perjantai 24. joulukuuta 2021

24. luukku: ”Jouluna pitää ymmärtää ja rakastaa kaikkia”











Tomi Kontio & Elina Warsta: Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme, 40 sivua, Teos 2021.
 




Tiedättekö, ystäväni, että nyt on jouluaatto”, Näätä sanoo pehmeästi. 
”Jouluna pitää ymmärtää ja rakastaa kaikkia”.  
”Sittenhän sinulla on aina joulu”, koira sanoo ja hypähtää sulokkaasti Näädän syliin. ”Sinä ymmärrät niitäkin, jotka viskovat meitä vanhoilla kengillä tai katsovat meitä nenänvarttaan pitkin kuin pöyhkeät hanhet.”

 
Tomi Kontion ja Elina Warstan filosofis-eettisiä teemoja työstävä kuvakirjasarja on edennyt jo neljänteen osaan.
 
Puliukko Näädän, Koiran nimeltään Kissa ja Kissan nimeltään Koira elämä on asettunut jengoilleen hylättyyn konttiin, josta on tullut kaikkien yhteinen koti.
 
Kuvakirjojen konsepti, jossa keskushahmot karttavat jo oman nimeämisensä kautta itsestäänselvyyksiä, ei ole lapsen kannalta niitä kaikkein helpoimpia. 
 
Toisaalta juuri tätä kautta Kontio pääsee ytimeen: asioita ei todellakaan ole tarpeen ”ottaa annettuina”, jokainen voi itse päättää, kuinka muodostaa mielipiteensä, suhtautuu elämään ja muihin lähimmäisiin.

Näinkin voi lasta kannustaa miettimään moniarvoisuutta! 
 
Kontion ja Warstan kuvakirjat onnistuvat puhumaan lähimmäisenrakkaudesta ja toisten huomioon ottamisesta syvällisesti, mutta silti  ilman vieraannuttavaa mahtipontisuutta. 
 
Ystävykset lähtevät ihastelemaan joulukatua. Kaupunki on autio, sillä kaikki ovat kokoontuneet koteihinsa viettämään joulua yhdessä.
 
Kissa muistuttaa, että edellisenä jouluna kaikki kolme olivat vielä kodittomia. 
 
”Me olemme etuoikeutettuja kun meillä on toisemme”, Koira sanoo, ”Köyhiä mutta rikkaita”. 
 
Kotiin palatessaan Näätä, Kissa ja Koira kurkkivat ikkunasta perheen joulunviettoa.

 
Kohtaus tuo mieleen H. C. Andersenin klassisen sadun
Pienestä tulitikkutytöstä. Elina Warstan kuvitusta 
Tomi Kontion tekstiin kuvakirjassa Koira nimeltään 
Kissa ja joulun ihme
 (Teos 2021).


Perheen lapsi, Anna, tulee joululahjaksi saamansa lelukoira Unnan kanssa ulos ja tapaa kolmikon. Tyttö luulee Näätää joulupukiksi.
 
Tyttö on saanut hiljattain pikkusisaren ja jurottaa, kun vanhemmilla ei tunnu olevan hänelle enää aikaa. 

Näätä näkee kuitenkin asian toisin, ja tyttö oivaltaa olevansa erityisen onnekas. 


Kolmikon joulu huipentuu jouluaterian nauttimiseen.
Elina Warstan kuvitusta 
Tomi Kontion tekstiin kuvakirjassa 
Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme (Teos 2021).



Anna palkitsee kolmikon yltäkylläisesti täydellä joulukorilla, josta löytyy jouluruokaa ja Näädälle lämpimät villasukat.
 
Elina Warstan kuvitus tuo kuvakirjan keskushahmot lähelle, halaukseen, ja inhimillisyyden ja huomioon ottamisen viesti vielä näin entisestäänkin vahvistuu. 
 
Lumihiutaleet tuovat kuvitukseen valoa ja toiveikkuutta.








 
Leppeää joulun aikaa kaikille Lastenkirjahyllyn lukijoille. 

torstai 23. joulukuuta 2021

23. luukku: Kun Joulupukki on ihan hukassa

 

















Timo Parvela & Pasi Pitkänen: Varjot 1: Helähdys, 171 sivua, Tammi 2021. 




 

Pete on ruvennut katsomaan ihmisiä ihan uudella tavalla. Hän ei ole kiinnostunut enää heidän kasvoistaan, hiustensa väristä tai vaatteistaan, eikä hän jaksa kuunnella heidän ajatuksiaankaan. Sen sijaan hän tarkkailee maata ihmisten jalkojen juurella tai seinää heidän takanaan. Pete tekee havaintoja enimmäkseen kotona tv:n ääressä mutta myös käydessään kaupungilla, minne hän uskaltautuu nyt, kun kulkunen suojaa häntä siltä omituiselta tyhjyyden tunteelta, joka iskee heti, kun hän riisuu amulettinsa. Hän ei vieläkään ymmärrä koko juttua. Onko hänen varjonsa vangittu kulkuseen, vai mistä oikein on kyse? Ja miksi ylipäätään viedä häneltä varjo, jos se sitten palautettiin hänelle kulkuseen pakattuna melkein saman tien? 

 

Timo Parvelalla on erityistä vainua yhdistää lastenromaaneihinsa suuria teemoja, joista löytyy tarttumapintaa sekä lapsille että aikuisille. 

 


Joulunpunaista näkyy kuvituksessa vain vähän, harkittuna
tehostevärinä. Pasi P
itkäsen kuvitusta Timo Parvelan  
lastenromaaniin 
Varjot 1: Helähdys (Tammi 2021). 



Varjot-trilogian ensimmäisessä osassa Helähdys eletään aluksi joulun aikaa. 13-vuotiaan Peten paras ystävä on vakavasti sairas.


Hetken mielijohteesta Pete pyytää tavaratalon joulupukkia parantamaan Saran. 

 

Ensin Pete uskoo, että kyse on kuuluisasta joulun ihmeestä, mutta vähitellen hän oivaltaa, että ystävän ihmeparantuminen vaatiikin veronsa häneltä itseltään.




"Kuun valaisemalla aukiolla seisoo kaksi hahmoa", Elpiö ja Humph.
Pasi Pitkänen on jo aiemmassa Kepler62-sarjassa kehittänyt aivan uuden graafisenlastenromaanin kuvitusperinteen. 
Pitkäsen kuvitusta Timo Parvelan  lastenromaaniin Varjot 1: Helähdys (Tammi 2021). 

 

Varjo-aihelma on tunnettu maailmankirjallisuudessa, mm. GoethenShakespearen ja R. L. Stevensonin teoksissa. 


C. G. Jungin psykoanalyyttisessa teoriassa varjo on keskeinen arkkityyppi: Jung liittää varjoon persoonallisuuden pimeän puolen, joka halutaan yleensä torjua.

 

Tyylinsä puolesta Helähdys muistuttaa paljon Kepler62-sarjaa, jota Pasi Pitkänen ja Parvela ovat tehneet yhdessä norjalaisen Bjørn Sortlandin kanssa. 


Kerronnan punaisena lankana ovat usein karut vastakkainasettelut. 


Maailma kuvataan raakana, vastakohtien välisenä jatkuvana mittelönä.  

 

Parvela irtisanoutuu tyyten kliseisestä ajatuksesta, että joulutontut olisivat herttaisia ja hyväntahtoisia taruolentoja. Näiltä osin hän toisintaa kansanperinteen käsitystä kotitontuista äkeinä js omaa etuaan tarpeen tullen häikäilemättä ajavia räyhähenkiä.  

 

Tontut puhuvat sanajärjestykseltään käännettyä ”Yoda-kieltä” ja heidän ajoittain konstikkaat lauseenpartensa tuo mieleen myös tv-sarja Julmahuvissa lapsille askarteluhetkiä vetäneen Touko-Poukon.


 

Joulupukin lumouksesta ei ole  varjon menetyksen jälkeen jäljellä enää rahtuakaan. Pasi Pitkäsen kuvitusta Timo Parvelan 
lastenromaaniin 
Varjot 1: Helähdys (Tammi 2021). 

 

 

Tihentyvässä tarinassa ei kohdella edes joulupukkia kunnioittavasti, sillä  myös pukki menettää Peten tavoin varjonsa: 

 

Kaikki mökin sisällä olisi kutakuinkin normaalia, lähes tavallista, ilman pöydän ääressä istuvaa olentoa, jota pelottavampaa Uudit ei ole koskaan tavannut. Tyyppi on paljon pidempi kuin tontut yleensä, ehkä kolme kertaa kookkaampi. Hänellä on kyömynenä, joka muistuttaa ylösalaisin käännetyn ahkion keulaa. Vitivalkoinen tukka leviää hänen hartioilleen, parta tursuaa kuin lumivyöry ja silmät ovat siniset, elottomat ja sameat kuin ne olisivat jääkuoren alla. 

 

Yllään tällä olennolla on tummanpunainen, löysä ja kauhtunut vaate, jonkinlainen nuttu. Hänen ryppyiset kätensä ovat kuin kaksi levotonta sopulia, jotka hermostuneesti liikkuvat, tutkivat ja tunnustelevat pöydällä lepääviä metallinpalasia, joita yllättävän näppärät sormet sitten yhdistelevät toisiinsa. 

 

Helähdyksen kiinnostavin ja sadunomaisin hahmo on Uudit, varjonparsija, jonka erityistaitoja tarvitaan enää harvoin, mutta sitäkin kipeämmin. 

 


Pasi Pitkänen leikittelee Helähdyksen kuvituksessa usein varjoilla. 
Pitkäsen kuvitusta Timo Parvelan tekstiin lastenromaanissa 
Varjot 1: Helähdys (Tammi 2021). 

 

Pasi Pitkäsen kuvitus on oleellinen osa Helähdyksen magiaa. Aukeamat ovat viimeisteltyjä kokonaisuuksia, joissa kuva saa tilaa ja voimaa.

 

Varjot 1: Helähdys on ehdolla Arvid Lydecken -palkinnolle. 



keskiviikko 22. joulukuuta 2021

22. luukku: Mauri Kunnaksen Joulupukki on yltänyt kunnioitettavaan 40 vuoden ikään












Mauri Kunnas: Joulupukki. Kirja joulupukin ja tonttujen puuhista Korvatunturilla. Otava 1981. Juhlapainos Otava 2021.


Mauri Kunnas: Joulupukin puuhakirja, Otava 2021.

 



Kaukana, kaukana Lapissa, revontulten ja kaamoksen maassa, tiettömien erämaitten keskellä kohoaa Korvatunturi. Korvatunturin kupeella on eriskummallinen kylä pajoineen, talleineen ja asuinrakennuksineen. Onpa kylässä ihan oikea lentokenttäkin. 
 
Kylä on niin kaukana ihmisten ilmoilta, ettei sitä tiettävästi ole kukaan nähnyt, lukuunottamatta paria vanhaa retkillään eksynyttä lappalaisukkoa. Mutta heidän kertouksiaan ei tainnut monikaan uskoa. Kuka kumma tällaiseen paikkaan oli kylänsä rakentanut? No, kukapa muu kuin Joulupukki.

 

 

Maailmalla Mauri Kunnas tunnetaan edelleen kaikkein parhaiten juuri jouluaiheisista kuvakirjoistaan. 
 
Joulupukki ilmestyi 40 vuotta sitten, vuonna 1981,  ja se on käännetyin Kunnaksen kuvakirjoista. Kirja on ilmestynyt jo 26 eri kielellä ympäri maailman ja sitä on myyty 1,5 miljoonaa kappaletta. 
 
Joulupukki-kirja on suora jatkumo Koiramäki-kirjojen perinnetiedon jakamiselle. 
 
Suomalainen hirsirakennusarkkitehtuuri, Lapin tunturimaisemat revontulineen ja erilaiset käsityöammatit tulevat kuvakirjassa komeasti esiin. 

 

Juhlavuoden kupeeseen on julkaistu myös Joulupukin puuhakirja. Kuvituskuvien ympärille on laadittu sokkelo-, yhdistämis- ja tarratehtäviä. 

Äskettäin uutisoitiin ensi vuoden syyskuussa  Espoon Tapiolan WeeGee-näyttelykeskukseen avautuvasta kuvitusnäyttelystä

 

Kunnaksen originaalikuvituksia on harvoin nähty, sillä vesivärikuvitukset ovat muita kuvitustekniikoita alttiimpia  päivänvalolle. 

 

Minulla oli tilaisuus päästä haastattelemaan Mauri Kunnasta lokakuussa. 

 

Haastattelu on julkaistu Kuvittaja-lehden numerossa 4/2021.

 

 

 

tiistai 21. joulukuuta 2021

21. luukku: Joulupukki ON olemassa!


 















Anders Vacklin & Riina ja Sami Kaarla: Pet Agents: Lumen saartamat. 173 sivua. Tammi 2021.





 

– Miettikää, on jouluaatto ja ajamme pimentyvässä metsässä koirarekivaljalkolla! Kati-e kailotti ja katseli ympärilleen. Voisiko olla upeampaa? 

– Talvipäivänseisaus joulun alla on hetki, jolloin päivä alkaa pidentyä, X huusi täkkien alta. 

– Valo lisääntyy minuutti kerrallaan joka päivä.

 

Tekniikasta ja koodaamisesta kiinnostunut Kati-e -tyttö seikkailee Pet Agents -sarjan kuudennessa osassa yhdessä ystäviensä ja rakentamansa robotin Ti-botin kanssa Lapissa. 


Lapset järkyttyvät kotikaupunkinsa löytöeläintalon purku-uhasta ja lähtevät etsimään tontin ja talon omistajaa rouva Frangia pohjoisesta. 

 

Ti-bot uskoo vakaasti joulupukin olevan oikeasti olemassa, vaikka lapset sille muuta väittävätkin. 

 

Robotin uhkarohkeus ajaa sen jälleen kerran kiipeliin ja loppuhuipennuksena Ti-bot saa tietysti tavata joulupukin.

 

Kirjan lopusta löytyy tietoa poroista sekä pelastus- ja rekikoirista.

 

 

Pet Agents -tiimiin on  liittynyt Kaarlan pariskunnan lisäksi nyt myös Anders Vacklin


Kaarlat ja Vacklin aloittavat ensi vuonna myös Lemmikkifrendit-sarjan, joka kertoo Pets Agents -ryhmän syntytarinan.

maanantai 20. joulukuuta 2021

20. luukku: "Joulua pitää viettää yhdessä"




  










Margit Auer & Lena Hesse: Lenni löytää jouluilon, 32 sivua, suomentanut Seija Kallinen, Mäkelä 2021.





Saksassa julkaistaan edelleen paljon jouluaiheisia kuvakirjoja. 

Tällainen vaikutelma ainakin syntyy siitä, että kaikki Mäkelän jouluaiheiset käännöskirjat tulevat Saksasta.
 
Kun kirjoja lukee monta peräkkäin, niiden juoniaihiot eivät välttämättä juurikaan eroa toisistaan, mutta ne onnistuvat kuitenkin olennaisessa, eli lapsen ja aikuisen joulumielen nostatuksessa. 
 
Siinä piileekin näiden kirjojen suosion salaisuuden ydin. 
 
Lenni-karhulla on tapana seurata loitompaa Varpulan perheen arkisia touhuja. 


Varpulan perheen piparkakun paistaminen kiinnostaa
 myös Lenni-karhua. Lena Hessen kuvitusta Margit Auerin
 tekstiin kuvakirjassa Lenni löytää jouluilon (Mäkelä 2021). 



Karhu on kiinnostunut myös perheen joulun vietosta ja se vie näitä perinteitä myös metsän eläinten jouluun. 
 
Vaivihkaisesti kuvakirja muistuttaa myös siitä, että jouluperinteet muuttuvat ja niitä on lupa myös soveltaa ja kierrättää. 

 


Joulun tunnelma moninkertaistuu, kun Lenni hoksaa pyytää
kaikki metsän eläimet jouluaaton juhlaan.
Lena Hessen kuvitusta Margit Auerin

 tekstiin kuvakirjassa Lenni löytää jouluilon 
(Mäkelä 2021).




Lenni uurastaa jouluvalmisteluissa, mutta havahtuu lopulta, että jotain tärkeää puuttuu.
 
Se kiertää pitkin metsää kutsumassa kaikki metsän eläimet yhteiseen joulunviettoon ja toteaa, että "Joulua pitää viettää yhdessä!"

 

 

 

 

 

 







 







sunnuntai 19. joulukuuta 2021

19. luukku: Metsän väki ei ollut koskaan kokenut yhtä ikimuistoista joulua!

