maanantai 26. elokuuta 2013

Metsä kuuluu kaikille


  












Timo Parvela: Ella ja kaverit menevät metsään. Tammi 2013. Kansikuva Mervi Lindman.




Timo Parvela on tarttunut ajankohtaiseen aiheeseen ja vie Ellan luokan nyt luontoon.

Opettajan aika käy kesällä pitkäksi, ja hän päättää ryhtyä kesäleirin ohjaajaksi. Kesätyökään ei tunnu työltä, sillä kaikki kakkosluokan oppilaat ovat tiettävästi tahoillaan leireilemässä muualla.

Vaan toisin tietysti käy, ja luontoleirille ilmoittautuu seitsemän terhakkaa lasta.

  Teille tulee varmasti unohtumaton luontokokemus, opettajan vaimo sanoi varovasti. 
– Niin tulee, opettaja kuiskasi. 
– Kyllä te pärjäätte. Parempihan se on olla luonnon armoilla tutun porukan kanssa kuin aivan ventovieraiden. Sitä paitsi nykylapset ovat järkeviä ja oppivaisia ja pärjäävät missä vaan, opettajan vaimo sanoi. 
  Koska me näemme sen kultakaivoksen? kysyi Pate. 
– Onko siellä luonnossa sähköt? kysyi Tiina. 
– Toimiiko siellä netti? kysyin minä. 
– Toimiiko siellä mikään? kysyi Hanna. 
– Tekeekö se luontoäiti yhtä hyvää ruokaa kuin meidän äiti? kysyi Samppa. 
– Mikä mahtaa olla meidän ekologinen lokeromme tässä biotyypissä? kysyi Tuukka. 
– Minä en saa kuitenkaan omaa lokeroa. Kaikki muut saavat ja minä en, Samppa puhkesi itkemään. 
– Minä vedän sitä bio-tyyppiä diversiteettiin, jos se vie minun lokeroni, urisi Pukari 
– Kulta, karataan, opettaja kuiskasi vaimolleen. 
– Nyt rauhoitut ja otat tilanteen haltuun, opettajan vaimo vastasi ja kytki auton keskuslukituksen. Ovet pysyivät lukossa, vaikka opettaja tempoi kahvaa.

Edellä oleva lainaus on hyvä esimerkki Parvelan nasevasta taidosta tyypittää päähenkilöitään dialogin kautta.

Tarjolla on jälleen juonen äkkikäänteitä, valepukuja, väärinymmäryksiä ja absurdia komiikkaa. Ella ja Äf yksi -romaanista tuttu Isä Yksi eli Keijomika työntyy luontoleirin reviirille. Hän aikoo rakennuttaa metsätontille moderneja kesämökkejä nykyajan  tarpeisiin:

– Ihmiset haluavat takaisin luonnon keskelle, kunhan siellä vain toimii netti ja on kaikki mukavuudet leipägrillistä porealtaaseen, eikä luonto häiritse liikaa esimerkiksi television katselua. Tämä joki padotaan ja tähän tulee mukava uimalampi.

Joella uiskentelevista saukoista tulee romaanin käänteiden kannalta tärkeitä. Telttailu ja eväiden syöminen on lapsista hauskaa, mutta matkapuhelimistakin on leirin aikana paljon iloa.

Timo Parvela on kehittänyt lakonisesta tyylistä ja crazy-komiikasta oman tunnistettavan tavaramerkkinsä. Rivien välissä ilkamoidaan koulubyrokratiaa ja puhutaan kauniisti koululaisten pitkän lapsuuden puolesta.  




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti