keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Ihan tavallisia lapsia ja tolkun aikuisia










Stefan Casta & Mimmi Tollerup: Mustikkajengi ja vampyyri ullakolla. Suomentanut Terhi Leskinen. 27 sivua. Kustannus-Mäkelä 2013.






Ruotsalaisen kuvakirjallisuuden uutuuksien tarjonta lepää nykyisin lähes yksinomaan Kustannus-Mäkelän tarjonnan varassa! 

Ennen myös isot kustantamot julkaisivat naapurimaan kuvakirjoja suomennoksina, muiden muassa Tammi vast´ ikään Alma-palkitun Barbro Lindgrenin teksteihin perustuvia kuvakirjoja.

Stefan Castan ja Mimmi Tollerupin Mustikkajengistä saadaan suomennoksena nyt jo neljäs osa. 

Sarja on hyvä lisä kuvakirjavalikoimaan ja sitä voisi luonnehtia myös kuvakirjaikäisten omaksi dekkarisarjaksi. Sarjan tempo ja kuvitustyyli vetoavat uskoakseni myös eka-tokaluokkalaisiin poikiin, joiden mielestä monet kuvakirjat voivat olla liian ”lapsellisia”. 


Veikkaanpa, että tällaista puuhaa ei ole kuvakirjoissa ennen kuvattukaan: lapsinelikko on ravustamassa myöhäisenä kesäiltana! Mustikkajengi viettää paljon aikaa luonnossa ja keksii monenlaista puuhaa. Mimmi Tollerupin kuvitusta Stefan Castan tekstiin kuvakirjassa Mustikkajengi ja vampyyri ullakolla, Kustannus-Mäkelä 2013. 


Maalla asuva lapsinelikko ja jaloissa pyörivä Nuusku-koira viettävät paljon aikaa luonnossa ja seikkailut ovat heidän ikäänsä nähden uskottavia.

Jännittävä kirjan nimi lupaa paljon  ja virittää odotuksia eikä niitä viritetä turhaan!  Vampyyrin sijaan ullakolta löytyy tosin jotakin aivan muuta. 

Ajankohtaisia aiheita sivutaan jännityksen nostatuksen ohella empaattisella ja luontevalla tavalla.

Loppukesän myöhäinen iltaidylli  rikkoontuu lasten kuulemaan ja selkäpiitä karmivaan terävään kirkaisuun. Lapset ovat aivan varmoja, että vampyyri on herännyt!


Jokaisen lapsen unelma: puumaja metsässä! Mimmi Tollerupin vesivärikuvitus tallentaa sävykkäästi puiden lomasta siilautuvan auringonvalon. Mimmi Tollerupin kuvitusta Stefan Castan tekstiin kuvakirjassa Mustikkajengi ja vampyyri ullakolla, Kustannus-Mäkelä 2013.  

Lasten vanhemmat eivät oikein ota tosissaan lasten vampyyrihöpinöitä ja he vaikuttavat muutoinkin ihmeen väsyneiltä ja poissaolevilta. Jostain syystä Millan isä ehdottomasti kieltää heitä menemästä ullakolle.

Seuraavana aamuna me nukuimme pitkään. Oli sunnuntai. Äiti luki sängyssä sanomalehteä. Siinä kerrottiin, että lähistöllä asuva pakolaisperhe karkotettaisiin maasta. Perhe oli asunut täällä monta vuotta, ja heille oli juuri syntynyt lapsi. 
– Kertakaikkisen törkeää, isä puuskahti.

Vampyyrin ääntely jatkuu seuraavanakin päivänä  ja auringonvalossa lapset uskaltautuvat sittenkin, kielloista huolimatta, jäljittämään ääntä ullakolle. 




Eetu rohkaisee mielensä ja kiipeää ullakolla ja löytää sieltä hämmästyksekseen paikkakunnalla pitkään asuneen pakolaisperheen, jota uhkaa maasta karkoitus. Mimmi Tollerupin kuvitusta Stefan Castan tekstiin kuvakirjassa Mustikkajengi ja vampyyri ullakolla, Kustannus-Mäkelä 2013.

Silloin huomasin ullakon pimeimmässä nurkassa vampyyrin! Pelästyin niin pahasti, että päästin melkein irti tikapuista. Mutta sitten tajusin, että vampyyri oli yhtä peloissaan. 
– Hys, vampyyri kuiskasi. – Minä olen Jusuf. Tässä on Mariam ja meitän pikku vauva. 
– Mutta mitä te teette ullakolla? ihmettelin. 
– Meitä aiotaan karkotaa maasta, Jusuf sanoi. – Mutta ihmiset ovat auttaneet ja pitäneet meitä piilossa. Tänä aamuna selviää, saammeko jäätä tänne.

Loppuratkaisu  on tietenkin Jusufin perheen kannalta onnellinen.

Kuvakirja todentaa hyvin ruotsalaisen lastenkirjallisuuden rohkeutta tuoda yhteiskunnallisesti ajankohtaisia tai jopa poliittisesti päivänpolttavia aiheita kuvakirjallisuuteen. Terhi Leskisen suomennoksessa tapahtumat on tosin sijoitettu Suomeen!




Ruotsalaisen tasa-arvon nimissä toinen poliiseista on tietenkin nainen! Mimmi 
Tollerupin kuvitusta Stefan Castan tekstiin kuvakirjassa Mustikkajengi ja vampyyri
 ullakolla, Kustannus-Mäkelä 2013. 



Lastenkirjahylly on mukana Sininen keskitie -blogin haasteessa, joka on suunnattu äitiys-, perhe- ja kirjablogisteille. Haasteessa toivotaan blogistien kirjoittavan kuluvalla viikolla lastenkirjoista jostain itselleen mieluisasta näkökulmasta ja näin halutaan nostaa lastenkirjojen lukemista ja arvostusta.

Rouva Huuta pyydettiin yhdeksi haastekampanjan kummiksi. Lastenkirjallisuuden ja koko perheen lukuharrastuksen merkitykseen liittyvä puolustuspuheeni löytyy Sinisen keskitien sivuilta.   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti