Näytetään tekstit, joissa on tunniste lasten- ja nuortenkirjapalkinnot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lasten- ja nuortenkirjapalkinnot. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. marraskuuta 2024

Runeberg Junior -palkinto pitää huolta lukutaidon alkuvaiheeseen sopivien uutuuksien esiin nostamisesta

 












Runeberg junior -palkinnolle on  hetki sitten julkistettu kahdeksan ehdokasta.

Esivaaliraatiin kuuluivat luokanopettaja ja kirjailija Annika Gustafsson-Flinck, Porvoon taidekoulun rehtori ja kuvataideopettaja Jenni Iivonen sekä Yle Vega Östnylandin toimittaja Jonas Sundström.

 

Palkinnosta päättävät helmikuun alussa 2025 porvoolaiset esikoululaiset ja ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat.


Ehdokkaat ja perustelut:


 

Axel Åhman & Ola Skogäng (kuv.): Smugglarens skatt, Schildts & Söderströms / Salakuljettajan aarre, suom. Anu Koivunen, S&S 

 

Perinteinen seikkailukertomus, jonka tapahtumat sijoittuvat joulukuuhun, keskelle saariston hiljaiseloa. Joulunpunainen lanka kulkee läpi tarinan, mutta kirjan voi lukea mihin vuodenaikaan tahansa. Kieli on rikasta ja sujuvaa. Tekstin jako selkeisiin ja sopivan mittaisiin kappaleisiin helpottaa lukemista ja houkuttelee matkaamaan eteenpäin jännittävässä tarinassa. Realistinen kuvitustyyli sopii hyvin yhteen tekstin kanssa. Lyhyesti sanottuna: tyylipuhdas kokonaisuus.

 

Den här klassiska äventyrsberättelsen livar upp det stillsammaskärgårdslivet. Den julröda tråden bär stadigt genom hela berättelsen, men trots att den utspelar sig i december kan boken läsas året runt. Kapitelindelningen är väl genomtänkt och lockar att läsa ett kapitel till, och till och ytterligare ett kapitel till. De stämningsfulla illustrationerna kompletterar storyn. Kort och gott – en stilren helhet.  


Linda Bondestam: Chop Chop. En tappers jordbos berättelse,  Förlaget / Hopi Hopi. Reippaan robotin tarina, suom. Päivi Koivisto, Teos

 

Omaperäinen, monitasoinen kuvakirja, josta kaikenikäiset lukijat voivat löytää erilaisia aiheita ja yksityiskohtia ja tehdä monenlaisia tulkintoja. Tyyliltään lähes surrealistinen Hopi Hopi käsittelee humoristisesti ja rohkeasti elämän, olemassaolon ja ihmisyyden suuria kysymyksiä. Ilmiömäiset, villit kuvat kuljettavat sympaattista päähenkilöä tilanteesta ja ajasta toiseen tässä ajatuksia herättävässä ja huikeassa tarinassa, jossa voi nähdä myös kritiikkiä nykyaikaa ja elämäntapaamme kohtaan.    

 

Den här originella bilderboken serverar läsaren flera färgsprakande dimensioner och möjliggör allt från små och enkla till stora och komplexa tolkningar för barn i olika åldrar. Den surrealistiska och modiga Chop chop med dess fenomenala illustrationer behandlar livets existentiella frågor på ett skickligt sätt och med ett aktuellt samhällskritiskt djup som väcker tankar.  


Hopi Hopi on arvioitu Lastenkirjahyllyssä lokakuussa.

 

Malin Klingenberg: Slättens systrar, ill. Eeva Nikunen, Schildts & Söderströms / Tasangon tyttäret, suom. Eeva Nikunen, suom. Outi Menna, S&S 

 

Kuka ties voimme syyttää Klingenbergiä, jos koululaisen nukkumaanmenoaika venyy myöhäiseen yöhön: Saban ja Sarinan tarinaa on vaikea laskea käsistään. Slättens systrar -kirjaan sisältyvät kaikki klassisen fantasiakertomuksen ainekset: ystävyys, perhe, yliluonnolliset voimat sekä taistelu hyvän ja pahan välillä.

 

Klingenberg kan vara orsak till trötta skolbarn för det är svårt att lägga ifrån sig boken då man väl fångats av systrarna Saba och Sarinas äventyr. Slättens systrar innehåller alla ingredienser till episk fantasy –  vänskap, familj, övernaturliga krafter och kampen mellan det goda och det onda.  

 

Ulrika Hansson & Maija Hurme: Kom, vi springer!, Schildts & Söderströms / Tule, juostaan!  suom. Outi Menna, S&S 

 

Hansson ja Hurme käsittelevät arkipäiväisen tilanteen kuvauksen kautta tärkeää teemaa, joka on aina ajankohtainen. Rikas kuvakerronta ja sujuvasti kerrottu tarina peilaavat ristiriitaisia ja vaikeita tunteita, jotka voivat ottaa kokonaan valtaansa ja jotka ovat monelle meille tuttuja. Hurmeen tapa katsoa maailmaa antaa Big Bangillekin uuden merkityksen.

 

Duon Hansson-Hurme lyckas väva ihop ett viktigt tema till en vardaglig story. Bildberättandet återspeglar de starka och svåra känslorna var och en har upplevt, och hur det kan kännas när känslorna tar över. Big Bang har fått en ny innebörd tack vare Hurmes sätt att se på världen.  


Tule, juostaan! on arvioitu Lastenkirjahyllyssä syyskuussa. 

 

Petra Heikkilä & Mirkka Eskonen: Huolisyöppö, S&S

 

Syvällinen ja rehellinen kuvaus arjen suurista ja pienistä haasteista. Tarina ei sorru itsestään selviin ratkaisuihin. Sympaattinen ja omintakeinen kuvitus toimii saumattomasti yhteen tekstin kanssa. Lukijalle jää lämmin ja valoisa tunnelma. Ehkä meillä kaikilla pitäisi olla oma huolisyöppö.

 

Vardagen beskrivs på ett ärligt och oförfinat, men djupsinnigt sätt. Den varma och viktiga berättelsen räds inte för att tackla större och mindre utmaningar. De sympatiska och färgglada illustrationerna kompletterar berättelsen. Kanske vi alla borde ha en “huolisyöppö” där hemma.  

 

Silja Sillanpää & Pasi Pitkänen (kuv.): Ouroboros: Sateenkaarikäärme, WSOY

 

Heti ensimmäiseltä sivulta alkaen Ouroboros vangitsee lukijansa fantasiaan. Mystiikkaa tihkuva tarina luo nahkansa useaan kertaan loputtomalta tuntuvalla taipaleella, joka on kenties pohjimmiltaan metafora nykyajasta ja elämästä. Tunnelmasta kuljetaan toiseen. Pelottavat ja ahdistavatkin tilanteet vaihtuvat huumorin kautta iloon ja valoisiin hetkiin. Tummasävyinen, vahva kuvitus houkuttelee mukaan unohtumattomalle matkalle.

 

Ouroboros bjuder på fängslande fantasy från första sidan. Den mystikspäckade berättelsen ömsar skinn längs med läsresan som bjuder på metaforer om samtiden och livet. Stämningarna växlar från mörka nyanser till humoristiska formuleringar. De lockande illustrationerna bygger upp den ibland kusliga stämningen och tar med läsaren på en oförglömlig resa.  


Ouroboros on arvioitu Lastenkirjahyllyssä toukokkuussa.

 

Jyri Paretskoi: Metallinetsijät roistojen jäljillä, Karisto

 

Vauhdikas seikkailutarina, joka tempaa mukaansa heti ensi lauseilla. Nokkelat juonenkäänteet, sujuva kieli ja huumorilla maustetut tilannekuvaukset pitävät otteessaan ja voivat innostaa lukuharrastuksen pariin myös vähemmän kokeneita lukijoita. Metallinetsijät roistojen jäljillä on lajityyppinsä puhdaslinjainen edustaja.

 

Den här fartfyllda och medryckande äventyrsberättelsen går rakt på sak utan tjafs. Berättelsen kryddas med humor och finurliga vändningar som får den unge läsaren att vända ytterligare ett blad. En renodlad representant i sin genre.   

 



Saara Vallineva: Vanha torni, Enostone kustannus 

 

Moniselitteinen, runollinen ja kaunis tarina, joka herättää monenlaisia tunteita. Upea kokonaisuus, jossa kuvat, teksti ja taitto ovat yhtä. Tekijän persoonallinen kädenjälki näkyy viehättävässä kuvituksessa. Sopivan pituisiksi jaoteltujen tekstien istuttaminen kuvien sisälle saa uppoutumaan tarinan maailmaan ja tekee lukemisesta helpompaa vasta lukemaan opettelevillekin.

 

En mångtydig, poetisk och helt enkelt vacker berättelse. Bild, text och ombrytning är ett, och bildar en fantastisk helhet som väcker hela känslospektrat hos läsaren. Illustrationerna är synkroniserade med texten och underlättar läsning för den mer ovana.  


Vanha torni on arvioitu Lastenkirjahyllyssä elokuussa.



                                                       * * * * * *




Mukana on neljä kuvakirjaa ja neljä lastenromaania, joista kaksi on fantasiaa ja kaksi realistisviritteistä teosta.


Neljä alunperin ruotsiksi ilmestynyttä teosta on myös suomennettu.


Erityisen iloinen olen Petra Heikkilän ja Mirkka Eskosen Huolisyöppö- sekä Saara Vallinevan Vanha torni -kuvakirjojen ehdokkuudesta.


Linda Bondestamin kuvakirja on nyt ehdolla kolmen eri palkinnon saajaksi: Ruotsin August-, Suomen Finlandia- ja nyt myös Runeberg Junior -palkinnolle. 








 

keskiviikko 6. marraskuuta 2024

Monipuolinen Finlandia-kattaus ravistelee kuvakirjallisuuden totuttuja kohderyhmiä

 








Finlandia Junior -palkinnon esiraati huomioi ihailtavan monipuolisesti kuudella ehdokasnostollaan eri-ikäiset lukijat.

Erityisellä jännityksellä odotin kuvakirjanostoja. 


Kaikki kolme kuvakirjaa venyttävät perinteisen kuvakirjan määritelmiä ja kohderyhmiä.

"Tavallisen peruslapsen" kuvakirjoja ei nyt ehdolle nostettu. 

Kolmessa kuvakirjassa on nimittäin jokaisessa hieman eri tavoin esillä aikuisen katse, ääni ja  kokemusmaailma.

Jenni Erkintalon Kuka ihana? täyttää pyöristettyjen kartonkikansiensa ja tavanomaista kuvakirjaformaattia pienemmän kokonsa puolesta myös katselukirjan kriteerit. 

Kustantamo suosittaa kirjaa yksivuotiaista ylöspäin. Katselukirja ei olekaan aiemmin yltänyt lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi.  

Erkintalon valitsema aikuinen minä-kertoja ja lapsen sinä-puhuttelu ovat pikkulasten kuvakirjaan varsin kokeellisia tehokeinoja. 

Tavanomaisen kuvakirjan konseptiin ei liioin sovi Maria Viljan Kesän ainoa kaunis päivä, jossa päähuomion anastaa väsynyt ja erilaisten odotusten ristitulessa elävä pienperheen äiti. 

Kuvakirjan voi tulkintani mukaan jopa lukea yhtenä kannanottona Suomessa vähentyneeseen syntyvyyteen! 

Viljan kerronta taiteilee sekä tekstin että kuvituksen osalta jossain määrin kaltevalla pinnalla sen suhteen, tarjoaako väsyneen äidin hahmo lasta enemmän terapiaa  kuvakirjaa ääneenlukevalle aikuiselle. 

Viljan kirja asettuu kiinnostavasti jatkumoon Kristiina Louhen Ainon äiti on vihainen -kuvakirjan (Tammi 1986) kanssa, jossa ensimmäistä kertaa kuvattiin siekailematta pikkulasten äitiä "rumana" ja väsyneenä.   

Eniten perinteisen kuvakirjallisuuden kohderyhmän rajoja ravistelee kuitenkin Linda Bondestamin robottikirja. 

Otaksun sen kiinnostavan kuvakirjojen tavanomaista leikki-ikäisten kohderyhmää enemmän varhaisnuoria ja nuoria. Esiraadin jäsenen Riina Tanskasen haastattelussa Bondestam toi tämän kohderyhmän myös esille, mutta toisaalta hän korosti kirjan toiveikkuutta.  


Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeisenä päivänä huomaan kuitenkin lukevani Bondestamin robottikirjaa hieman eri tavalla kuin tuoreeltaan heti kirjan ilmestymisen jälkeen.

Bondestamilla on nyt mahdollisuus pokata kolmen päivän sisällä sekä Suomen että Ruotsin arvostetuin lastenkirjapalkinto kuvakirjastaan, sillä lasten- ja nuortenkirjallisuuden August-palkinto jaetaan 25. marraskuuta ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto 27. marraskuuta. 


Varsinainen jymy-yllätys ja itselleni suurimman ilon aihe oli Päivi Lukkarilan nuortenromaanin Skutsin yltäminen ehdokkaaksi. 

Palkinnon 28-vuotisessa historiassa taitaa nimittäin olla ensimmäinen kerta, kun omakustanne nostetaan ehdolle. Skutsi on Lukkarilan omakustanne ja osa VaLas-kollektiivin julkaisuja. 


Ohessa esivalintaraadin perustelut kuudesta ehdokaskirjasta:


Linda Bondestam: Chop Chop. En tapper jordbos berättelse, Förlaget 2024 / Hopi Hopi. Reippaan robotin tarina, suom. Päivi Koivisto, Teos 2024.

Poikkeuksellisessa kuvakirjassa väsymätön pieni robotti kohtaa nykyajan vitsauksia työntekijöiden hyväksikäytöstä asevarusteluun ja ydinsotaan. Vinkeän oivaltavat kuvitukset ja viattoman robotin matka katsovat ihmiselämää ihmeellisellä tarkkuudella. Rankoista teemoistaan huolimatta kirja on lopulta täynnä toivoa, ja katastrofistakin versoaa uutta, aivan täydellistä elämää.

I den här extraordinära bilderboken en outtröttlig liten robot möter nutida gissel från arbetarmisshandel till rustning och kärnvapenkrig. Mycket insiktsfulla illustrationer och en oskyldig robots resa ser på människolivet med underbar precision. Trots sina hårda teman är boken slutligen full av hopp, även från en katastrof kommer ett nytt, helt perfekt liv.


Hopi Hopi on arvioitu  Lastenkirjahyllyssä 14. lokakuuta.



Jenni Erkintalo: Kuka ihana? Etana Editions 2024.

Kauniisti ja yllätyksellisesti kuvitettu teos kertoo jokaisen ihmisen syntymän ja olemassaolon mysteeristä sekä sen luomasta ainutkertaisesta tilanteesta. Teos koskettaa niin pieniä kuin isojakin lukijoita uuden elämän äärellä, ja mielikuvitusta kutkuttava kuvitus tarjoaa samalla löytämisen ilon. Jokaiselle pienelle lukijalle kirja kertoo juuri hänen tärkeydestään ja erityisyydestään tällä maapallolla.


Päivi Lukkarila: Skutsi, Nokkahiiri 2024.

Neljän nuoren metsävaellus on monitasoinen mysteeri, jossa hyytävä jännitys saa jatkuvasti uusia muotoja. Kirjan hahmoissa on syvyyttä ja kerroksia, jotka paljastuvat vähitellen nuorten turvautuessa toisiinsa vastoinkäymisten keskellä. Karmivat nuotiotarinat ja selittämättömät tapahtumat punoutuvat taidokkaaksi kokonaisuudeksi, joka ei päästä lukijaa huokaisemaan helpotuksesta edes retken viimeisillä metreillä.


Skutsi on arvioitu Lastenkirjahyllyssä 1. lokakuuta.







Leena Paasio: Meren koskettamat, WSOY 2024

Dramaattinen aloitus imaisee välittömästi mukaansa. Aistivoimainen miljöökuvaus maalaa silmien eteen niin mereltä tuoksuvan saaristolaisidyllin kuin sykkivän Helsinginkin. Kun nuori päähenkilö tekee rohkean elämänmuutoksen, ystävyydet syvenevät ja ihmissuhdekiemuroissa kuohuu. Juoneen taitavasti piilotetut vihjeet alkavat nousta pintaan tarinan edetessä. Samalla hälvenee sumu myös sukupolvien välisen salaisuuksien verkon ympäriltä.

Meren koskettamat on arvioitu Lastenkirjahyllyssä 25. syyskuuta.



Salla Simukka & JP Ahonen: Poika kellarissa, poika ullakolla, Tammi 2024

Tässä kutkuttavan jännittävässä fantasiakirjassa teksti ja vauhdikas kuvitus sulautuvat yhteen hienoksi, viimeistellyksi kokonaisuudeksi. Tarinassa ratkotaan mysteerejä, koetaan suurta ystävyyttä ja sopeudutaan valtaviin muutoksiin, oli kyseessä sitten perhe tai ulottuvuuksien väliset rajat. Kerronta on mukaansatempaavaa ja kuvitus tuo siihen herkullisia yksityiskohtia sekä aloittelevaa lukijaa eteenpäin rohkaisevaa keveyttä.




Maria Vilja:Kesän ainoa kaunis päivä, WSOY 2024

Ilmaisuvoimainen kuvakirja, jossa suurista odotuksista ja pienistä vastoinkäymisistä kasvaa synkkä pilvi varjostamaan kaunista retkipäivää. Äidin hehkuvan punainen hame hulmuaa kaiken yllä suurena iloisena lippuna, ja myrskyn yllättäessä sen alle voi piiloutua punaisen valon hämärään. Värikylläinen kokonaistaideteos tulkitsee elävästi sekä lapsen että aikuisen suurimpia tunteita.

Kesän ainoa kaunis päivä on arvioitu Lastenkirjahyllyssä 22. kesäkuuta. 

tiistai 5. marraskuuta 2024

Lastenkirjahyllyn perinteinen varjolista ja havaintoja vuoden 2024 lasten- ja nuortenkirjatarjonnasta

  








 

Kriitikon työssäni tarkkailen usein sitä, kuinka yhteiskunnallinen todellisuus heijastuu lasten- ja nuortenkirjojen aihevalikoimiin ja esitystapoihin. 
 
Lapsiperheiden toimeentulon heikkeneminen, lasten ja nuorten mielenterveyden ohimenevät tai pitkäkestoisemmat häiriöt sekä perheenjäsenten tai muiden läheisten välisiin ihmissuhteisiin liittyvät hankaukset näkyvät kotimaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa aiempaa enemmän. Onneksi sävy pyritään pitämään pääosin toiveikkaana.
 
Kuvitetuissa lastenkirjoissa ja erityisesti kuvakirjoissa näkyy kuitenkin entistä enemmän ilmeiltään huolestuneita, väsyneitä ja apeita aikuisia. 
 
Johanna Venhon ja Sanna Pelliccionin Matkamuistikirja (Teos) on itsenäinen jatko-osa kaksi vuotta sitten ilmestyneelle Metsämuistikirjalle. Kaarnan äiti on joutunut työttömäksi ja lapsi huomaa, että äiti on poissaoleva ja surullinen. Yhdessä äidin miesystävän kanssa lähdetään Lappiin, missä luonto palauttaa äidin voimat ja uskon tulevaisuuteen.
 
Ulrika Hanssonin ja Maija Hurmeen kuvakirjassa Tule, juostaan! (S&S) sivutaan lasten välisten suhdekiemuroiden ohessa myös keskushenkilölapsen äidin stressiä työpaikan säilymisestä. Siekailemattomuus, jolla kuvakirja kuvaa lasten välisiä arkisia suhteita ravistelee aikuistakin lukijaa. Mikään kevyt ja harmiton kuvakirja ei tosiaankaan ole. Mekaanisen ääneenlukemisen lisäksi aikuiselta pitäisi löytyä kanttia keskustella kuvakirjan herättämistä ajatuksista lapsen kanssa tarvittaessa moneenkin otteeseen. 
 
Maria Viljan kuvakirjassa Kesän ainoa kaunis päivä (WSOY) kahden pienen lapsen yksinhuoltajaäiti lataa hiukan liian suuria odotuksia kesäretkipäivään. Kuvakirja terapoi mielestäni jopa lasta enemmän aikuista ääneenlukijaa, jolle tarina muistuttaa, kuinka tärkeää on yrittää olla myös armollinen itseään ja lapsiaan kohtaan ja löytää onnen säikeitä ihan tuiki tavallisestakin arjesta.
 
Petra Heikkilän ja Mirkka Eskosen kuvakirjassa Huolisyöppö (S&S) äidin ja lapsen pienperheessä eletään säästeliäästi. Luultavasti äiti on pitkällä sairaslomalla uupumuksen vuoksi. Kuvakirjan lapsipäähenkilö, Nemo, ratkaisee kuitenkin luovasti ja perheen tilannetta surkuttelematta sen, että rahat riittävät vain kaverin synttärilahjan käärepaperiin.  
 
Lojaalisuus alkoholisoitunutta vanhempaa kohtaan korostuu pakahduttavasti Lena Frölander-Ulfin lastenromaanissa Rapsu metsäläinen (Teos 2024). 
 
Nuorten entistä paineistetumpi arki ja erilaisista diagnosoiduista erityispiirteistä johtuvat haasteet näkyvät nyt yllättävän monissa nuortenromaaneissa. 

Katri Alatalon Kesäkuun (Hertta kustannus) toinen päähenkilö yrittää olla sinut diagnoosinsa kanssa, mutta  jättää usein ADHD-lääkkeensä ottamatta, koska ne latistavat tunteita. 

Pinja Sanaksenahon ja Sari Luhtasen Aurorassa (Otava) sosiaalinen media vinouttaa päähenkilön ajatusmaailmaa.  

Johanna Auranheimon Ysit (Tammi) kuvaa kymmenen vuoden takaista nuoruutta, mutta siinäkin yhdeksäsluokkalaisella Evellä on jo haasteita sosiaalisen median kanavien säätelyn kanssa. 

Aino Leppäsen nuortenkirjassa Luk(i)ossa (Myllylahti 2024) syyttävä sormi kohdistuu myös nuorten vanhempiin, jotka ovat eri tavoin osasyyllisiä nuorten pahoinvointiin. 

Annukka Salaman Asioita, joista en tiennyt pitäväni (WSOY) hätkähdyttää äärimmäisillä asetelmillaan: päähenkilö Konstantinin omalaatuinen ja ökyrikas perhe on arvoiltaan äärimmäisen konservatiivinen ja erityisesti äiti on reaktioissaan jopa hyytävän tunnekylmä vanhempi.  
 
Sarjamuoto jyrää edelleen etenkin lastenkirjatarjonnassa. Kustantajat sitoutuvat pitkäkestoisin sarjoihin, joiden uusia osia on helppo markkinoida. Itsenäisiä kuvakirjoja ja lastenromaaneja ilmestyy entistä vähemmän. 
 

 

 

Huomenna julkistetaan Kirjasäätiön jakaman Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia- palkinnon ehdokkaat.

Tänä vuonna kaikkien Finlandia-palkintojen esivalintaraadeissa on kolmen sijasta kuusi jäsentä. 

Esivalintaraatiin kuuluvat puheenjohtajana Rosebudin kirjakaupan myymäläpäällikkö Aino Torttila sekä  visuaalisen journalismin tuottaja Tatu Blomqvist, kuvataiteilija Karoliina Hellberg, kuvittaja, lastenkirjailija Kristiina Louhi, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Elsi Santala sekä sarjakuvapiirtäjä, tietokirjailija Riina Tanskanen



Palkinnon saajan valitsee tänä vuonna toimittaja Maria Veitola.

 

Tässä Lastenkirjahyllyn perinteinen varjolista.

 

 

 

Mirkka Eskonen: Talvipuutarhurit, 32 sivua, Teos 2024. 

 

Mirkka Eskosen kuvakirja antaa hurmaavan selityksen talven ja syksyn taitoskohdalle, jolloin luonto pukee ylleen talvisasunsa.   

Eheän, pelkistetyn ja omaleimaisen visuaalisen tarinan äärellä lukija ja katsoja tuskin tulevat edes miettineeksi, että kuvitus on tehty ”vaikeimman kautta” puupiirrostekniikalla.
 
Arvio Lastenkirjahyllyssä julkaistu 29. lokakuuta.

 





 

Ulrika Hansson & Maija Hurme: Tule, juostaan!, suom. Outi Menna,  39 sivua, S&S 2024 / Kom, vi springer! Schildts & Söderstöms 2024.

 

Ulrika Hanssonin kuvakirjaesikoinen kuvaa siekailematta lapsen sisimpiä tuntoja.  Kuvakirjaa lapselle ääneen lukeva aikuinen huomioi myös kuvakirjan aikuisten sivuhenkilöiden reaktiot lapsen ilmaisemaan hätään ja huoleen. 

Maija Hurmeen kuvitus havainnollistaa, kiteyttää ja myötäilee keskushenkilöiden tuntoja. Lasten kehon kieli kertoo paljon. Rouheasta värikynätekniikasta huolimatta kuvituksen nyanssit korostuvat tarkasti ja hallitusti.
 
Kuvakirjan arvio on julkaistu Lastenkirjahyllyssä 5. syyskuuta 2024
 


 

 

Aino-Maria Kangas & Emmi Jormalainen: Sänkymönkiäisen pyjamapäivä, 56 sivua, WSOY 2024. 

 

Sänkymönkiäisen pyjamapäivä valaa uskoa modernin suomalaisen lastenlyriikan tulevaisuuteen. 

Esikoiskirjailija Aino-Maria Kankaan kokoelma on kukkuroillaan äänteellistä maalausta ja kielen kieputtelua sekä iloa ja ylpeyttä suomen kielen taipuisuudesta. 

Emmi Jormalainen hyödyntää kuvituksen väriskaalassa  muun muassa violettia, vaaleanpunaista ja keltaista tehosteväriä, joilla hän  luo tarvittaessa freesin tai rauhoittavan värimaailman runon tueksi.   
 
Sänkymönkiäisen pyjamapäivän arvio on julkaistu Lastenkirjahyllyssä 4. marraskuuta 2024.
 


 

Essi Kummu & Liisa Kallio: Rauhan alkuja, 45 sivua, Tammi 2024. 

Rauhan alkuja kuvaa vaikuttavasti mutta pienieleisesti lapsen tarvetta tulla kuulluksi ja nähdyksi.  Kirja törmäyttää maailmanpolitiikan sotakonfliktit ja lasten keskinäiset erimielisyydet.  
 
Rauhan alkuja ei ole perinteinen kuvakirja, vaan pikemminkin läpikuvitettu miniatyyritarina, jonka tarkka ihmiskuvaus ja humaani viesti puhuttelevat nähdäkseni jopa vielä murrosikäistäkin lasta. 

Liisa Kallion runsas ja ilmaisuvoimainen nelivärikuvitus ei tyydy toistamaan Kummun tekstiä, vaan vahvistaa tarvittaessa tunteita ja antaa lukijalle näin välineitä oman tulkinnan tekemiseen.  
 
Rauhan alkuja on arvioitu Lastenkirjahyllyssä 24. helmikuuta 2024. 
 
 

 

Päivi Lukkarila: Skutsi, 200 s. Nokkahiiri 2024.

 

Aikana, jolloin nuoret etsivät itselleen luettavaa TikTokin perusteella, ilahdun erityisesti siitä, että yhä ilmestyy myös kotimaisia nuortenkirjoja, joiden tekijät uskaltavat luottaa edelleen vetävään ja samastumiseen houkuttelevaan tarinaan. 

Neljä moniongelmaista nuorta joutuu vastoin omaa tahtoaan ja  ilman älypuhelimiaan erävaellukselle. Päivi Lukkarila yhdistää Skutsin juoneen suomalaisen kansanperinnettä metsänpeittoineen, mutta realistinen ote säilyy silti läpi kirjan. 
 
Skutsin arvio julkaistu Lastenkirjahyllyssä 1. lokakuuta 2024.
 
 

 


 

Leena Paasio: Meren koskettamat, 300 sivua, WSOY 2024.

 

Meren koskettamat pohtii kiinnostavasti kasvuympäristön merkitystä nuoren kehitykselle. Leena Paasio nivoo taitavasti 30 vuotta sitten uponneen matkustajalaiva Estonian osaksi romaanin keskushenkilön ja minäkertojan Lounan elämää. 

Kahden edellisen nuortenromaaninsa tavoin Paasio hyödyntää jälleen Itämeri-aiheista erikoistietämystään. Meren koskettamat on vetävä dekkari, mutta sen erityinen arvo on ihmissuhteiden luontevassa ja samastumiseen houkuttelevassa kuvauksessa.
 
Meren koskettamat on arvioitu Lastenkirjahyllyssä 25. syyskuuta 2024. 
 


 

 

maanantai 15. tammikuuta 2024

Lasten- ja nuortenkirjapalkintoja riittää vielä uudellekin vuodelle





 





Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry:n Topelius-palkinto on myönnetty Jukka Behmille nuortenkirjasta Ihmepoika Leon (Tammi 2023).
 
