keskiviikko 4. joulukuuta 2013

4. luukku: Pienellä tontulla on iso sydän

















Anu Stohner & Henrike Wilson: Pikkuinen tonttu-ukko. 24 sivua. Otava 2005.






Tämäkin kirja todentaa jälleen tiettyjen kliseiden toistumisen lasten jouluaiheisissa kirjoissa. 

Pienin ja vähäpätöisin voi jouluna nousta kaikkien ihailemaksi sankariksi. Niin käy myös pienelle tonttu-ukolle, joka uskoo pääsevänsä vihdoin tänä jouluna joulupukin luottotontuksi jakamaan lahjoja lapsille.

Mutta kaikki ovat sitä mieltä, että tonttu on liian pieni. Tonttu on pettynyt ja lohduton.


Tontun pienuutta liioitellaan kuvituksessa, kun tonttu näyttää olevan
parahultaisesti joulupukin saappaiden korkuinen! Henrike Wilsonin kuvitus on
täynnään tupruttavaa lunta ja nietoksia. Wilsonin kuvitusta Anu Stohnerin tekstiin
kuvakirjassa Pikkuinen tonttu-ukko, Otava 2005. 
 




Kun muut lähtivät matkaan, pikkuinen tonttu-ukko ei halunnut nähdä ketään. Hän veti verhot ikkunaan ja oli ihan yksin omassa huoneessaan. Häntä ei haitannut, että hän oli muita pienempi. Mutta hän suri sitä, ettei hän päässyt lasten luo.

Illan pimetessä tonttu lähtee taivaltamaan metsään ja kohtaa siellä metsän eläimiä, jotka ovat harmissaan siitä, että ne jäävä aina jouluisin osattomiksi lahjoista ja herkuista.



Jouluun liittyy yhteisöllisyys ja omastaan jakaminen. Se todentuu tässä metsän
eläinten riemullisessa joulujuhlassa, jonka tonttu-ukko on hyväntahtoisuuttaan
päättänyt eläimille järjestää. Henrike Wilsonin kuvitusta Anu Stohnerin tekstiin
kuvakirjassa Pikkuinen tonttu-ukko, Otava 2005. 


Ja niin tonttu järjestää suit-sait-sukkelaan metsän eläimille joulujuhlan. Ja kun muut isot tontut ja joulupukki saavat kuulla urotyöstä,  tulee pikkutontusta kaikkien ihailema sankari!

Anu Stohner (aik. Pyykönen) on saksantanut paljon suomalaista lasten- ja aikuistenkirjallisuutta. Hän  asuu nyttemmin Münchenissä.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti