keskiviikko 23. joulukuuta 2020

24. luukku: Vihreä tonttu kierrättää jopa joululahjatkin

 










Lena Frölander-Ulf: God jul, önskar Gromten, 24 sivua, Förlaget 2019.




Lastenkirjahyllyn perinteisen  joulukirjakalenterin viimeisestä luukusta löytyy tämän vuoden omintakeisin ja hurmaavin joulukirja. Se on kooltaan pienen pieni, postikortin kokoinen, mutta sen viesti on iso ja ajankohtainen.

Lena Frölander-Ulfin nidottu kuvakirja esittelee uuden tonttulajin ja täydentää näin myös joulusatujen vakiintunutta hahmogalleriaa. 


Vihreät tontut keräävät lasten hylkäämiä leluja.
Lena Frölander-Ulfin kuvitusta kuvakirjaan 

God jul, önskar gromten (Förlaget 2019).


Vihreät tontut (ruots. gromten) ovat ammoisista ajoista lähtien tarkistuskierroksillaan keränneet lasten hylkäämiä leluja ja jakaneet ne sitten eteenpäin lahjoiksi toisille lapsille, jotka ovat niistä ilahtuneet.


Perinteiset joulutontut ovat dynaamisia ja
tehokkaita, mutta niidenkin voimavarat ovat rajalliset.
Lena Frölander-Ulfin kuvitusta kuvakirjaan
God jul, önskar gromten (Förlaget 2019).


Sittemmin perinteiset punanuttuiset joulutontut (ruots. tomten) uusine hienoine leluineen syrjäyttivät  nämä vihreät tontut, jotka olivat  vähällä kuolla sukupuuttoon... kunnes punanuttuiset tontut huomasivat stressaantuvansa liikaa vuotuisen lahjasouvin äärellä ja pyysivät vihreitä kollegatonttuja hätiin.  


Men nu svämmar vår planet över av onödiga grejer, och tomtarna börjar dessutom känna sig väldigt stressade. Kanske gromtarna behövs ändå?


 

Vihreät tontut ovat iloisia, kun niiden apu on
jälleen tervetullutta. Lena Frölander-Ulfin
kuvitusta kuvakirjaan God jul, ösnkar g
romten (Förlaget 2019).


Satu antaa siis kauniin ja vallan uskottavan selityksen sille, miksi vaikkapa joululahjasuksissa  tai luistimissa voi lukea jonkun toisen lapsen nimi.



Kirjan lopusta löytyy vielä vihreän tontun tärkeimmät
tuntomerkit.Lena Frölander-Ulfin kuvitusta
kuvakirjaan God jul, önskar gromten (Förlaget 2019).


Ympäristöystävälliyys  näkyy myös Lena Frölander-Ulfin joulusadun formaatissa: vihkonen painaa vain 40 grammaa ja sen voi postittaa joulupostimerkillä varustettuna joulutervehdyksenä. 


Lena Frölander-Ulfin omintakeinen ja tunnistettava kuvitustyyli syntyy raapekuvitustekniikalla.


Ajan hengen mukaan ympäristöystävällinen kuluttaminen näkyy vähitellen myös jouluaiheisessa lastenkirjallisuudessa.

Kirpputorit mainitaan varteenotettavana vaihtoehtona etsiä joululahjoja nimittäin myös Kirsti Mannisen ja Ninka Reitun satukirjassa Pandakaksoset joulun jäljillä (Otava 2020).

Lastensairaalan pikkujouluihin tarvittaisiin kaikille lapsipotilaille huokeat pikkujoululahjat ja pandat suuntaavat kirpputorille. 

Pandat suhtautuvat itselleen uuteen asiaan epäilevästi, ja sairaalatonttu saa selittää että kirpputorilla ei oikeasti ole kirppuja: 

– Parhaat lahjat ovat sellaisia, jotka ovaat jo tuottaneet iloa jollekin toiselle, tonttupoika selitti. – Siksi me hankimme pikkujoululahjat täältä.


Suomalaisen vertaiskaupan keskus Tori.fi on teettänyt jälleen kyselyn liittyen siihen, miten vastaajat suhtautuvat käytettyihin ja kierrätettyihin joululahjoihin. 

Yli 2000 vastauksen perusteella 86 % suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti käytetyn joululahjan saamiseen. Käytetty lahja nähdään myös yhtenä keinona huomioida ympäristöä. 

Koronapandemian talousvaikutukset näkyvät tämän vuoden joululahjoissa. Joka viidennellä suomalaisella on tänä vuonna tavanomaista vähemmän varaa kuluttaa jouluun ja yli viidennes vastaajista on ilmoittanut ostavansa tänä vuonna tavanomaista vähemmän lahjoja. 


 







 





23. luukku: ”Joulussa ei ole mitään erityistä taikaa ilman lunta!”

 














M. Christina Butler & Tina Macnaughton: Siilin joulutoive, suomentanut Pirta Syrjänen, Karisto 2020.

 



 

Brittiläinen kuvakirja ansaitsee kiitoksen siitä, että se on monia muita lasten jouluaiheisia kirjoja paremmin ajan tasalla ilmaston lämpenemisestä ja lumen harvinaisuudesta.

 

Siili ystävineen innostuu lumisateesta ja ne lähtevät oitis ulos.


Ilo jää lyhytaikaiseksi, sillä lumi sulaa nopeasti. 


Vähäinen lumi saadaan kuitenkin kootuksi siilin punaiseen myssyyn, ja sen avulla saadaan myös kylmäkääre ketun loukkaantuneen jalan ympärille.

 

Pienet hiiret haikailevat kuitenkin yhä lunta, ja siili tekee voitavansa ja askartelee lumihiutaleita.

 

Ja tietenkin juuri silloin lumisade alkaa uudelleen.

 

Joulun aika on ihmeitä täynnä!

 

Siili-kuvakirjojen viehättävänä yksityiskohtana on siilin punaisen myssyn samettinen tekstiilipinta, jota  aikuisenkin tekee mieli tavan takaa kosketella.





tiistai 22. joulukuuta 2020

22. luukku: Ikivanha ja aina uusi joulupukki monitieteisen suurennuslasin alla
















Eero Perunka: Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus. 345 sivua. SKS 2020.



Eero Perungan tuhti tietokirja joulupukin historiasta alkaa 1700 vuoden takaa.


Rooman valtakuntaan kuuluneessa Pataran kaupungissa syntyi arviolta 270 vuotta jälkeen ajanlaskun alkamisen Nikolaus-niminen poika, jonka erityiset ominaisuudet huomattiin pian ja hänet nostettiin sittemmin pyhimykseksi. 

Perusteellisesti ja silti eloisasti Perunka kartoittaa nyttemmin punanuttuisena kausityön-  ja hyväntekijänä tunnetun joulun lähettilään historiallisia juuria.


Pyhän Nikolauksen hahmo on muuntunut
ajan kuluessa punanuttuiseksi joulupukiksi, jonka ikonisen
hahmon loi 1930-luvulla Yhdysvalloissa Haddon Sundblom.
Hänellä oli vanhempien puolelta juuret Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.
Kuvitusta Eero Perungan tietokirjaan
Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus
(SKS 2020).


Perunka on rovanniemeläinen poromies, metsuri, kelorakentaja ja Turun yliopiston projektitutkija yleisen historian ja kulttuurihistorian oppiaineessa.

Ehkä tämän poikkeuksellisen laajan monitoimijuudenkin nimissä hän ottaa toisinaan vapauksia yhdistellä eri aikakausien ilmaisuja aiheuttaen lukijassa näin pientä rykimistä:


--- Sydänkeskiajalla Pyhän Nikolaus -kultille kasvoi vankka jalansija kirkon tapakulttuurissa, ja vuonna 1087 tapahtunutta reliikkien ryöstöä Myrnassa voi pitää eräänlaisena huipentumana tälle hypelle. ---

---- Muiden eurooppalaisten sotiessa ainoaksi oikeaksi kokemansa uskon puolesta olivat hollantilaisten bisnesverkostot 1600-luvulla levittäytyneet kaikkiin ilmansuuntiin. ----

Kiinnostavin esimerkein Perunka havainnollistaa joulupukin hahmon vähittäistä kotiutumista 1800-luvun kirjallisuuteen  ja vähin erin myös  lastenkirjallisuuteen.  

Suomessa Zacharias Topelius on inhimillistänyt joulupukin olemusta samaan tapaan kuin vaikkapa Charles Dickens Englannissa. 

Perungan tyyliin kuuluu tietty mielivaltainen poukkoilevuus: harppauksia ajassa tehdään vuosikymmenten ja -satojen välillä, vaikkapa kun yht´äkkiä analysoidaan Markus-sedän eli Yleisradion pitkäaikaisen radiotoimittajan Markus Raution merkitystä suomalaiselle joulupukkimyytille sekä Niilo Tarvajärven ponnisteluja viedä Suomen Lappi ja joulupukki koko maailman tietoisuuteen. 

Rudolf Koivun kuvituksia Joulupukki-lehteen 1920-luvulta.
Kuvitusta Eero 
Perungan tietokirjaan 
Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus
 (SKS 2020).




Perungan tutkimusmateriaali on ollut arvattavasti valtaisa. 

Hän perustelee lukuisia "sivuttaisliikkeitään" ja monitieteistä lähestymistapaansa aineiston laajuudella ja ulokkeisuudella. 

Työkaluja hän on hakenut muun muassa kulttuurihistoriasta, länsimaisesta filosofiasta,  antropologiasta sekä kirjallisuuden- ja taiteentutkimuksesta. 


Nostalgiaa löytyy myös valokuvakuvituksesta.
Kuvitusta Eero 
Perungan tietokirjaan 
Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus
 (SKS 2020).


Tuhdin opuksen äärellä mietin, olisiko Perunka voinut suitsia valtavaa aineistoaan ja tiivistää tietämystään lukijan kannalta ystävällisempään formaattiin eli kirjoittaa kulttuurihistoriallisia esseitä joulupukin olemuksen ja idean muuttumisesta vuosituhansien aikana.  

Kuvaliitteissä hyödynnetään historiallista kuva-aineistoa, suomalaisten joululehtien kansikuvia ja valokuvia. 


Lisää kirjoja Joulupukin historiasta:

Toim. Pentti Raivio: 
Joulupukin tarinoita. Kaikki mitä haluat tietää joulupukista, omakustanne 2018

Mervi Koski: Joulupukin kirja. Kaikki mitä haluat tietää joulupukista. Kuv. Mika Kolehmainen. Karisto 2011 

Paula Havaste: Joulupukin tarina, kuv. Riikka Jäntti, Gummerus 2006 

Sinikka Salokorpi: Joulupukin tarina, Otava 1996

Tauno Karilas: Erään joulupukin tarina eli kitlin miehen ihmeelliset vaiheet, Suomen Kirja 1943





maanantai 21. joulukuuta 2020

21. luukku: Pitkän matkan ihmettelijän terveisiä maailman lapsilta

 















Martti Lintunen: Puolen maailman lapset, Pieni Karhu 2020.



Valokuvaaja, toimittaja ja tietokirjailija Martti Lintusen selkokirja Puolen maailman lapset ilmestyi juuri sopivasti ennen joulua muistuttamaan maailman lasten epäsuhtaisesta hyvinvoinnista.

Martti Lintunen on tehnyt pitkän uran Kansan Uutisten valokuvaajana. Hän on myös kouluttanut Lahden Taideteollisen oppilaitoksen ja Taideteollisen korkeakoulun valokuvalinjojen opiskelijoita. 

Vuosituhannen taitteessa hän julkaisi Otavan kautta useampia eläinaiheisia lasten valokuvakirjoja. 


Tansanialaispoikien jalkapallo on itse tehty.
Martti Lintusen valokuvakuvitusta selkokirjaan Puolen
maailman lapset (Pieni Karhu 2020). 



Puolen maailman lapset -selkokirjan kuvamateriaali on peräisin Lintusen reportaasimatkoilta eri puolilta maailmaa. 

Lintunen nimittää itseään "pitkän matkan ihmettelijäksi".

Miltään matkalta 
en palaa samanlaisena
kuin lähtiessäni.
Jokin muutos on tapahtunut 
itsessäni ja ajatusmaailmassani.


Kambodzalaiset tytöt vedenhaussa.
Martti Lintusen valokuvakuvitusta selkokirjaan Puolen
maailman lapset (Pieni Karhu 2020).  



Lintunen käyttää kirjassa pääosin kehitysmaa-sanaa, jota pidetään nykyisin sävyltään jo hieman poliittisesti epäkorrektina. 

Sen sijaan suositetaan käyttämään ilmaisua kehittyvät maat. 

Kuvien aiheet löytyvät lasten leikeistä,  koulunkäynnistä  ja arkisista puuhista. 


Siperian junassa taltioitui tämä mongolialaisen tytön
keskittynyt lukuhetki. Martti Lintusen 
 valokuvakuvitusta selkokirjaan Puolen 
maailman lapset
(Pieni Karhu 2020). 
 


Hädästä tai puutteesta huolimatta lapset poseeraavat usein kuvissa suoraan kameralle iloisina saamastaan huomiosta. 

Martti Lintusen tyyli on toteavaa, sanastoltaan selkeää, mutta hän tuo myös avoimesti esille näkemyksiään esimerkiksi maailman lasten epätasa-arvoisuudesta monella eri elämänalueella.

Kirja lisää yhtälaisesti  lasten, nuorten ja  aikuisten tietämystä vaikkapa katulapsista, lapsityövoimasta ja pakolaisuudesta.




Kuvilla on yleensä tarkentavat kuvatekstit, ja taitossa perustekstin ja kuvatekstien hahmotus toimii hyvin, kun kuvatekstit on lihavoitu. 




 









 








sunnuntai 20. joulukuuta 2020

20. luukku: Tontut tekevät rauhan työtä








Seija Helander & Anne Stolt: Tauno ja Nelli joulurauhaa etsimässä. Avain 2020.



Seija Helanderin ja Anne Stoltin Tauno ja Nelli -kuvakirjasarja on kuvakirjatarjonnan valtavirtaan nähden harvinainen, sillä se sijoittuu Suomen lähihistoriaan, 1940-luvulle.

Sarjan keskushahmoina on kaksi lelunallea, Tauno ja Nelli, jotka seuraavat Alma Akilinan ja tämän perheen arkea. 

Aiemmissa osissa sota on vielä lyönyt varjonsa kaikkeen, mutta nyt joulun odotukseen liittyvä malttamattomuus uhkaa kodin joulurauhaa paljon arkisemmalla tavalla. 

Alma Akilina istui pöydän ääressä ja nojasi kämmeneensä.

– Miksi aina on niin pimeää?

Oli tosi tylsää. 

– Pimeänkin kestää paremmin, kun on jotain mitä odottaa, äiti sanoi. 

– Rauhan joulu saapuu pian ja ja rauhan vuosia tulee kymmenittäin, kuka ties vaikka sadoittain.

Äiti oli ostanut partiolaisilta joulukalenterin. 

Jokainen sen luukku mittasi aikaa ja siivitti odotusta jouluaattoon.

 

Jolulunpunaista heleää väriskaalaa näkyy tässä
joulukalenterikuvassa. Anne Stoltin kuvitusta Anne Helanderin 
tekstiin kuvakirjaan Tauno ja Nelli joulurauhaa
etsimässä
(Avain 2020).


Tauno ja Nelli hämmentyvät, kun joulukalenterin toisen luukun takana on kuvan sijasta tyhjää valkoista. 

Rauhankyyhky on lentänyt luukusta ulos!


Alma Akilina isoisänsä kanssa.
Anne Stoltin kuvitusta Anne Helanderin 

tekstiin kuvakirjaan Tauno ja Nelli joulurauhaa
etsimässä
 (Avain 2020).


Alma Akilinan isoisä Ukko Ohtrei juttelee Alman kanssa tontuista, joita vilistelee ympäri maalaistalon pihapiiriä. 

Isoisä kertoo, että tontut tekevät rauhan työtä monella tavalla.


Juuri parahiksi ennen jouluaattoa joulurauha saapuu pirttiin, ja kyyhkykin lentää kaikkien huojennukseksi takaisin paikoilleen joulukalenteriin.

Picasson rauhankyyhkyn mainitseminen ajoittaa kirjan tapahtumat todennäköisesti vuoteen 1949. 



Kaikki kohdallaan, ja joulurauha taattu.
Anne Stoltin kuvitusta Anne Helanderin 

tekstiin kuvakirjaan Tauno ja Nelli joulurauhaa
etsimässä
 (Avain 2020).


Anne Stoltin kuvitus yhdistää akvarellia ja pastelliliitua. 

Väriskaala on varsin tumma, vain muutamassa kuvassa on heleämpää sävyä, ja kuvitus myös hengittää niissä selvästi paremmin. 

Ensimmäinen partiolaisten  joulukalenteri ilmestyi Suomessa vuonna 1947.  

Sen kuvitti Ulla von Wendt ja esikuva sille haettiin Ruotsista. 














 


lauantai 19. joulukuuta 2020

19. luukku: Joulupukin ja tonttujen oma joulu alkaa vasta joulun jälkeen
















Mauri Kunnas: Joulupukin joululoma, 39 sivua, Otava 2020.




Joulupukin ja tonttujen aattoillan pitkä lahjaretki on päätöksessä. Joulupukki palaa reellään viimein salaiseen kotikyläänsä Lapin tuntureille. Hänen tonttujoukkonsa ovat ennättäneet perille jo aiemmin lentokoneilla ja helikoptereilla.

Pukki ja tontut ovat kiertäneet koko maapallon, ja kaikki lapset ovat saaneet lahjansa. 
– – Vaikka on melkein aamu, väsyneet matkalaiset käyvät vielä peittelemässä porot lämpimin viltein ja kantamassa niitten eteen korikaupalla syötävää. Sitten he pääsevät kotitonttujen lämmittämään saunaan kuumiin löylyihin lepuuttamaan vanhoja jäseniään.
Kaikki Korvatunturilla ovat tyytyväisiä. Nyt alkaa Joulupukin ja tonttujen oma joulu ja hyvin ansaittu joululoma.

Näin idyllisessä säässä Joulupukki tonttuineen
ja porovaljakoineen saapuu työmatkalta kotiin.
Mauri Kunnaksen kuvitusta kuvakirjaan
 Joulupukin joululoma (Otava 2020).


Mauri Kunnaksen jouluaiheiset kuvakirjat Joulupukki (1982), 12 lahjaa joulupukille (19879 ja Joulupukki ja noitarumpu (1995) ovat levinneet käännöksinä ympäri maailman.

Uusin kuvakirja "paljastaa", kuinka Joulupukki rentoutuu pitkän ja raskaan työrupeaman jälkeen, joulupäivästä loppiaiseen. 

Samalla kerrataan perinteiset juhlapyhät ja keksitään myös joukko ihan uusia juhlapäiviä, kuten teatteripäivä, urheilupäivä, kyläilypäivä Vekara Väkkärän luona, lumiukkopäivä, kaupunkipäivä, hiihtoretkipäivä ja möhkimispäivä. 

