Ricardo Cortés: It´s just a Plant. A Children´s Story about Marihuana. 48 s. Akashic Books 2005.
Ricardo Cortés: Se on vain kasvi. Lastenkirja kannabiksesta. Nettijulkaisu.
Ricardo Cortésin nimi on entuudestaan tuttu suomennoksena
viime vuonna ilmestyneestä modernista nukutuskirjasta, Adam Mansbachin tekstiin ja Cortésin
kuvitukseen perustuvasta Nyt vittu
nukkumaan! (Into-kustannus).
Kuvakirjassa vanhemmat laulavat lapsilleen kehtolauluja,
mutta univiisuihin solahtaa mukaan ruma sana ja toinenkin, koska nukuttaminen
kestää ja kestää ja kestää…
Helsingin Sanomissa tulkitsin marraskuussa tämän aikuisten kuvakirjan
uusintavan vanhaa kehtolauluperinnettä. Kirjan takakannessa erikseen
korostetaan, että kirjaa ei ole tarkoitettu lapsille luettavaksi.
Samaan outoon kategoriaan katson kuuluvaksi myös vuonna 2005
alun perin Yhdysvalloissa ilmestyneen Ricardo Cortésin kuvakirjan It´s
just a plant. A Children´s story about marihuana.
Kirja löytyy nettiversiona suomeksi
tekstitettynä.
Kirja on käännetty nettiin myös tsekiksi, hollanniksi,
ranskaksi, hepreaksi, unkariksi, italiaksi, koreaksi, portugaliksi, espanjaksi,
ruotsiksi ja thaiksi.
Kaks´plussan
nettikeskustelussa kirjan tiimoilta on sukeutunut äskettäin vilkasta ja pääosin jyrkästi
tuomitsevaa keskustelua.
Kirja on toki herättänyt myös Yhdysvalloissa vilkasta
mielipiteen vaihtoa: sen on katsottu kampanjoivan kannabiksen laillisen käytön
puolesta.
Jennin kodin värimaailma on hippihenkinen ja psykedeelinen. Ricardo Cortézin kuvitusta kuvakirjaan It´s just a Plant. |
Leikki-ikäinen (tai korkeintaan alakouluikäinen) Jenni herää keskellä yötä ja ihmettelee vanhempiaan, jotka polttavat makuuhuoneessa oudonhajuista savuketta.
Hippityylisiksi
kuvatut vanhemmat ovat avoimen kasvatuksen kannalla ja haluavat kertoa
tyttärelleen, mistä sinä on kyse.
Seuraavana
päivänä koko perhe vierailee maatilalla, josta heillä on tapana ostaa
vihanneksia. Maanviljelijä viljelee muun ohella kannabista ja kertoo sen historiasta.
Tyttö tapaa myös perheen omalääkärin, joka kertoo kannabiksen lääkekäytöstä.
Myöhemmin tyttö tapaa kaupungilla seurueen, joka tuoksuu samalta kuin hänen
vanhempansa pilveä polttaessaan. Heillä jokaisella on oma lempinimi polttamalleen kannabikselle. Poliisi tulee paikalle, ja ilmoittaa kannabiksen polttamisen
olevan vastoin lakia. Tällä kertaa poliisi päästää seurueen kuitenkin pelkällä
varoituksella. Tyttö suivaantuu poliisin viran puolesta esittämästä saarnasta ja päättää isona tehdä kaiken voitavansa,
jotta kannabiksen käytön laillistaminen toteutuisi.
Huumeiden käyttäjät kuvataan nekin varsin stereotyyppisesti Ricardo Cortézin kuvakirjassa, jossa kerrotaan kannabiksesta. |
Cortés
itse ei pidä kirjaa huumemyönteisenä. Hänen tarkoituksensa on ollut herättää keskustelua
huumeisiin liittyvästä lainsäädännöstä. Cortés lähetti käsikirjoituksen monelle
kustantajalle, mutta sai hylkäävän vastauksen ja niin hän päätti kustantaa sen
itse.