 















Annette Amrhein & Sabine Straub: Metsänväen joululaulu, suomentanut Seija Kallinen, Mäkelä 2021.





 

Vikke-orava on palannut kotimetsäänsä pitkän tauon jälkeen. 

Se on oleillut ihmisten hoivissa loukattuaan jalkansa.  
 
Vikellle lähestyvä joulu on ensimmäinen, ja monet metsän eläimet opastavat sitä joulun olemukseen. 

Vikke kertoo puolestaan eläimille ihmisten tavasta valmistautua jouluun. 
 
Eläimet hoksaavat, että eivät ole aiemmin muistaneet lainkaan kiittää Joulupukkia saamistaan lahjoista. 

 

Joulupukin reen lähestyessä jännitys on huipussaan. 
Sabine Straubin kuvitusta Annette Amrheinin tekstiin
kuvakirjassa Metsänväen joululaulu (Mäkelä 2021).



Metsän eläinten joulu huipentuu hienoon joululauluun, joka lauletaan perinteisen "Joulupukki, Joulupukki, valkoparta, vanha ukki" -laulun sävelellä. 

 

Sabine Straubin kuvitus välittää eläinten vaihtelevat tunnelmat ja kihisevän joulun odotuksen.

 


 




 


lauantai 18. joulukuuta 2021

18. luukku: "Ja me leikimme sydämemme kyllyydestä”










Astrid Lindgren & Cecilia Heikkilä: Muistan joulun. Suomentanut Kristiina Rikman. 32 sivua. WSOY 2021.
 





Jouluaatto on sitten kummallinen päivä. Ensin odotellaan odottamasta päästyä koko päivä. Gunnar ja minä hiivittiin saliin ja tunnusteltiin paketteja, jotka odottivat pärekorissa. 

”Mahdatkohan sinä saada jonkun autuuslahjan”, Gunnar sanoi. 

Autuuslahja oli niin ihana lahja, että sen saaminen sai olon ihan autuaaksi. 

”En varmaan”, minä sanoin. ”Vain jos se on lahja isoäidiltä.”  

Gunnarkaan ei odottanut saavansa mitään autuaaksi tekevää. Piti vain olla ja odottaa.
 
Lastenkirjanostalgian ystävillekin on ilmestynyt jälleen tänä vuonna oma joulukirja.
 
Astrid Lindgrenin tarina hänen oman lapsuutensa joulunvietosta Ruotsin Smolannissa tuo oitis mieleen Melukylän lasten auvoisen idyllin. 

Kuvakirja tosin alkaa varsin karulla runolla synkän korven syövereissä eksyneestä lapsesta. 

Mutta kuten elämässä usein, niin suuret tunne-elämykset syntyvät juuri vahvoista kontrasteista, kun laulun lapsen kohtalo peilautuu minäkertojan kodin auvoiseen joulutunnelmaan.
 
Eletään vuotta 1913. 

Aatonaattona joulutunnelma on vielä hukassa,  
kun jouluvalmisteluiden uuvuttamat äiti ja Stina-piika äkäilevät
kuusen tuojille. Cecilia Heikkilän kuvitusta Astrid Lindgrenin tekstiin
kuvakirjassa Muistan joulun (WSOY 2021).


Minäkertoja, pieni tyttö, mankuu isoveljensä Gunnarin kanssa päästä isän kanssa kuusenhakuun. 

Isä suostuu, mutta muistuttaa, että korkeissa nietoksissa on raskasta tarpoa. 
 
Ja tyttö saa tuta, että isä oli jälleen kerran oikeassa.
 
Tyttö purskahtaa itkuun silkasta väsymyksestä, mutta uupumus unohtuu, kun saavutaan kotiin: 
 
Me paarustimme lumessa ja minua väsytti. Mutta silloin – ihan totta – minä näin meidän punaisen talomme hankien keskellä.

 
Joulun hartaus löytyy joulupäivän jumalanpalveluksesta.
Cecilia Heikkilän kuvitusta 
Astrid Lindgrenin tekstiin
kuvakirjassa 
Muistan joulun (WSOY 2021).


Joulunvietto huipentuu varhaiseen joulupäivän kirkkoon. 

Tyttö on ihan varma, että hänen autuuslahjansa, uudet nahkasaapikkaat, mykistäisivät koko kirkkoväen kesken jouluvirren! 
 
Mutta niin ei käynytkään, kaikki veisasivat niin että kirkko raikui, ja se on ensimmäinen joulukirkko, minkä minä muistan.

 
Toisena joulupäivänä ajetaan reellä isoäidin luokse. 

Isoäiti odottaa kädet ihastuksesta yhteen liitettyinä kotitalonsa rappusilla.
 
Olipa hyvä että hänellä oli niin monta lastenlasta, niin että meillä oli serkuksia, joiden kanssa leikkiä, ja me leikimme sydämemme kyllyydestä.



Suomalaissyntyisen, nykyisin Ruotsissa asuvan Cecilia Heikkilän kuvitus tihkuu joulun tunnelmaa. Mattapintainen paperi tuo joulun lämpimät värit pakahduttavan kauniisti esiin.

Maistiaisen kuvakirjan tyylistä voi katsoa myös täältä.








 





 

perjantai 17. joulukuuta 2021

17. luukku: ”Hyvät hyssykät tuota säätä!”















Christian Drellel & Elli Bruder:  Hopsu ja joulun ihme, 32 sivua, suomentanut Seija Kallinen, Mäkelä 2021.

 



Hyvät hyssykät tuota säätä! Lunta on tuiskuttanut monta päivää niin paljon, ettei yksikään metsän eläin uskaltaudu enää ulos.
 
Hopsu-jänis on syystäkin huolissaan, sillä jouluun on enää yksi päivä. 

Hopsu odottaa joulua malttamattomasti, sillä se on saanut kutsun Huisku-oravan luokse joulua viettämään. 

Lasten joulukirjoissa on edelleen runsaslumisia talvia. 

Tässä saksalaisessa kuvakirjassa luminietokset ovat jopa vaarantamassa joulun vieton kokonaan! 
 
Onneksi lumentulo lakkaa ja Hopsu-jänis pääsee jatkamaan jouluvalmisteluja.  

Jäniksen auttavaisuus muiden metsän eläinten hädässä verottaa kuitenkin sen omia jouluvalmisteluja.


 

Paksujen nietosten alta löytyy onneksi joulukuusi! 
Elli Bruderin kuvitusta Christina Drellerin tekstiin
kuvakirjassa Hopsu ja joulun ihme (Mäkelä 2021). 



Hopsu palailee kotikoloonsa allapäin, mutta Huisku-orava muistuttaa jouluun olennaisesta kuuluvasta antamisen ilosta.
 
Ja eikös vain pian kotikolon ulkopuolelta kuulukin joululaulua, jota kaikki Hopsun auttamat metsän eläimet virittelevät runsaiden tuomisten kera.


 





torstai 16. joulukuuta 2021

16. luukku: Ystävyyteen kuuluu myös uskollisuutta ja uhrauksia
















J. K. Rowling: Jouluposso
Suomentanut Jaana Kapari-Jatta.
320 sivua. Tammi 2021.

 

 





Jouluposso on perinnetietoinen sekoitus Pixar-studion Toy Story -animaatiosta tuttuja inhimillistettyjä leluja ja H. C. Andersenin satuja, jotka kertovat elollistettujen eläinten seikkailuista moraalisesti ojentavassa hengessä.

 

Jaana Kapari-Jatta käyttää suomennoksessaan sanaa ”eloistuminen”: 

 

”Mitä eloistuminen tarkoittaa? Onko se sitä heräämistä, mistä kerroit?” 

”Sitä juuri”, Jouluposso sanoi katsellen yhä alas pimeälle, lumiselle kadulle.

 

”Ja se tapahtuu, kun ihmisen tunteet hankautuvat tavaroihin?” 

”Eivät ne oikeastaan hankaudu”, Jouluposso sanoi. ”Tunteet tulevat esineiden sisältä. Eloistuminen muuttaa meidät kankaasta helmistä ja vanusta tai metallista, puusta tai muovista joksikin… enemmäksi. Voi kestää vuosia ennen kuin esine eloistuu täysin – mutta joskus se tapahtuu hetkessä. Sillä lailla se kävi minulle tänään lelukaupassa. – – ”

 

Saturomaanin alku on hieman verkkainen ja sen realistiset asetelmat voivat jopa hämmentää J. K. Rowlingin velhofantasian ystäviä. 

