Tietoa lastenkirjoista on tarjolla ylenpalttisesti, mutta siihen pitää myös sitoutua

Viime viikkoina rouva Huun postilaatikosta on löytynyt tämän tästä kiinnostavia alan lehtiä. Tilanteessa, jossa sanomalehtien mielenkiinto lasten- ja nuortenkirjallisuuden esittelemiseen ja taustoittamiseen on vähentynyt, näillä yhdistysten ja erilaisten instanssien julkaisemilla lehdillä on entistä isompi merkitys lastenkirjallisuudesta kiinnostuneiden keskuudessa – siitäkin huolimatta, että ne ilmestyvät usein harvakseltaan, vain neljästi vuodessa.

Tuntuu vain nurinkuriselta, että lehtien hienot kartoitukset, näkökulmat, tekijähaastattelut ja kritiikit jäävät käsitykseni mukaan melko pienen, vaikka sitäkin arvostavamman asiantuntijaryhmän herkuksi. Onneksi monet näistä lehdistä ovat luettavissa myös kirjastojen lehtiosastoilla. 

Kuvittaja-lehden kaksoisnumerossa 3-4/2013 keskitytään vaikeisiin aiheisiin, sekä aikuisten- että lastenkirjallisuuden näkökulmasta. Iiris Lagus on haastatellut Tiina Pystystä, joka on aikuisille suunnattujen kuvitettujen kirjojen uuras esitaistelija. 

Lagus haastatteli myös rouva Huuta kuvakirjojen vaikeita aiheita käsittelevään juttuunsa, joka on otsikoitu ”Ei lasten silmille”. Veera Voutilaisen kiinnostavasssa jutussa ”Normiongelma” esitellään etupäässä suomenruotsalaisten kuvakirjojen ronskia toiseuden esittämistä. Lastenkirjakentän monitoimija Arja Kanerva haastaa Bratislavan biennaleen linkittyvässä jutussaan kuvittajia miettimään digikuvitusta, sen etuja ja haittoja.

Tyyris Tyllerössä Kari Vaijärvi luotaa taas parin viime vuoden kuvakirjatarjontaa ja Sisko Ylimartimo ottaa kantaa viime aikoina muotoilussa velloneisiin plagiointisyytteisiin artikkelissaan "Kuvienvälisyys – Kuvatradition siteerausta vai kopiointia?" ja tuo esimerkkejä kuvitustaiteen puolelta, mm. Anthony Brownelta ja Rudolf Koivulta. 

Vaijärvi on myös haastatellut uutta kotimaista kuvakirjantekijää, Enna Airikia. Haastattelu antaa erinomaista pohjatietoa työn alla olevaan Korppipäinen mies- kuvakirjan (Karisto 2013) arvosteluun, jonka lupaan mitä pikimmin julkaista Lastenkirjahyllyssä.

Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuisen lasten kirjallisuuslehti Vinskin vuoden viimeinen numero leviää poikkeuksellisesti myös Venäjälle: siitä on Anna Sidorovan ja taustajoukkojen voimin toimitettu myös venäjänkielinen numero. Suurin osa Vinskissä lasten arvioimista kirjoista tunnetaan  sekä Suomessa että Venäjällä.

Kuvaan keskittyy myös Virikkeitä-lehden numero 3/2013. Bratislavan biennaleen osallistuivat tänä vuonna IBBY:läisistä Arja Kanerva, Teresia Volotinen ja Noora Miettinen, jotka avaavat kuvitusnäyttelyn antia eri kanteilta. 

Virikkeissä on jälleen mukana myös uusien lasten- ja nuortenkirjojen ja ammattikirjallisuuden arvioita.

Käsi sydämelle, lastenkirjallisuuden tekijät – kirjailijat ja kuvittajat –, kirjastonhoitajat, tutkijat, kirjavinkkarit, opettajat ja muut kasvatustyössä olevat:  kuinka monelle tulee kotiin kannettuna Lastenkirjallisuusinstituutin julkaisema Onnimanni, Lukukeskuksen lasten kirjallisuuslehti Vinski ja nuorten kirjallisuuslehti Lukufiilis, Culturan julkaisema Tyyris Tyllerö, IBBY Finlandin julkaisema Virikkeitä tai Kuvittajat ry:n Kuvittaja-lehti?

Nämä lehdet ovat kaikkien lastenkirjallisuuden parissa eri tavoin työskentelevien ammattikirjallisuutta, joiden vuosikerrat voi oman kokemukseni mukaan  vähentää myös verotuksessa.

PS. Mainittujen lastenkirjallisuuteen ja -kulttuuriin keskittyvien lehtien lisäksi kannattaa muistaa vielä myös Suomen Kirjailijaliiton julkaisema Kirjailija-lehti, jota toimittavat nykyisin Terhi Rannela ja Jani Saxell. Kirjailija-lehdestäkin löytyy paljon lasten- ja nuortenkirjateemaa, joihin palaan tuonnempana. Vaikka lehti on ensi sijassa Kirjailijaliiton jäsenlehti, sen voi hankkia edellä esiteltyjen lehtien tapaan myös irtonumerona hyvin varustetusta kirjakaupasta.