Lars Wik:
Kesäleikit, Kevätleikit, Syysleikit, Talvileikit, Minä syön, Minä leikin,
Vaatteeni, Nukkumaan, Kotini, Leikitään sisällä, Leikitään yhdessä,Minä kylven,
Tammen Ensi-kirja -sarja: Tammi 1979–1981
Kehittyvä lapsi -katselukirjasarja:
Omia esineitäni, [ei vuosilukutietoa]
Tammi.
Osa kirjoista on ilmestynyt myös Tammen Minikirjat-sarjassa.
Perhepiirissä
ilmenneen mielenkiinnon takia rouva Huu on viime päivät yrittänyt kartuttaa listaa
Suomessa julkaistuista valokuvakuvitetuista lastenkirjoista.
Ja päivä päivältä
Huu on yhä enemmän innostunut pohtimaan myös valokuvan todistusvoimaisuutta
lastenkirjan kuvituksessa.
Valokuvakuvitettujen
kirjojen runsaus näkyy erityisesti 1970-80-lukujen tarjonnassa.
Nämä veikeät katselukirjat
voi perustellusti nähdä myös lapsen kulttuurihistorian ja perhearjen
tallentajina.
Tekstittömät
kuvakirjat ovat alkuaan tanskalaista tuotantoa. Sikäläinen sukupuolisensitiivisyys
näkyi jo 1980-luvulla: kaikissa kirjoissa esiintyvä ns. mallilapsi, vaaleatukkainen
leikki-ikäinen, ei paljasta suoraan sukupuoltaan.
Nämä kirjat ovat
myös mainio todiste siitä, kuinka jokainen kuvakirja on lapselle samalla
tietokirja. Vauva- ja taaperoikäisille suunnattujen katselukirjojen yksi keskeinen anti pienelle lapselle
on auttaa häntä sosiaalistumaan ympäröivään maailmaan: kertoa yksittäisen
esineiden, päivittäisten rutiinien ja tapahtumien kautta arjesta, mottona:
tuttu on turvallista.
Tämäntyyppisille,
mutta sisällöltään ehkä hieman monipuolisemmille pikkukirjoille olisi varmasti
tilausta myös Suomeen tulevien pakolaisten kotouttamisessa uuteen ympäristöön
ja maan tavoille!
1980-luvun
valistushengen mukaisesti kirjojen takakannessa kerrotaan:
Kasvatuksellisesti oikein suunnitellut ENSI-katselukirjat sopivat pienokaisille n. 9 kuukauden ikäisistä 3-vuotiaisiin. Hyvä katselukirja auttaa ja edistää lapsen kielellistä ja tunne-elämän kehitystä. Se opettaa lasta ymmärtämään kuvia ja sanoja ja omaksumaan käsitteitä. ENSI-katselukirjoissa käsitellään lapselle läheisiä arkipäivän asioita. Samalla jokainen kirja kertoo pienen ”tarinan” ilman tekstiä.
Lähikuva lapiosta ja ämpäristä, ja seuraavalla sivulla leikki on jo vauhdissa. Lars Wikin valokuvakuvitusta kirjaan Kesäleikit (Tammi 1981). |
Vuodenaikoihin
liittyviä kirjoja lukuun ottamatta kirjoissa on sama rakenne ilman tekstitystä. Vasemman
puoleisella aukeamalla esitellään yksittäinen arkinen esine/ lelu tai vaatekappale.
Oikeanpuoleisella aukeamalla on lapsi esineen, lelun kanssa tai tähän
vaatteeseen pukeutuneena ja aktiivisessa liikkeessä. Aukeamilta voi tunnistaa
myös erilaisia tunnetiloja.
Kuvakerronta myös
”kumuloituu”, eli viimeisellä aukeamalla esitetään lapsi eri vaateparsiin
pukeutuneena tai kaikkein kirjassa esiteltyjen lelujen keskellä leikkimässä.
Uskoisin, että
näillä kirjoilla on oma hohtonsa nykyisten, retromuodin nimeen vannovien
hipsterivanhempien keskuudessa: tallentavathan kirjat hyvin 1980-luvun väri- ja
esinemaailmaa.
Tahatonta komiikkaa liittyy Omia esineitä -kirjaan (Tammi s.a.). Siinä esitellään lautasen, tuttipullon, lusikan, banaanin, omenan, syöttötuolin, pinnasängyn, vaipan, potan, tyynyn, pyyheliinan, kylpyammeen, saippua, pallon, kengän, nuken, paidan ja housujen lisäksi myös isä ja äiti! Ehkä tanskalaisen alkuteoksen nimi on ollut materiakeskeisyyttä korostavan suomennetun nimen sijasta vaikkapa Tärkeät asiat? Valokuvakuvitus Lars Wik. |
Kirjassa Nukkumaan (Tammi 1978) nähdään myös 1980-luvun kylpyhuoneen sisustusratkaisuja ja aikansa suosittuja väriyhdistelmiä kaakeleissa. Valokuvakuvitus Lars Wik. |
Nukkumaan menoon keskittyvässä kirjassa kylvetään ja harjataan hampaat, mutta ei syystä tai toisesta lueta lapselle lainkaan iltasatua! Sen sijaan Minä leikin -kirjasta (Tammi 1978) löytyy aukeama, jossa luetaan valokuvakuvitettua, maatalon eläimistä krtovaa katselukirjaa. Valokuvakuvitus Lars Wik. |