Jukka Laajarinne: Hurmeen maku. Romanssi. Haamu kustannus 2019, 210 sivua. Kansikuva Jani Karppi.
Jukka Laajarinne aloittaa aina uuden kirjan ikään kuin ”puhtaalta pöydältä”. Jokainen hänen lasten- ja nuortenkirjansa on vienyt sekä häntä itseään että lukijoita kohti jotakin uutta tuntematonta.
Tällainen kirjailijan tinkimättömyys on aina erityisen ilahduttavaa.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustannuskentän nykyistä varman päälle pelaavaa kustannustehokkuutta kuvastaa se, että kiinnostavat, entuudestaan tutut ja arvostetutkin tekijät joutuvat etsimään teoksilleen uusia kustantajia. Hurmeen maku on ilmestynyt vaasalaisen pienen kustantamon, Haamu kustannuksen, kautta.
14-vuotias Karin saa kesäloman alkamisen kynnyksellä salaperäiseltä ihailijalta kauniilla käsialalla kirjoitettuja melodramaattisia viestejä. Tyttö on mairiteltu, mutta hämmentynyt. Ihailija paljastaa itsensä, mutta tosielämässä tunnelataus ei olekaan yhtä syvää ja intohimoista.
Laajarinne maalailee vanhahtavin sanakääntein miljöitä, tunnelmaa ja dialogeja ja synnyttää näin omituisesti latautuneen vieraannuttavan etäisyyden haavemaailman ja arjen välillä ja jopa eri aikatasojen välilä.
Juhannuksesta eteenpäin suven joutilaan onnelliset päivät alkoivat lyhentyä, ja heinäkuun lähestyessä loppuaan ryhtyi syksy jo kummittelemaan jossakin horisontin takana. Se ei ollut vielä kohdalla, mutta sen saattoi aavistaa.
Elokuun läheisyys.
Iltaisin taivaan sini oli aina edellistä syvempi. Mutta vielä Karinilla ja Justuksella oli aikaa nauttia kesän lämmöstä ja nuoresta rakkaudestaan. Niin he luulivat.
Vaan kuten Kaukoidän buddhalaiset ajattelevat, on elämä enimmäkseen onnetonta, onnen hetket pelkkiä luotoja kärsimyksen valtameressä, lepopaikkoja kauhujen myrskyisissä aallokossa, joiden halki joudumme räpiköimään.
Lukijan uteliaisuutta ruokitaan lukujen ydintunnelmaa hyvin kuvaavilla otsikoilla.
Karin päätyy ystävänsä Henrin kanssa teollisuusalueen laitamille ränsistyneeseen ruukintehtaaseen. Karin löytää sieltä käsikirjoituspinkan, joka kiehtoo häntä omituisella tavalla. Juoni tihentyy vielä hautausmaalta löytyvän pääkallon ja spiritistisen istunnon aikana.
Kotimainen nuortenkirjallisuus on yhä useammin monen eri lajin hybridi.
Haamu kustannus mainostaa teosta kauhuromanttisena seikkailuna ja nuortenromaanina. Teos on saanut alaotsikokseen romanssin. Sitä tukee Jani Karpin Disney-animaatioiden kliseiseen naistyypittelyyn nojaava kansikuva.
Hurmeen maku on lähtökohdiltaan lähes tavallinen koulunkäyntiin, sosiaaliseen kaverielämään ja identiteetin etsintään keskittyvä realistinen nuortenromaani: Karin tempoilee pois vanhempiensa jatkuvan kontrolloinnin alta kuin kuka tahansa murrosikäinen. Vähitellen selviää, miksi isä ja äiti ovat niin tarkkoja hänen kulkemisestaan.
Laajarinne on rakentanut teokseensa viiston, viettävän pinnan, joka samanaikaisesti hämää ja kiehtoo lukijaa.
Lopun sovitteleva ratkaisu väljähdyttää romaanin latausta. Turhien rönsyjen ja juonikudelmien karsiminen olisi varmasti terävöittänyt kokonaisuutta.
