Lastenkirjahyllyn varjolistalla suuria tunteita ja elämän käännekohtia

Taas on aika julkistaa Lastenkirjahyllyn perinteinen Finlandia-varjolista.

Lastenkirjahyllyn varjolistan teokset ovat kukin kokonaistaideteoksia, joissa näkyy tekijöiden halu uudistaa lasten- ja nuortenkirjatarjontaa, huomioida tämän kirjallisuuden alueen nykyiset haasteet ja ikäryhmiltään entistä laajemmalle levittäytynyt lukijakunta. 

Varjolistan kuusi teosta ovat itsenäisiä ja jopa itsepäisiä teoksia, jotka eivät mukaile vallitsevia trendejä, vaan uskovat omaan hiljaiseen voimaansa ilman tarpeettomia huutomerkkejä. 

Näissä kuvakirjoissa sekä lasten- ja varhaisnuorten romaaneissa on eri ikäisille lukijoille oivallettavaa myös rivien välissä. 

Näiden kuuden teoksen äärellä olen itse haltioitunut, kokenut ahaa-oivalluksia tai ällistyksen hetkiä.

Tänä vuonna ilmestyi paljon hyviä lasten ja nuorten tietokirjoja. 

Maria Laakson Taltuta klassikko! (Tammi) ja Laura Ertimon &  Mari Ahokoivun Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu (Into Kustannus) tulisi mielestäni ottaa huomioon Tietokirjallisuuden Finlandiaa jaettaessa.

Heini Junkkaala: Kymmenen tikkua laudalla, kuv. Maria Sann, 109 sivua,  Otava 2019.

Raikas ja omintakeinen lastenromaani, jossa näkyy kirjoittajan vahva dramaturgian taju. Perhedynamiikan kuvauksena Kymmenen tikkua laudalla on jopa poikkeuksellisen ravisteleva lastenromaani.

Kymmenen tikkua laudalla on arvioitu Lastenkirjahyllyssä helmikuussa.

Tuula Kallioniemi: Verkot, 104 sivua,  Otava 2019. Kansikuva Jussi Kaakinen. 

Tuula Kallioniemi on viime vuosina tiivistänyt ilmaisuaan noin sadan sivun mittaisiin kiteytettyihin varhaisnuortenromaaneihin. Koulukiusaajan muotokuva karttaa kaikkia kliseitä: se on elämänmakuinen ja tarkka analyysi alakouluikäisten sosiaalisista verkostoista.  Kiusaajakaan ei ole yksiselitteisesti pahis. 

Verkot on arvioitu Lastenkirjahyllyssä tänään. 

Satu Kettunen: Mörköjuhlat, 33 sivua,  Tammi 2019. 

Satu Kettusen  kuvakirja myötäelää herkän lapsen vierauden tuntoja perheen muuttaessa uuteen kotiin.  Sekatekniikkakuvitus tuo sivuille rouheaa struktuuria: kuvat ovat kolmiulotteisia ja näyttämöllisiä ja värit suorastaan hehkuvat.  
  

Mörköjuhlat on arvioitu Lastenkirjahyllyssä syyskuussa. 

Aino Louhi: Mielikuvitustyttö. Imaginary girl. 165 sivua, englanninkielinen käännös Pauliina Haasjoki, taitto Liina Luoma, Suuri Kurpitsa 2019. 

Visuaalinen kerronta tulee yleistymään myös nuorille suunnatussa kirjallisuudessa. Aino Louhen sarjakuvaromaanissa kuva tiivistää ystävyyden tunnot, identiteetin ja oman äänen löytymisen tavalla, joka koskettaa monenikäisiä. 

Mielikuvitustyttö on arvioitu Lastenkirjahyllyssä huhtikuussa. 

Kaija Pannula & Netta Lehtola: Kettujuttuja. Kolme hännäkästä tarinaa, 59 sivua, WSOY 2019.

Kuvakirjasyksyn iloinen yllättäjä: esikoistekijöiden klassisen eläinsadun perinteestä ammentava kolmen lyhyen kettutarinan kimara, jossa kuva ja teksti antavat toisilleen riittävästi tilaa. 

Kettujuttuja on arvioitu Lastenkirjahyllyssä lokakuussa. 

Hertta Vierula: Valaankantaja, kuv. Nora Surojegin, 48 sivua, Karisto 2019.

Hertta Vierulalla on kadehdittava taito kirjoittaa isoista aiheista ilman turhaa teemalaputtamista. Hänen tarinoillaan voi olla monta vaihtoehtoista tulkintaa, mikä on mielestäni merkki siitä, että hän kunnioittaa lastenkirjallisuuden erityisyyttä ja sen eri-ikäisiä lukijoita. Nora Surojeginin mustavalkoinen, puhutteleva kuvitus antaa isolle tarinalle tilaa hengittää. 

Valaankantajan arvio on julkaistu Helsingin Sanomissa lokakuussa. 

Kirjasäätiön jakaman Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaat julkistetaan huomenna tiistaina. 

Ehdokkaat asettavassa raadissa ovat  mukana  äidinkielen opettaja Hilkka Lamberg (pj.), kuvataiteilija Anssi Kasitonni sekä erikoiskirjastovirkailija Henriika Tulivirta. 

Voittajan valitsee muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta.