Lydecken- ja Topelius-ehdokkaat julki

Suomen Nuorisokirjailijat ry:n kahden perinteikkään lasten- ja nuortenkirjapalkinnon ehdokkaat on julkistettu tänään.

Topelius-palkinnon ehdokkaina  on viisi romaania. 

Ohessa myös raadin perustelut:

Tuula Kallioniemi: Kaksoisolennot, Otava 2018

Steffen ja Mihain elämät järkkyvät, kun heidän osansa yllättäen vaihtuvat. Suomeen kerjäläiseksi tullut Mihai päätyy keskelle Steffen vaurasta arkea. Steffe puolestaan huomaa joutuneensa karuihin oloihin kerjäläisleiriin. Molemmat pojat joutuvat pohtimaan omaa elämäänsä ja arvojaan. Realistisessa nuortenkirjassa tuodaan näkyväksi yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Sujuvasti kirjoitettu teos käsittelee myös aina ajankohtaista koulukiusaamisaihetta.

Arvio Lastenkirjahyllyssä

Laura Lähteenmäki: Yksi kevät, WSOY 2018

Kirjassa seurataan viiden nuoren tytön tarinaa punaisten puolella Suomen sisällissodan aikana. Tamperelaiset tehtaantytöt hoitavat haavoittuneita poikia ja nuoria miehiä alkeellisissa olosuhteissa. Selviytymiskamppailu piirtää näkyviin sodan mielettömyyden ja julmuuden. Hienovireinen nuorten naisten näkökulmasta kerrottu teos koskettaa. Kaiken järjettömyyden ja kauheuksien keskellä näkyy silti pilkahdus toivoa.

Arvio Lastenkirjahyllyssä. 

Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras, WSOY 2018

Orvon Minan elämä 1800-luvun Helsingissä on kurjuuden ja kylmyyden kyllästämä. Sattuma johdattaa hänen polkunsa yhteen nuoren taikurin kanssa. Steampunk-henkinen esikoisfantasiaromaani yhdistelee taitavasti menneisyyttä ja tulevaisuutta. Kirjaan luotu maaginen maailma on yllätyksiä ja illuusioita täynnä. Taidokkaasti kirjoitettu historiankuvaus ja juonen yllätyksellisyys pitävät lukijan otteessaan loppuun saakka.

Arvio Lastenkirjahyllyssä

Maria Turtschaninoff: Maresin voima. Punaisen luostarin kronikoita, suom. Marja Kyrö, Tammi 2018, ruotsinkielinen alkuteos Brevet från Maresi, Förlaget 2018

Kirjeiden kautta etenevä tarina kertoo Maresista, luostarissa kouluttautuneesta nuoresta naisesta, joka palaa kotikyläänsä. Kahdeksan vuoden poissaolon jälkeen moni asia kotona on muuttunut. Tiukka verotus pitää kyläläiset ahtaalla ja nälkä on vakituinen vieras. Haave oman koulun perustamisesta tuntuu ylivoimaiselta toteuttaa. Maresin on tehtävä valinta, kulkeeko hän omaa polkuaan vai taipuuko yhteisön painostukseen. Kaunis kieli ja päähenkilön vahvuus tekevät kirjasta mieleenpainuvan lukukokemuksen.

Nonna Wasiljeff: Loukkupoika, Otava 2018

Aaron on kasvanut Loukussa, vankilassa, jota hallitsevat pelottavat Tomut. Loukusta katoaa ihmisiä salaperäiselle toiselle tasolle. Sattuma ja kauan sitten kuolleen äidin ennustus pakottavat Aaronin toimimaan ja pako Loukusta alkaa yhdessä hänen liittolaistensa kanssa. Esikoiskirjassa on taidokkaasti punottu juoni, jossa perinteinen hyvän ja pahan taistelu yhdistyy uskottavasti kuvattuun fantasiamaailmaan. Teos antaa lukijalle tilaa pohtia omia ennakkoluulojaan ja näkökantojaan. Elämä ja valinnat eivät ole aina yksioikoisen mustia tai valkoisia.

Arvid Lydecken-palkinnon ehdokkaina ovat:

Petja Lähde: Surunsyömä, kuv. Matti Pikkujämsä, Karisto 2018

Kymmenvuotiaan Pentin äiti on kuollut. Isä on masentunut ja surunsyömä. Pentin suru ja äidin kaipuu näkyvät monella tavalla. Pienellä pojalla on raskas taakka; hän yrittää kannatella isäänsä ja selviytyä kuoleman aiheuttamasta kriisistä. Kirja on koskettavasti kirjoitettu tarina surutyöstä läheisen menetyksen jälkeen. Vaikeaa aihetta käsitellään syvällisesti lapsen näkökulmasta.

