Kristin Roskifte: Kaikki lasketaan, 59 sivua, suomentanut Arja Kantele, S&S 2020.
Hurmaava, yllättävä ja ajattelemaan sysäävä.
Nämä laatusanat nousivat päällimmäisiksi, kun tutustuin toissapäivänä heti tuoreeltaan norjalaisen Kristin Roskiften kuvakirjaan Kaikki lasketaan.
Se ylsi viime vuonna Pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon voittajaksi.
Se ylsi viime vuonna Pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon voittajaksi.
Kyse ei ollutkaan taas yhdestä uudesta hulina-vilinä-kuvakirjasta, joka tykittää tapahtumantäyteisiä ja yksityiskohtia pakattuja aukeamia katsojan silmille.
 |
| Näin staattisesta aukeamasta lähdetään liikkeelle. Taustan yksityiskohdat on kekseliäästi piirretty yhdellä värillä ja huomio kiintyy näin olennaiseen. Kristin Rosfkiften kuvitusta kuvakirjaan Kaikki lasketaan (S&S 2020). |
Kaikki lasketaan on humaani moniarvoisuuden ja lähimmäisen rakkauden puolustuspuhe.
Se havahduttaa lukijan ja katsojan vähäeleisellä kuvitustyylillään ja lähes lakonisella ilmaisullaan, joka onnistuu näin kyseenalaistamaan vallitsevia totuuksia.
Kuvakirja on myös hyvä osoitus siitä, kuinka monikäyttöinen lastenkirja voi parhaimmillaan olla.
 |
| Jonottaminen, rivissä oleminen ja odottaminen on yksi kirjan keskeisistä vertauskuvista. Kristin Rosfkiften kuvitusta kuvakirjaan Kaikki lasketaan (S&S 2020). |
Kaikki lasketaan on tietokirja: sen avulla voi opetella laskemaan yhdestä tuhanteen.
Se jumppaa lapsen, nuoren ja aikuisen havainnointikykyä harjaannuttaessaan keskittymään yksityiskohtiin, hahmottamaan isojen aukeamien tapahtumia.
Kaikki lasketaan on myös moraalin ja etiikan oppitunti ja tunnekasvatuskirja.
Se puhuu kauniisti yhteiskunnan laitapuolen eläjistä, julkisuuden valokiilan ulkopuolelle ilman omaa syytään jäävistä pudokkaista.
 |
| Ilmaisunvapaus ja kansalaisvaikuttaminen näkyy taas monin tavoin lastenkirjoissa. Kristin Rosfkiften kuvitusta kuvakirjaan Kaikki lasketaan (S&S 2020). |
Kaikki lasketaan johdattaa myös dynaamiseen tarinankerrontaan ja luovaan sepittämiseen: mitä on tapahtunut ennen esillä olevaa kohtausta, mitä tapahtuu sen jälkeen – miksi, kenen toimesta?
Kirjan lopusta löytyvä pienellä präntillä tiuhaan ladottu tekstiosuus on koko kirjan dynamo.
Sen avulla voi eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa harjoitella monissa oppiaineissa tärkeitä havainnointitaitoja.
Kuvittaja-kirjailija Kristin Roskifte (s. 1975) on julkaissut kuvakirjoja ja hän on opiskellut kuvittamista Lontoossa ja Cambridgessä.
Erityiskiitosta ansaitsee myöstämän kuvakirjahelmen kustantaja S&S.
Kun Pohjoismainen lasten- ja nuortenkrijallisuuspalkinto vuonna 2012 perustettiin ja olin mukana Suomen raadissa, kuvittelin naiivisti, että pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkyvyyden takaamiseksi perustetun palkinnon KAIKKI EHDOKASKIRJAT myös käännettäisiin pohjoismaisille kielille.
No, nielaisin pettymykseni, mutta kuvittelin että edes voittajateokset läpäisisivät seulan kaikissa Pohjoismaissa.
Tämäkin toiveeni oli ylimitoitettu.
Ensimmäisen pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirja-palkinnon sai Seita Vuorelan Karikko (WSOY 2012). Se on käännetty tanskaksi vuonna 2015.
Vuoden 2015 voittaja Martin Wegeliuksen Mördarens apa on käännetty suomeksi (Merten gorilla, suom. Kati Valli, Tammi 2017).
Ehdokaskirjoista myös vuonna 2011 alun perin ilmestynyt Jessica Schiefauerin Pojkarna on tullut julki suomennoksena Kariston kautta (2015, Pojat, suom. Säde Loponen).
Ääriviivapiirroksia hyödyntävät aukeamat houkuttelevat tietty värittämään..! Vaan tokkopa hieman kiiltävältä vaikuttava paperin pinta sellaista sallii? Harmi, että joukkokuva-aukeama on jo kokonaan värjätty - vaan sekin liittynee "täydentyvään" juoneen.. (ei tarvitse paljastaa, Huu-Rouva ;->)
VastaaPoista