Hellyttävä näky: pukki ja tontut yhteisessä joulusaunassa.
Mauri Kunnaksen kuvitusta kuvakirjaan

 Joulupukin joululoma (Otava 2020).




Viimeksi mainittuna päivänä  " – – saa möyriä ja meuhkata lumessa mielin määrin, välittämättä siitä, että vaatteet kastuvat läpimäriksi". 

Joulupukki on lastenkirjoissa edelleen myyttiseen satuolentoon verrattava salamyhkäinen hahmo, jolle nykyisin sallitaan entistä enemmän myös inhimillisiä ja arkisia ominaisuuksia.

Kunnaksen kirja tietää kertoa, että Joulupukki pitää erityisen paljon lukemisesta, biljardin pelaamisesta ja karaokesta. 

Joulupukki innostuu myös näyttelemisestä ja antaa yleensä tonttulasten voittaa  lautapeleissä. 

Sen sijaan urheilusta Joulupukki ei liiemmin pidä, mutta tonttulasten mieliksi hän kokeilee jopa hulavanteen pyöritystä.

Kirjaa lapselle ääneen lukevalle uraorientoituneelle aikuisellekin löytyy kirjasta tunnistettavaa: Ahkera-Artturi -niminen tonttu pyörittelee jo joulupäivänä peukaloitaan,  "sillä työnteko on hänen rakkain harrastuksensa". 


Ensimmäisenä arkipäivänä loppiaisen jälkeen
Ahkera-Artturi on nukkunut ulkosalla ollakseen varmasti
ensimmäisenä takaisin töissä! 
Mauri Kunnaksen
kuvitusta kuvakirjaan 
Joulupukin joululoma (Otava 2020).


Huolenpitoa ja  rakkautta löytyy myös useammasta kuvituskuvasta, jossa Joulumuori katsoo lempeästi Joulupukkia. 

Kirjan lopusta on vielä faktatietoa jouluun liittyvistä juhlapäivistä ja niiden perinteistä.


Lisää kirjoja Joulupukin arjesta

Lapsille: 

Heli Thoren & Silja-Maria Wihersaari: Minä olen Joulupukki, Cozy Publishing 2018.

Päivi Mansikka-aho: Joulupukin valokuva-albumi, Satusiivet / Lasten parhaat kirjat 2005.

Ute Krause & Achim Bröger:
Joulupukkien lakko. Suom. Marja Leena Laaksonen, Kustannus-Mäkelä 1986.

Aikuisille:

Ulla Etto & Jorma Etto:
 Joulupukin päiväkirja, Arktinen banaani 1998 / sarjakuva.

Raymond Briggs: Joulupukki kesälomalla, WSOY 1975 / sarjakuva.

Raymond Briggs: Joulupukki. Suom. Panu Pekkanen, WSOY 1974 / sarjakuva.

Jorma Etto: Joulupukin päiväkirja, Karisto 1963.


perjantai 18. joulukuuta 2020

18. luukku: Joulupukki avautuu arjesta ja juhlasta

















Heli Thoren & Silja-Maria Wihersaari: Minä olen Joulupukki, Cozy Publishing 2018.





Pari vuotta sitten ilmestynyt Minä olen Joulupukki -kuvakirja on mennyt minulta  ihan ohi, vaikka yritänkin tiuhalla haravalla hankkia tietoja uusista jouluaiheisista lastenkirjoista. 

Kaikille Joulupukkiin uskoville omistetun kuvakirjan on kustantanut downshiftaamiseen, elämäntaitokirjoihin, harrasteisiin sekä trendikkäisiin ajanvietteisiin erikoistunut Cozy Publishing


Kirjassa Joulupukki kertoo leppoisasti itsestään ja lähipiiristään. 

Kohuotsikoihin ei liene aihetta, vaikka kirjassa paljastuukin, että Joulupukki ei ole absolutisti.

Joulupukki kertoo lepyttävänsä Joulumuoria jalkahieronnalla ja kukilla. 

Toiseen suuntaan sovittelu toimii rommitotin ja halauksen voimalla. 

