Kotimaisen kuvakirjan juhlaa Taidehallissa

 

Kollektivet: Linda Bondestam, Jenni Erkintalo, Lena Frölander-Ulf, Edith Hammar, Maija Hurme, Erika Kallasmaa, Jenny Lucander, Laura Merz, Sanna Pelliccioni & Maria Sann. Kymmenen suomalaisen taiteilijan ja kuvittajan yhteisnäyttely Helsingin Taidehallissa 15.9. 2025 asti. 

 

Kotimainen kuvitustaide on vallannut Helsingin Taidehallin. 

Kollektivet-näyttelyn voi tulkita toivorikkaasti signaalina siitä, että kuvittajan työpanosta ja taiteellista näkemystä arvostettaisiin  Suomessa nykyisin huomattavasti aiempaa enemmän. 
 
Edellinen merkkipaalu oli vuonna 2014 yhdeksän suomenruotsalaista kuvittajaa
esitellyt By-näyttely, joka lähti Tammisaaresta kiertueelle myös muualle Suomeen sekä Ruotsiin ja Frankfurtin kirjamessuille Saksaan.

Kollektivet-näyttelyn seinäprintti muistuttaa nasevasti, että
kuvakirjat ovat lapsen ensimmäinen kosketus
kuvataiteeseen. © PHH

 
Kollektivet-näyttelyn tavoitteena on havahduttaa erityisesti aikuiset tutustumaan suomalaiseen kuvitustaiteeseen. Lapsikatsojiakaan ei toki ole unohdettu. Näyttelyssä on paljon elämyksellisiä ja moniaistisia tiloja lapsille. 

Avajaisten tungoksessa 14. elokuuta näitä kohteita oli valitettavasti haastavaa kuvata. 
 
Näyttelykutsussa haluttiin huomioida lastenkirjakuvittajien ohella myös aikuisille suunnatut kuvittajat, mutta kymmenikköön valittiin lopulta vain yksi kuvittaja, Edith Hammar. Hänen groteskit, provosoivat ja avoimen seksuaaliset mutta humoristiset tussi- ja lyijykynäkuvituksensa poikkeavat kantaa ottavuudellaan ja pidäkkeettömällä yhteiskunnallisuudellaan yhdeksän muun kuvittajakollegan tyylistä ja tavoitteista. 

Hammarilla oli jo viime vuoden joulukuussa Ruotsin Modeerna Museetin yhteisnäyttely yhdysvaltalaisen nykytaiteilijan Nicole Eisenmanin kanssa. 
 
Tammisaaren By-näyttelyn tavoin myös Kollektivet-näyttelyssä enemmistö kuvittajista on taustaltaan suomenruotsalaisia. Näyttelyn työkielenä on ollut ruotsi, joten hakijoilta edellytettiin kohtuullista ruotsin kielen taitoa. 

Näyttelyn päärahoittajina on ollut lukuisia suomenruotsalaisia rahastoja ja säätiöitä. Yhtenä keskeisenä yhteistyökumppanina on toiminut myös Moomin Characters. 
 
Vähimmäisvaatimuksena näyttelyhaussa oli, että kuvittaja on julkaissut kolmen vuoden aikana ainakin yhden teoksen suomalaisen kustantamon kautta. 

Erika Kallasmaata lukuunottamatta kaikki muut kuvittajat ovat debytoineet ja vakiinnuttaneet asemansa kuvakirjailijoina vasta 2000-luvun aikana (Kallasmaan ensimmäiset lastenkirjakuvitukset ilmestyivät Erika Kovasen nimellä jo 1990-luvun lopulla). 

Kallasmaan erityisosaamisen aluetta ovat kuvarunokirjojen kuvitukset; hän on kuvittanut useampia Laura Ruohosen lastenrunokirjoja (Otava ja Into kustannus).
 

Sanna Pelliccionin kuvitusoriginaali Eppu Nuotion tekstiin
perustuvaan kuvakirjaan Anteeksi (S&S 2025). Puuväreillä tehty 
kuvitus jäljittelee lapsen piirustustyyliä, ja niinpä myös kuvituksen
"ripustus" on arkinen ja konstailematon. © PHH

Lapsiperheet tuntevat todennäköisesti parhaiten Sanna Pelliccionin Onni-poika -kuvakirjat (Minerva 2007–2018 ja Etana Editions v:sta 2019). 

Pelliccioni on tehnyt yhteistyötä myös monien lastenkirjailijoiden kanssa. Pelliccionin kuvituksille on ominaista kokeilunhalu ja monien eri kuvitustekniikoiden (muste-, tussi-, lyijykynä-, värikynä-, vesiväri- ja väriliitutekniikat). Yhden kuvakirjan kuvituksen hän on toteuttanut jopa muovailuvahasta! (Mata-Mii seikkailee, Tammi 2013).   
 
Laura Merzin musteella ja tussilla loihtima graafisen pelkistetty tyyli on kaukana perinteisestä suomalaisesta kuvakirjakuvituksesta: Merzin vaikutteet tulevat lastenkirjakuvitustaiteen sijaan pikemminkin modernista kuvataiteesta.  Hän on asunut nuorena Skotlannissa ja  asuu nyttemmin Berliinissä ja Suomessa. 

Merzin taidokasta mustekuvitusta yhdessä Aino Järvisen kanssa
tehtyihin kuvakirjoihin Tuhat ja yksi otusta ja Otusten joukossa
(Etana Editons 2016 ja 2019). © PHH

Merz on julkaissut kolme kuvakirjaa Tuhat ja yksi otusta ja Otusten joukossa (Etana Editions 2016 ja 2019) yhdessä Aino Järvisen kanssa sekä aakkosrunokirjan Absurdit aakkoset (Etana Editions 2022) yhdessä runoilija Harri Hertellin ja säveltäjä Pentti Luomakankaan kanssa).

Merzin uusin poikkitaiteellinen ympäristötaidehanke oli Helsingin Kalasatamanpuistossa viime viikolla järjestetty avoin Radical play -työpaja (yhdessä Hemmo Honkosen ja Päivi Raivion kanssa). Työpajassa osallistujat saivat tunnustella, tutkia ja muokata erilaisia materiaaleja. Lapset ja aikuiset saivat rakentaa ja leikkiä muodoilla ja väreillä ja luoda näin kaupunkikuvaan väliaikaisia tilasidonnaisia teoksia. 
 
Jenni Erkintalo on paitsi kuvittaja niin myös vuonna 2014 aloittaneen kuvakirjoihin keskittyvän Etana Editons -kustantamon toinen perustaja. Erkintalon ja Réka Királyn luotsaama erikoiskustantamo keskittyy korkeatasoisen koti- ja ulkomaisen kuvakirjallisuuden kustantamiseen. 

Suomalaisen kuvakirjallisuuden 2000-luvulla saavuttama maailmanmaine onkin kiistämättä isolta osaltaan Etanan herkkien tuntosarvien ansiota. Esimerkiksi Marika Maijalan Ruusun matka (Etana Editions 2018)  julkaistiin vuonna 2023 Yhdysvalloissa Mia Spangenbergin kääntämänä. Kesällä 2025 Etana Editionsin kustantamon toiminnan luotsaaminen siirtyi kokonaan Erkintalon vastuulle. 

 

Lena Frölander-Ulfin raapekartongille tehtyjä kuvitusoriginaaleja
kuvakirjaan Fidel och jag i storstaden (Förlaget 2021,
 suom. Minä ja Muru metropolissa, Teos 2021). © PHH 

Lena Frölander-Ulfin kuvitukset syntyvät usein raapekartongille, joka mahdollistaa valon ja varjon lukuisat ainutkertaiset sävyt. Harvinaisen tekniikan ansiosta kuvituskuviin tulee myös maagista kolmiulotteisuuden vaikutelmaa. Frölander-Ulf on kirjoittanut myös lastenromaaneja (Nelson Tiikeritassu ja Rapsu-trilogia).  

Frölander-Ulfia, Maija Hurmetta, Maria Sannia ja Linda Bondestamia yhdistää se, että heidän teoksensa ilmestyvät poikkeuksetta samanaikaisesti ruotsiksi ja suomeksi (Schildts & Söderströms, Förlaget, S&S ja Teos). Ruotsinkielisillä alkuteoksilla on näin etulyöntiasema myös Ruotsin kuvakirjamarkkinoille. Frölander-Ulf oli mukana jo edellisessä By-näyttelyssä, kuten myös Linda Bondestam ja Maija Hurme.
 
Kollektivet-näytteyn lastenkirjakuvittajista suurimman läpimurron Ruotsiin on tehnyt viime vuosina Linda Bondestam. Hän on myös ensimmäinen suomenruotsalainen kirjailija, joka on valittu lasten- ja nuortenkirjallisuuden asemaa ja arvostusta monin tavoin edistävän lastenkirjallisuusakatemian jäseneksi. Bondestamin Chop Chop: en tappers jordbos berättelse(Förlaget 2024, suom. Hopi Hopi: reippaan robotin tarina, Teos 2024, suom. Päivi Koivisto) sai myös Ruotsin arvostetuimman lasten- ja nuortenkirjapalkinnon, August-prisetin. Bondestamin tunnistettava tyyli syntyy usein sekatekniikalla, jossa on paljon kollaasielementtejä.  
 

Maija Hurmeen luonnoksia. © PHH

Maija Hurmeen, Maria Sannin ja Jenny Lucanderin kuvakirjakuvitukset keskittyvät kuvaamaan lapsen arkea. Heillä kaikilla on silti aivan oma uniikki ja tunnistettava tyylinsä ja tulokulmansa lapsen sisäiseen todellisuuteen.
 
Maija Hurmeen voi nähdä akvarellitekniikan suvereenisti hallinneen Maija Karman työn jatkajana. Hurme yhdistää vesivärikuvitukseensa lyijykynän lisäksi grafiittipulveria. Tekniikka tuo kuviin himmeän ja pehmeän pinnan, joka sopii hyvin sekä Hurmeen omiin kuvakirjoihn (uusimpana Varifrån kommer alla dagar? Schildts & Söderströms, suom. Mistä kaikki päivät tulevat? S&S) että yhdessä kirjailijoiden kanssa tehtyjen kuvakirjojen teemoihin. 
 

Jenny Lucanderin kuvitusta ja hahmojen luonnostelua
Jesper Wung-Sungin tekstin perustuvaan kuvakirjaan
Vad bestämmer jag? (Förlaget 2023, suom. Kuka saa päättää?
Etana Editions 2024). © PHH 

Hurmeen tavoin myös Maria Sann ja Jenny Lucander ovat uudistaneet suomalaisen kuvakirjan lapsikuvausta: heidän lapsisankarinsa ovat kaukana takavuosien sievistä ja moitteettomasti käyttäytyvistä mallilapsista. 

Olen jopa nimittänyt Maria Sannin lapsia kuvakirja-arvioissani ”rumiksi”, mikä tässä yhteydessä on ymmärrettävä kiitokseksi: Sann ei nimittäin siekaile kuvata myös lapsen raivoa, pettymystä ja surua ilman pidäkkeitä. Myös Jenny Lucanderin kuvituksissa on samaa rohkeutta kuvata lapsen vaihtuvia tunnetiloja ilman mitään filttereitä.

Kollektivet-näyttelyn kuvittajat olivat maalanneet näyttelyyn
 laajaksi panoraamaksi levittäytyvän muraalin.
Kuvassa vain osa teoksesta. © PHH

Taidehallin kattaus antaa hyvän käsityksen suomalaisen kuvakirjallisuuden nykykuvittajista. Aikana, jolloin kuvakirjan kuvittamiseen tarvitaan entistä enemmän tahtotilaa ja kutsumusta, kuvakirjan kuvittajien sukupuolijakauma on entistä naisvoittoisempi. 

Olisin kuitenkin kernaasti suonut, että otos olisi ollut hieman ulokkeisempi: esimerkiksi Ilja Karsikas, Matti Pikkujämsä ja Pasi Pitkänen olisivat laajentaneet vielä entisestään näyttelyn väripalettia ja muotokieltä.

Maistiaisia näyttelystä nähtiin jo keväällä Oulun Valveen kulttuuritilan Valvegalleriassa. Taidehallin jälkeen näyttely lähtee kiertueelle Suomen rajojen ulkopuolelle. 

Näyttelyn asiantuntijaryhmään kuuluivat Maria Lassén-Seger, Janina Orlov, Tiia Strandén, Sabina Westerholm ja Mia Österlund.

Kollektivet-näyttelyn oheen on tehty näyttelyjulkaisu, jota on myynnissä Taidehallissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisu esittelee taiteilijat  lyhyesti runsaiden kuvitusnäytteiden kera. 

Kuka tahansa pystyy tutustumaan Kollektivet-näyttelyn kuvittajiin minidokumenteissa, jotka ovat katsottavissa verkossa. Ne havainnollistavat mainiosti sitä, että suomalainen kuvakirjakuvitus syntyy vielä käsityönä, pieteetillä ja suurella sydämellä.

 

 

 

 

 

 

 

Nuku lapsi, nuku

Ylva Karlsson & Erika Kallasmaa: Nuku nyt, Viljo! Suomentanut Tiina Erkintalo. 32 sivua. Etana Editions 2022. 

 

 

Nuku nyt, Viljo! on jälleen mainio esimerkki suomalaisen lastenkirjakuvituksen kansainvälistymisestä ja yli maiden rajojen ylittävästä yhteisyöstä.

 

Erika Kallasmaa on tehnyt kuvakirjan yhdessä ruotsalaisen lastenkirjailija Ylva Karlssonin kanssa.

 

Karlssonin tarina sinnikkäästi valvovista, nukahtamisen kanssa vitkuttelevasta lapsesta ja väsyneestä vanhemmasta on läpeensä tuttu.  

Voisi jopa puhua yhdestä kuvakirjallisuuden alalajista, niin paljon nukkumista käsitteleviä lastenkirjoja ilmestyy.

 

Karlssonin ja Kallasmaan kekseliäässä käsittelyssä aiheesta ammennetaan kuitenkin myös uusia kulmia. 

 

Kuvakirja puhuttelee kiireistä pikkulapsiarkea elävää aikuista, joka tunnistaa siitä jatkuvaa tarvetta tasapainoiluun, myötäämiseen, johdonmukaisuuteen ja toisaalta lapsilähtöiseen ja lapset yksilöinä huomioivaan kasvattamiseen. 

Isän huomio kiinnittyy toiveikkaasti Viljon raukeaan
olemukseen. Erika Kallasmaan kuvitusta Ylva Karlssonin
tekstiin kuvakirjassa Nuku nyt, Viljo! (Etana Editions 2022). 

 

Isällä on haasteena saada kuopus Viljo nukkumaan, jotta esikoisen Lillin kanssa voitaisiin lukea rauhassa iltakirjaa.

 

Mutta Viljolla on isälle paljon juteltavaa ennen nukkumaan menoa. 

 

Ja pimeässä Viljon mielikuvitus lähtee laukalle: lastenhuoneen kansoittavat pian monet hurjat olennot. 

Isän kärsivällisyyttä koetellaan monin tavoin.

Pimeässä Viljon aistit valpastuvat ja poika kuulee ja
näkee vaaroja kaikkialla. Erika Kallasmaan kuvitusta
Ylva Karlssonintekstiin kuvakirjassa Nuku nyt, Viljo! 
(Etana Editions 2022). 

 

Erika Kallasmaan kuvitus on hämäränhyssyistä, mattapintaista paperia myöten. 

Lampun valokiila tuo sentään pimeäänkin rauhoittavaa terävyyttä ja lempeän turvallista tunnelmaa. 

 

Kallasmaa leikittelee erilaisilla väripinnoilla ja -kontrasteilla. 

Useammalla aukeamalla Viljo sinnittelee hereillä toinen silmä avoimena, kun taas isän silmissä näkee väsymyksen ja kasvatusvastuun aiheuttamat juonteet, mutta samanaikaisesti myös ehtymätön rakkaus lapsiaan kohtaan.  

On hauskaa, että nykyisin ilmestyy entistä enemmän kuvakirjoja, joissa kuvataan isien ja lasten arkista elämää siten, että toinen vanhempi on rajattu kokonaan ulkopuolelle. 

 

Kuvakirjan loppuratkaisu, luova sellainen, on säästetty sisäkansiin.

Viljo on nukahtanut sohvalle ja isä lukee Lillille kirjaa, ympärillään kaikki Viljon mielikuvituksen herättämät eläimet: hauki, tiikeri, gorilla ja krokotiili.

 

 

 

Lisää uusia kotimaisia kuvakirjoja nukkumiseen liittyvistä haasteista lapsiperheissä: 

 

Maria Kangaskortet: Unitalon tarinoita. Nukutussatuja pienille. Kuv. Jonna Markkula. Otava 2022

 

Virpi Penna: Unto yökodissa, Lasten Keskus 2021

 

Rasaliina Seppälä & Anu Pensola: Lulu ja Piko: Yön äänet, Mäkelä 2021

 

David McKee: Elmeri ja iltasatu, suomennos Terhi Leskinen, Mäkelä 2021

 

Jenna Salo & Larissa Saloranta: Yllättävät yöjuhlat, Kumma 2021

 

Cat & Dave Cad ja Jenna Kunnas: Kai menee nukkumaan / Kai går till sängs / Kai goes to sleep, Otava 2021

 

Lauri Hirvonen: Inka ja unikerttu, Mäkelä 2020

 

 

 

21. luukku: Toiveet toteutuvat, kun uskoo taikaan

Hiroko Sakomura & Liisa Kallio: [Milla-tonttu ja taikalusikka], Bunkeido 2016.

Tämä kuvakirja on kiistaton todiste siitä, kuinka suomalainen jouluperinne kiinnostaa nyt myös ulkomailla ja erityisesti Aasiassa. 

Lastenkirjailijana ja -kuvittajana hyvin tunnetun Liisa Kallion postikortteja oli muutama vuosi sitten myynnissä Tokiossa Suomi-instituutin pop-up –joulukaupassa ja Hiroko Sakomura kiinnostui Kallion visuaalisesta ilmaisusta. Sakomura halusi, että suomalainen joulukuvasto tulee tulkituksi juuri oikealla pieteetillä. 

Kallion ja Sakomuran yhteistyön tuloksena julkaistiin äskettäin Japanissa kuvakirja Milla-tonttu ja taikalusikka. Perinteisen kuvakirjan kupeessa on ns. jatkettua todellisuutta (augmented reality), jonka kautta kuvakirjaelämykseen saadaan myös liikkuvaa kuvaa ja ääntä.

Kallion ja Sakomuran kuvakirjaa ei ole vielä suomennettu, mutta japanilainen kirja on myynnissä _ myös Suomessa vierailevien japanilaisten turistien iloksi – Ateneumin museokaupassa. Kirjan pystyy kuuntelemaan Liisa Kallion ääneen lukemana  suomeksi sekä englanniksi.

Joulupukin olemus huokuu turvallisuutta ja rauhaa. Punaiset kippurakärkiset lapikkaat, tonttulakit ja luminen maisema ovat ehtaa suomalaista joulukuvastoa. Liisa Kallion kuvitusta Hiroko Sakomuran kuvakirjaan Milla tonttu ja taikalusikka (ei suom., Bunkaido 2016). 

Kuvakirjassa jouluaaton hektinen kiire on jo ohi ja Korvatunturilla virittäydytään omaan joulun viettoon. Joulupukki pyytää pientä Milla-tonttua laulamaan joulujuhlassa. Mutta Milla epäilee taitojaan. Miau-kissa kehottaa pyytämään apua taikalusikalta. Jokainen tonttu saa nimittäin syntyessään oman taikalusikan, jolla on ihmeellisiä voimia. 

Petan-pöllö ja isovelikin yrittävät auttaa parhaansa mukaan, mutta Milla ei saa ääntään heleäksi, taikalusikasta huolimatta: 

そのこえに　あわせて　みんなも　うたいはじめました。すると　そのときです。あかるく　すみきった　うたごえが　きこえてきました。ミッラです。みんなの　うたを　きいているうちに　ひとりでに　こえが　でてきたのです。みんなと　いっしょに　うたいたい、そう　ねがったこころをスプーンが　かなえてくれたのかもしれません。

Juhlaväki yhtyy joulupukin lauluun. Sitten ... Laulun yli helähtää kirkas ääni: Millan ääni.Millan kuunnellessa muiden laulua hänen äänensä on palautunut aivan itsestään. Milla toivoi koko sydämestään että voisi laulaa muiden mukana. Ehkä lusikka ymmärsi sen ja auttoi Millaan saamaan äänensä takaisin.  (Suomennos Liisa Kallio)

Millan usko vaikeuksien voittamiseen ja omien pelkojen selättämiseen – ja kenties ripaus jouluyön taikaakin – auttavat siis lopulta ja Joulupukki saa kuulla Millan heleää laulua.

Liisa Kallion pelkistetty kuvitus luo pakkasta tiukkuvan talvimaiseman, jota tontun-punainen säväyttää sopivasti. 

Isosilmäiset eläimet ja tontut ovat ”kawaii” eli suloisia, mikä olikin ehdoton toivomus tälle tilaustyölle.

Suomalainen Joulupukki ja Korvatunturin miljöö tukevat siis tässä japanilais-suomalaisessa kuvakirjassa myös matkailuelinkeinoamme: japanilaisten turistien kiinnostus Lappiin on nimittäin vuosi vuodelta lisääntynyt.