Arvio Lastenkirjahyllyssä

Ville Hytönen: Ötökkämaan talvi, kuv. Virpi Penna, Tammi 2018

Ötökkämaan asukkaat viettävät talvea. Kinosten ja ötököiden keskellä tapahtuu monenlaista. Herra Pöntinen tapaa yksinäisen Kiepin, Lempiäinen rakastuu taas, Lötkö-täti käy kylässä ja Mäkämäkkien suku kokoontuu. Teoksessa leikitellään kielellä omintakeisesti ja ötököistä on löydettävissä samoja piirteitä kuin meistä ihmisistäkin. Kirjassa korostuvat ystävyys ja erilaisuuden hyväksyminen.

Mari Kujanpää: 102 askelta mummilaan, kuv. Paula Mela, Otava 2018

Mummi on tokaluokkalaiselle Akselille tärkeä ystävä ja läsnä pojan päivittäisessä arjessa. Mummin käytös muuttuu hänen sairastuessaan muistisairauteen. Tarkkanäköisesti kirjoitettu teos kertoo sairauden mukanaan tuomista haasteista lapsen kokemana. Miten suhtautua, kun huolehtijasta tulee huolehdittava? Lämminhenkinen, kiireetön kerronta antaa eläytymiselle tilaa.

Arvio  Lastenkirjahyllyssä

Hannele Lampela: Prinsessa Pikkiriikin astetta paremmat iltasadut, kuv. Ninka Reittu, Otava 2018

Prinsessa Pikkiriikki tarttuu rehvakkaalla asenteella tuttuihin satuihin muokaten niistä mieleisiään. Sadut saavat äkkinäisiä, hassuja ja absurdejakin käänteitä, kun kertomusten dynamiikka ja henkilöiden roolit muuttuvat. Huumorin lisäksi Pikkiriikki on aktiivinen ja kantaaottava prinsessa, joka tekee itse valintansa. Oivaltava ja intertekstuaalinen kerronta uudistaa perinteisiä satuja raikkaalla otteella.

Veera Salmi: Puluboi, agentti NollaBullaNolla ja kamukiemurat, kuv. Emmi Jormalainen, Otava 2018

Puluboi joutuu kiperiin agenttitehtäviin selvittäessään ystävyyden mukanaan tuomia iloja ja suruja. Agentin apurina toimii ikivauva. Maailman inhottavin peikko on yksinäisyys, jonka selättämiseen Puluboi tarvitsee myös lukijan apua. Vuorovaikutteinen teos tarjoaa apua kaveruuden haasteisiin ja ristiriitoihin sekä auttaa samaistumaan toisen tunteisiin. Leikkisä, näennäisen kepeä kieli kätkee taakseen vakavia aiheita.

Säännöllisesti jupistaan siitä, että lasten- ja nuortenkirjallisuus saa niin vähän ja satunnaista julkisuutta.

Jouduin haravoimaan tovin verran verkkoa, jotta sain itse kokonaiskuvan ehdokkaista. Turun Sanomat nostaa uutisensa kärkeen turkulaislähtöiset ehdokkaat Ville Hytösen ja Petja Lähteen.

Förlaget uutisoi facebookissa omasta ehdokkaastaan, Maria Turtschaninoffista.

Ennen vanhaan järjestettiin jopa ehdokkaiden julkistustilaisuus, raadin puheenjohtaja saattoi jopa pitää puheen ja summata vähän vuoden antia ja   julkistettiin perustelut kullekin ehdokkaalle.

Saamani tiedon mukaan edes ehdolle asetetut kirjailijat eivät ole saaneet ennakkoon tietoa ehdokkuudestaan.

Ja nykyisenä aikana tiedonvälityksen pitäisi olla nopeaa ja tehokasta.

Nuorten Kirja ry:n (nyk. Suomen Nuorisokirjailijat ry) perustamilla palkinnoilla on pitkät ja arvostetut perinteet. Itse olen myös kokenut, että nämä palkinnot kommentoivat osaltaan myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdolle asettelua, koska ehdokkuudet julkistetaan aina pari viikkoa Finlandia-palkintojen jälkeen.

Olisi myös kiinnostavaa saada ehdolle asettettujen teosten perustelut heti julki, jotta saisi tietää raadin linjauksista.

Topelius- ja Lydecken-raadissa työskentelevät tänä vuonna puheenjohtajana tutkija, tietokirjailija Sara Kokkonen sekä jäseninä kirjastovirkailija Marjo Hämäläinen sekä luokanopettaja Matias Laivamaa. 



PÄIVITETTY ehdokkaiden perustelut ja raadin kokoonpano.