, joista niitä saa ottaa esiin vain tarvittaessa, esimerkiksi aprillipäivänä. 

 

Sari Airola on muuntautumiskykyinen kuvittaja. Verrattuna hänen edelliseen, niin ikään puuvärein kuvitettuun Lumiyö-kuvakirjaansa (Karisto 2023) Voi Viivi! tyylittelee hahmojaan vielä aiempaakin rohkeammin.  

 

Illalla Viivi kertoo isälle valepusseista. 

Isä taitaa tuntea piston sydämessään, sillä hän haluaa Viiviä ja lupaa vast edes kuunnella tytärtään tarkemmalla korvalla.

 

Lopuksi he katsovat yhdessä iltauutiset ja isä toteaa että siellä ”nähdään oikea emävale ja muutama hätävalhekin”. 

 

Ja tv-uutisissa öyhöttää... kukapa muu kuin  Donald Trump , jonka takana näkyy luuraavan valtavankokoinen emävale.