Muista nähdä painajaisia Grimmin saduista!

The Grimm Book of Horrors, Riihimäen Teatterin ja Näyttämö 3T:n yhteistuotanto Tampereen Teatterikesässä, viimeinen esitys 3.8. klo 16.30 TTT:n Eino Salmelaisen näyttämöllä. Pohjautuu Jacob ja Wilhelm Grimmin satuihin. Ohjaus Samuli Reunanen, koreografia Liisa Risu ja sävellys Iiro Ollila. Lisätekstit Mikko Koivusalo. Pääosissa Diana Tenkorang, Mikko Nuopponen, Ninu Lindfors ja Katja Peacock. Muusikot Hanna Risku, Salla Markkanen ja Topi Korhonen. 
Kesto 1,5 tuntia. Ikäsuositus +16. Kantaesitys Riihimäen teatterissa  27.2.2016.

Grimmin satujen koko huikaiseva kauhugalleria oli kouriintuntuvasti aistittavissa Tampereen Teatterikesässä Riihimäen teatterin ja Näyttämö 3T:n yhteistuotannossa, musiikkinäytelmässä The Grimm Book of Horrors. 

Heti esityksen alussa yleisölle annetaan kehotus muistaa nähdä painajaisia.

Grimmien saduista visuaalisesti vahvat tulkintansa saavat ”Punahilkka” sekä ”Tuhkimo”,  ”Lumikki” ja ”Ruusunen” (Prinsessasatujen kimarassa).  ”Satu omenapuusta” on jaettu kahteen laajaan episodiin. ”Kampela” kertoo ihmisen ikiaikaisesta ahneudesta ja kyltymättömyydestä. ”Ikävä lapsi” piirtää uppiniskaisen lapsen tragedian karusti ja hyssyttelemättä. ”Seitsemän korppia” on riipaiseva tulkinta sisarusrakkaudesta, joka kestää kuolemankin yli.

Samuli Reunasen ohjauksessa Grimmin sadut ovat groteskeja ja niiden alkuperäinen opettava ote on näyttelijöiden tulkinnassa viehkosti säilynyt. 

Diana Tenkorang on karismaattinen näyttelijä, jonka olemus
vangitsee myös pyörätuoliin sidottuna. Tässä Tenkorang kuitenkin jalkautuneena
 Tuhkimona. Valokuvan copyright Riihimäen teatteri. 

Erikoinen mutta toimiva ratkaisu on sijoittaa näytttelijä Diana Tenkorang lähes koko esityksen ajaksi pyörätuoliin,  muutamaa hoipertelevaa Tuhkimon pystyyn nousua lukuun ottamatta. Itselleni tämä ratkaisu assosioi jollain alitajuntaisella tavalla lapsen viattomuuteen, haavoittuvuuteen ja puolustuskyvyttömyyteen, mitä tulee satujen vahvaan tunnekieleen ja tunnekokemukseen.

Ninu Lindforsin upeat tanssikohtaukset ja krouvin groteski olemus olivat yhtä Grimmin satujen kanssa!

Grimmin veljesten satujen näyttämötulkinnassa ovat edustettuina vahvat, dynaamiset naiset. Esityksen ainoalle miesnäyttelijälle Mikko Nuopposelle jää melko pieniä rooleja.  

Eilisen The Grimm Book on Horrors -esityksen jälkeen rouva Huu mietti myös sitä, kuinka tärkeä merkitys kuvituksella – tai sen puuttumisella – on satujen elämyksellisessä vastaanotossa.

Ensimmäiset Grimmin veljesten satuelämykseni nautin Björn Landströmin kuvittamasta Olipa kerran: klassillisia satuja -kokoelmasta (Otava 1974). 

Ystävälläni oli hyllyssään Valittujen palojen Suuri satukirja (Valitut palat 1970), jonka värikylläinen Katriina Viljamaa-Rissasen kuvitus oli tyyten toista maata Landströmin tummanpuhuvien ja jylhien kuvitusten kanssa.