Ohessa raadin perustelut: 

Sujuva ja vetäväjuoninen romaani sijoittuu lontoolaisen jalkapalloseuran junioriakatemiaan ja kertoo lahjakkaan nuorukaisen nopeasta noususta brittifutiksen huipulle. 
    Behmin vakuuttavasti kuvaamien pelikenttien tapahtumien lisäksi Ihmepoika Leon on uskottava kuvaus myös ammattijalkapalloilun raadollisesta maailmasta, hankalista perhesuhteista ja kulissien takaisesta pelistä, jossa raha ratkaisee. Koskettava kasvutarina kulkee kohti uutta maailmaa ja samalla Leonin sisimpään. 



 
Lastenkirjallisuudelle jaettavan Arvid Lydecken -palkinnon on saanut Taru Viinikainen saturomaanistaan Saapastalon Aurora ja pelkojen pelko (WSOY, kuv. Silja-Maria Wihersaari).

 
Kiehtova saturomaani vanhassa saappaassa isoäitinsä kanssa asuvasta piiskuhäntäoravasta. Saapastalon Aurorassa on jotain perinteisellä tavalla kaunista, se suorastaan pursuaa satujen ja tarinoiden lumoa ja on täynnä tunteiden vuoristorataa. 

    Tosipaikan tullen pikkuruinen päähenkilö voittaa pelkonsa ja hänestä löytyy urhea sankari, joka muiden vuoksi uskaltautuu vaaraan ja samalla saa arvaamattoman palkinnon.



 
Lisäksi kirjailijayhdistys on myöntänyt Pääskynen-kunniakirjan lukuaktivisti Henriika Tulivirralle, joka on tehnyt lasten- ja nuortenkirjallisuutta tunnetuksi  eri tahoilla.  
 
Topelius- ja Lydecken-palkintoja rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkintojen summa määräytyy jakovuoden vuosiluvun mukaan, eli vuosinousua on aina yhden euron verran, tänä vuonna 2024 euroa. 
 
Kummankin palkinnon ehdokkaiksi asetettiin viisi teosta.
 
Palkintoraatiin kuuluivat kirjastonjohtaja Henna Kaukoniemi, erityisopettaja Helena Siitonen ja kirjailija Petteri Paksuniemi. 
 
Olen monesti aiemminkin harmitellut sitä, että Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry:n palkintoraadit eivät ole hoksanneet tehdä summausta päättyneen kirjavuoden annista, joko ehdokasjulkistuksen yhteydessä joulukuussa tai varsinaisten palkintojen uutisoinnin ja tiedotuksen yhteydessä. 
 
Kun raati tekee ison työn paneutuen vuoden kotimaiseen tarjontaan, niin havaintojen kiteyttämisen  ja yhteenvetämisen luulisi syntyvän melko vaivattomasti. Yhteenvedoilla on nykyisin vielä entistäkin isompi merkitys, kun lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkyvyys eri medioissa on vähentynyt.  
 
 
Ihmepoika Leonin olen arvioinut  Lastenkirjahyllyssä viime vuoden lokakuussa ja Saapastalon Auroran marraskuussa.

keskiviikko 8. marraskuuta 2023

Kuvakirja- ja nuortenkirjavetoinen Finlandia-kattaus

 










Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat on hetki sitten julkistettu.

Elina Pekkarinen, Asta Boman ja Olli Rantala nostivat ehdolle kolme kuvakirjaa ja kolme varhaisnuorille ja nuorille suunnattua romaania. 

Kaikki kolme Suomen Kirjasäätiön jakamaa Finlandia-palkintoa jaetaan 29. marraskuuta 40-vuotisjuhlagaalassa Pikku-Finlandiassa.

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen nosti puheessaan esille lukemisen merkityksen lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille.  

Raati sai luettavakseen liki 200 kirjaa. Pekkarinen ihmetteli puheessaan sitä, että runo- ja lorukirjoja oli "vain kourallinen" ja ruotsinkielisiä oli jopa enemmän kuin kotimaisia.


Pekkarinen summasi tarjontaa ja totesi, että lastenkirjoissa lapsilla on vielä paljonkin ystäviä, mutta nuortenkirjoissa ystävien määrä on selvästi vähäisempi. Myös ydinperhe on raadin kokemuksen mukaan entistä harvinaisempi ja moninaisuutta käsitellään usein lastenkirjoissa "kömpelösti".

 

Raati kohtasi lukemissaan kirjoissa myös viimeistelemättömyyttä. Myös tekstin ja kuvituksen laatu vaihteli paljon ja usein raati koki, että kirjailija tuntui kilpailevan hektisen digiajan kanssa. 

 


 

 

 Ohessa kuusi ehdokasta ja raadin perustelut: 

 

Jukka Behm: Ihmepoika Leon, Tammi 2023


Teos vie lukijan suuren maailman futiskentille Englantiin. Kirja on kuvaus ystävyydestä ja juuretto-muudesta sekä kilpa- ja huippu-urheilun raadollisuudesta. Teos on täynnä mestarillisia juonen- käänteitä, upeita henkilöhahmoja ja jännittäviä pelitilanteita. Kirjassa todellisuuden päällä on sopiva kerros taikapölyä ja toivoa. Kirja pitää otteessaan myös lukijan, jonka on vaikea asettua tekstin ääreen


Ihmepoika Leonin arvio julkaistu 30.10.2023 Lastenkirjahyllyssä.