Cortésilla
itsellään ei ole lapsia ja hän uskoo tehneensä kirjallaan lapsille palveluksen
kertomalla asioista niiden oikeilla nimillä. Huumevalistus on hänen mielestään Yhdysvalloissa liian yksipuolista.
Cortésin
kirja on linjassa netissä vellovan kannabiksen harmittomuutta korostavan,
käyttäjien itsensä levittämän materiaalin kanssa. Käsittääkseni se
"toimii" huumeita käyttävien pienten lasten vanhempien omantunnon
liennyttäjänä samaan tapaan kuin edellä mainittu nettimateriaali ja -keskustelukin.
Kirja
hämmentää siksi, että sen päähenkilönä on lapsi, jonka ajatellaan olevan kuin tablula rasa, tyhjä taulu.
Kirjan lapsipsykologian mukaan lapseen voi kaataa mitä tahansa tietoa, ja uskotaan hänen kyseenalaistamatta valitsevan keskeisen auktoriteettinsa eli omien vanhempien "totuuden" huumeiden käytöstä.
Kirjan lapsipsykologian mukaan lapseen voi kaataa mitä tahansa tietoa, ja uskotaan hänen kyseenalaistamatta valitsevan keskeisen auktoriteettinsa eli omien vanhempien "totuuden" huumeiden käytöstä.
Niin
sanotun tavallisen lastenkirjan moraaliin kuuluisi, että tyttö tapaisi jonkun
huumetyöntekijän, joka osoittaisi hänen vanhempiensa toimivan väärin, paitsi
itseään kohtaan, myös vaarantaen tytön turvallisuuden ja normaalin kasvun.
Poliittisesti korrektin ja rankan lastenkirjan juoneen kuuluisi myös se, että tyttö otettaisiin huostaan, vanhemmat lähtisivät pitkäkestoiseen vieroitukseen ja lopulta perhe, monien tukitoimien jälkeen, eheytyisi ja palaisi yhteen.
Todennäköisesti Yhdysvalloissa on tehtykin tällaisia lastenkirjoja jo lukematon määrä. Suomessa ollaan tämän aihealueen suhteen vielä lapsenkengissä, ja on tietysti hämmentävää ja harmillistakin, että ensimmäinen suomen kielellä julkaistu, tosin vain netissä leviävä, kirja lähestyy huumeita näin myönteisessä hengessä.
Poliittisesti korrektin ja rankan lastenkirjan juoneen kuuluisi myös se, että tyttö otettaisiin huostaan, vanhemmat lähtisivät pitkäkestoiseen vieroitukseen ja lopulta perhe, monien tukitoimien jälkeen, eheytyisi ja palaisi yhteen.
Todennäköisesti Yhdysvalloissa on tehtykin tällaisia lastenkirjoja jo lukematon määrä. Suomessa ollaan tämän aihealueen suhteen vielä lapsenkengissä, ja on tietysti hämmentävää ja harmillistakin, että ensimmäinen suomen kielellä julkaistu, tosin vain netissä leviävä, kirja lähestyy huumeita näin myönteisessä hengessä.
Cortes
on tehnyt vastaavan kirjan myös toisenlaisesta – ja huomattavasti
harmittomammasta pidetystä – riippuvuudesta: A Secret History of
Coffee, Coca & Cola.
Hienoa! Päätin heti varastaa idean ja ryhdyin suunnittelemaan kirjaa "Viina - suoraan luonnosta". Siinä lasten ihmetellessä vanhempien nelivetomakkuria nämä kertovat asiallisesti viinan ja humalan historiaa. Kautta aikojen ihmiset ovat vetäisseet pyllyn olalle, heti kun vilja ja vesi lähti vahingossa käymään ja päästiin asian äärelle. Eikä kännääminen ole vain ihmiskunnan harraste, tiedetäänhän norsujen, karhujen, oravien ja tilhien vetävän kännit heti tilaisuuden tullen. Olen ihan täpinöissäni tässä.
VastaaPoista