 

Jackin vanhemmat eroavat ja äidin uuden miesystävän mukana tulee myös kaupanpäällisenä Holly, joka ei oman tunnemyrskynsä keskellä käyttäydy aina kovinkaan ystävällisesti. 


Holly heittää äkkipikaistuksissaan ja kostonhalussaan Jackin rakkaan pehmolelun, Roteeposson, eli arkisemmin RP:n, auton ikkunasta moottoritielle.

 

Jack on lohduton. 


Uusi Jouluposso ei korvaa rakkaan lelun menetystä.  


Jack muuntuu pikkuruiseksi miniatyyrileluhahmoksi ja näin sukeutuu monivaiheinen seikkailu Jouluposson kanssa.  

 

Rowlingin luottosuomentaja Jaana Kapari-Jatta on kääntänyt kutkuttavasti seikkailun tapahtumapaikat, esimerkiksi Kaipuunkaupunki, Yhdentekevien kaupunki,  Hukattujen maa, Rakkaiden saari ja Luuserin loukko,  jotka nimillääänkin nostattavat tunnelmaa ja virittävät varmasti Rowlingin fantasian ystäviä oikealle taajuudelle. 

 

Alkuteoksen nimi on hivenen lakonisesti The Christmas Pig. 


Kapari-Jatan vastine, Jouluposso,  on kirjan nimenäkin heti koukuttavampi! 

 

Elollistettujen esineiden lisäksi aktiivisina toimijoina esiintyvät myös andersenilaiset ylevät hahmot, kuten Runo, Kauneus, Optimismi, Periaatteet, Valta ja  Kunnianhimo. 

 

Seikkailu tihentyy Rakkaiden saarella ja Luuserin loukossa.


Jack oivaltaa klassisten joulusatujen tapaan, että joskus rakkaiden eteen on tehtävä uhrauksia ja sydämeen mahtuu myös tarvittaessa uusia asioita – ja ihmisiä. 

 

Jim Fieldiä kehutaan kirjan kansiliepeessä palkituksi kuvittajaksi, hahmosuunnittelijaksi ja animaatio-ohjaajaksi. Harmaasävyistä kuvitusta on niukasti. 

 

keskiviikko 15. joulukuuta 2021

15. luukku: Lapsiperheen joulutunnelma syntyy ilman turhaa hössötystä
















Maria Kuutti & Elina Jasu: Joko joulupukki tuli? 25 sivua. Kvaliti 2021.

 






On hyvä, että eläinaiheisten joulukirjojen rinnalla ilmestyy myös arkisia kirjoja nykylasten joulun odotuksesta.
 
Aaro ja hänen pikkuveljensä odottavat jouluaattona malttamattomasti joulupukin tuloa. 
 
Joutilaisuus synnyttää veljesten välille nahistelua, mutta onneksi he löytävät myös yhteistä tekemistä, mielikuvittelua ja sopuisia leikkejä.


 

Odottavan aika on tunnetusti pitkä. Elina Jasun
kuvitusta 
Maria Kuutin tekstiin kuvakirjassa 
Joko joulupukki tuli? (Kvaliti 2021).



Maria Kuutin teksti on selkeää, kuten myös Elina Jasun kuvitus, joka kiinnostaa jo parivuotiasta lasta. 

Kuvista voi etsiä tuttuja esineitä ja asioita. 

Käyttömukavuutta lisää myös hieman tavanomaista paksumpi, napakka paperi.
 
Aikuinen ihastuu siitä, että imurin varressa näyttää olevan isä! 

Jouluinen tunnelma syntyy lapsiperheeseen aika vähällä ja lapset syövät valikoiden jouluruokia ilman että siitä tehdään mitään numeroa.

 

Jouluaaton hartaimmin odotetun hetken koittaessa
Aaroa jännittää ja isä kaipailee kaukosäädintä...
Elina Jasun kuvitusta Maria Kuutin tekstiin kuvakirjassa
Joko joulupukki tuli? (Kvaliti 2021).

 


 

Kun joulupukki vihdoin tulee, Aaron ja pikkuveljen roolit vähän vaihtuvat, kun isoveljeä jännittää tavattomastti kohdata joulupukki.

Kuvakirja aloittaa todennäköisesti uuden sarjan, jossa kerrotaan Aaron arjesta.