Lähimmäisenrakkaudesta ilman paatosta

Elisabet Aho: Kuka on Joonatan?  160 sivua. Myllylahti 2022. Kansikuva Kaisu Sandberg. 

Maija Niinimäki: Viljami Vitikainen: Nolommaksi menee. Kuvitus Anna Ring. 79 sivua. Reuna 2022. 

 

 

 

Lasten- ja nuortenkirjoissa kuvataan jo monipuolisesti erilaisia perheitä. 

 

Esimerkiksi yksinhuoltajien tai kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman perheet ovat nykyisin jo valtavirtaa, eivät mikään erityisen ällistelyn aihe.  

 

Elisabet Ahon Helmi, salaperäinen tyttö aloitti Vapun ja Annikan ystävyydestä kertovan sarjan 2020. 

Tytöt ystävystyivät kotoaan karanneen Helmin kanssa, joka  yöpyy lakkautetussa päiväkodissa ja sen pihalla olevassa leikkimökissä. Kirjan lopussa Helmi päässee sijaisperheeseen. 

 

Seuraavassa osassa Peikkokallion salaisuus (Myllylahti 2021) tytöt kohtaavat erakoituneen miehen, jonka vaimolla on muistisairaus. Tyttöjen myötävaikutuksella vaimo pääsee  lopulta palvelukotiin.

 

Sarjan uusimmassa kolmannessa osassa tytöt matkustavat Vapun isoäidin, kurpitsamummin, kanssa Loviisaan hoitamaan ulkomaille sukuloimaan lähteneen mummin hyvän ystävän puutarhaa ja isoa vanhaa puutaloa. 

Sosiaalisesti aktiiviset ja empaattiset tytöt tutustuvat naapurustossa asuvaan Joonataniin, joka kokee jäävänsä isänsä ja tämän uuden puolison uusperheessä kokonaan ilman huomiota hiljattain syntyneiden ja vanhempien kaiken ajan vievien kaksosten takia.  

Myös tässä uusimmassa osassa on sivujuonteena ikäihmisen kokema turvattomuuden tunne: ikääntynyt Hilma on joutunut muuttamaan  kotitalostaan veljenpoikansa luokse. Veljenpoika ei aivan ymmärrä täyttää kaikkia sukulaisensa perustarpeita ja kurpitsamummin aloitteesta Hilmalle järjestetään apua vanhuspalvelusta.

 

Elisabet Ahon lastenromaanisarjassa kerrotaan luontevasti ja turhaa paatosta kaihtamatta ilman omaa syytään yhteiskunnassa syrjään sysityistä lapsista ja aikuisista. 

Arkista lähimmäisenrakkautta tarvitaan tällä hetkellä Suomessa entistä enemmän!

 

Maija Niinimäen lastenromaani  Viljami Vitikainen: nolommaksi menee jatkaa  vanhempien ongelmien vuoksi syrjäiselle maaseudulle perhekotiin kiireellisesti sijoitetun Viljamin edesottamusten ja arjen kuvaamista. 

 

Viljami yrittää olla reteä ja ronski, mutta sisimmässään hän on muuttuneen perhetilanteen takia aivan säpäleinä. 

 

Viljami saa tehtäväkseen siivota navetan, mutta käyttää vähän
vääriä välineitä ja sekös naurattaa murkkuikäistä Amelieta.
Anna Ringin kuvitusta Maija Niinimäen lastenromaaniin
 Viljami Vitikainen: Nolommaksi menee (Reuna 2022).  

Viljami ei ole tottunut tekemään kotitöitä. Niinpä perhekotia luotsaavan Annan määräämät pienet kotityöt menevät poikkeuksetta pieleen. 

 

Silti Viljami huomaa vähitellen kotiutuvansa kuin itseltään salaa perhekotiin, jossa hän saa päivittäin kokea arkista rakkautta ja hyväksyntää.

 

Niinimäen lastenromaani kertoo perhekodin arjesta ja huostaanotetuista lapsista Elisabet Ahon tavoin ilman huutomerkkejä ja sääliä. 

 

Viljamin kehonkieli paljastaa jännityksen, kun isä tulee
yllätysvierailulle perhekotiin. Anna Ringin kuvitusta
Maija Niinimäen lastenromaaniin Viljami Vitikainen:
Nolommaksi menee (Reuna 2022).  

Viljamin isä pääsee äitiä nopeammin jaloilleen. Hän haluaisi tavata poikaansa aiempaa useammin, mutta Viljamin on työstettävä asioita, jotta  pahan kolauksen saanut luottamus isään palautuu entiselleen.  

Isän elämäntapamuutoksen yhtenä merkkinä voi nähdä tämän halun korjata perhekodissa havaitsemiaan rikkinäisiä esineitä, kuten saunan kiukaan luukkua.  

 

Viljami kuitenkin toppuuttelee isänsä intoa: 

 

– Täällä maksimoidaan kurjuus. Ensin eletään maksimaalisessa kurjuudessa ja sinnitellään jotenkuten rikkinäisten tavaroiden kanssa. Sitten korjataan, ja kyllä tuntuu hienolta. 

 

– Sinun elämässäsi taisi kurjuus olla maksimoitu ennen kuin pääsit tänne asumaan, isä totesi surullisena sytytettyään tulet.

 

Elisabet Ahon Helmi, salaperäinen tyttö  ja Maija Niinimäen Viljami Vitikainen: nolointa ikinä  on arvioitu Lastenkirjahyllyssä marraskuussa 2020 ja huhtikuussa 2021.