 



Ted Forsström & Åsa Lucander: Snälla Stella, sluta skälla! Förlaget 2023. 

Hissun kissun, Hilja! suom. Johannes Ekholm. Etana Editions 2023.


 I boken spårar en sagostund under en vardagskväll ur när familjens hund börjar skälla. De uttrycksfulla illustrationerna och färgvärlden bidrar fint till berättelsens stämning och språket är fullproppat med påhittiga rim och detaljer där fantasin vinner över vardagen. I verket avbryts den mysiga vardagskvällen av kaos på ett sätt som ger god gymnastik åt skrattmusklerna. Det blir en garanterat rolig läsestund på både svenska och finska. 


Kirjassa arki-illan satuhetki lähtee koiran haukun myötä laukalle. Kuvituksen ilmeikkyys ja sävymaailma tekevät vaikutuksen ja kieli on pullollaan villejä riimejä ja yksityiskohtia, joissa fantasia ajaa arjen yli. Teoksessa arki-illan rauha ja kaaos vuorottelevat nauruhermoja kutkuttavalla tavalla. Teos takaa hauskan lukuhetken molemmilla kielillä. 


Snälla Stella, sluta skälla! -kuvakirjan arvio julkaistu 19.4.2023 Lastenkirjahyllyssä.



Magdalena Hai: Sarvijumala, Otava 2023.

Romaani kuvaa elämänvaihetta, jossa yksi elämä päättyy ja uuden pitäisi alkaa, mutta mikään ei ole ennallaan. Kirjassa nuorten maailma luodaan taidokkaasti ja teoksen dynaaminen rakenne sekä yllätyksellisyys säilyvät loppuun asti. Pieneen sivumäärään on vangitsevalla tyylillä luotu useita juonenkäänteitä, tasoja ja tunteita. Teos sisältää kauhua, syyllisyyttä ja vetoavaa symboliikkaa dramaattista kansikuvaa myöten. Se on aito nuortenromaani 

 

Sarvijumalan arvio on julkaistu 8.3.2023 
Lastenkirjahyllyssä
 



Anna Elina Isoaro & Mira Mallius: Kaksi tätiä nimeltä Veera, WSOY 2023.

Kirja kuljettaa keittiön pöydästä erilaisten ihmisten koteihin ja elämään. Tarina on fantastisen oivaltava ja polveileva, mutta samalla selkeä. Kieli on elävää ja kaunista. Teoksen kuvamaailma on omaperäinen ja irrotteleva, sommittelut ovat hienoja ja sävykokonaisuus on kaunis. Myös taitto ansaitsee kiitosta, jokainen aukeama on pohdittu kokonaisuus. Teos on rakentava ja ajatuksia herättävä lukukokemus. 


Kaksi tätiä nimeltä Veera -kuvakirjan arvio 8.5.2023 Lastenkirjahyllyssä ja Kuvittaja-lehdessä 3/2023

 

 

 

Sanna Isto: Näkymättömät, Tammi 2023.


Teos luo pitsihuviloista ja pöllyävistä hiekkateistä rakentuvan maiseman, jossa kesälomaa on vietettävä läheisten kanssa. Kirjassa kevyt fantasian peitto levittyy arjen tapahtumien päälle. Teos on upea ja yllätyksellinen kuvaus nähdyksi tulemisen tarpeesta sekä perhe- ja sisarussuhteiden kipukohdista. Taidokas teksti luo lähes elokuvallisen maailman samalla, kun teksti eri tasojen ja symboliikan avulla puolustaa paikkaansa nimenomaan kirjana. 


Näkymättömät on arvioitu 10.5.2023 Lastenkirjahyllyssä.
 




Meri & Aleksi Korpela: Peloton Peltohiiri – Lumilabyrintti, Otava 2023.


Tarina kuljettaa lukijan lumiseen metsään. Teoksen kuvitukset ovat taianomaisia ja lumoavia, lukija pääsee valloittavien hahmojen matkassa niin maan alle kuin yläilmoihin ja voi tuntea lumen ja pakkasen ihollaan. Kirja kumartaa tekstin ja kuvituksen tasolla satukirjallisuuden perinteelle uudistaen sitä hienovaraisesti. Teoksen kohderyhmä on laaja, koska sen tarina avautuu sekä pienelle että isolle lukijalle. 

 

 





                                           * * * * * * * * * *




Kirjasäätiö on selvästi uudistanut palkintoon liittyvää konseptia. 


Nyt lavajulkisuutta annetaan enemmän myös kirjojen tekijöille, joita esivalintaraadin jäsenet haastattelevat lyhyesti.   



Elina Pekkarisen puhe löytyy kokonaisuudessaan Kirjasäätiön sivuilta.