Etelän lomalla Joulupukki ja -muori myös rentoutuvat juomalla drinkkejä suoraan kookospähkinästä.

Näin rennosti Joulupukki ottaa 
muorin kanssa etelänlomalla.
Silja-Maria Wihersaaren kuvitusta 
Heli Thorenin tekstiin kuvakirjassa
Minä olen Joulupukki (Cozy Publishing 2018).




Joulupukki myös kertoo, että

Muori ja minä emme koskaan päätyneet hankkimaan omia lapsia. Emme ole kiireiltämme ehtineet. Olemme saaneet lapsia maailman tuomana. Meillä on tällä hetkellä 274 adoptiotonttua, joista suurin osa asuu edelleen kanssamme Korvatunturilla. 



Joulupukilla on iso ja viihtyisä kirjasto.
Silja-Maria Wihersaaren kuvitusta 

Heli Thorenin tekstiin kuvakirjassa
Minä olen Joulupukki (Cozy Publishing 2018).


Joulupukin kotoa löytyy myös laaja kirjasto, "jonne toimitetaan kaikki maailman mielenkiintoiset kirjat".

Kirjastosta saa lainata kirjoja myös omiin nukkumasoppeihin vietäväksi. Toiset tontuista saattavat lukea pinoja viikottain. Samalla he selvittävät, mitä kirjoja kannattaa kenellekin kääriä joulupaketteihin. 

Kirjan lopussa on Tulevaisuus-luku, jossa pohditaan myös kohtuullisuutta lahjatoiveissa ja kerrotaan, että kasvaneeen lentoliikenteen vuoksi taivaalla on niin ruuhkaista, että ei ole enää suositeltavaa lentää ilmojen halki porojen kanssa. Siksi Joulupukki käyttää mieluummin muita kulkuneuvoja. 



Todennäköisesti kirjan englanninkielisen laitoksen
lukijoita varten kuvakirjasta löytyy myös tekstitön
aukeama revontulista. Silja-Maria Wihersaaren kuvitusta 

Heli Thorenin tekstiin kuvakirjassa
Minä olen Joulupukki (Cozy Publishing 2018).

Silja-Maria Wihersaaren kuvittama kuvakirja on julkaistu myös englanniksi nimellä I am Santa Claus.
 

Heli Thorenilta on ilmestynyt aiemmin Pirkko-Liisa Toppilan kuvittama lastenkirja Penny ikävöi (Cozy Publishing 2017), joka on tärkeä kirja aiheensa takia: viisivuotias tyttö ikävöi pitkällä tyämatkalla olevaa äitiään. 

 










torstai 17. joulukuuta 2020

17. luukku: Pakkasen huurretta ja talviyön hämäränhyssyä

















Sari Kanala & Daga Ulv: Lumihattaraa, Amusantti 2020.




Jouluaiheisia lastenrunokirjoja ei juurikaan ilmesty, vaikka jouluun liittyville runoille on tilausta myös käyttörunoina päiväkotien ja koulujen joulujuhlassa, kun kaivataan vakiintuneiden ohjelmanumeroiden rinnalle myös hieman uudempaa materiaalia. 

Monista lorukirjoista tutun Sari Kanalan Lumihattaraa-runokirjasta löytyy paitsi talveen myös joulunviettoon liittyviä runoja ja loruja.

Kanalan runoissa tiukkuu pakkanen, joka luo huurretta, hennon jään helinää ja sinisen hämärän utumaiseman.


Hiiritonttu kirjaa lasten toiveet vihkoonsa ja saunatonttu höyryää löylyssä. 
Daga Ulvin kuvitusta Sari Kanalan lastenrunokokoelmaan
 Lumihattaraa (Amusantti 2020). 
 

Aihepiiriltään ja riimitykseltään runot ovat hyvin perinteisiä.  

Useammassa runossa hellitään ajatusta rauhoittumisesta ja hiljentymisestä.

Harmipäivän karkoitukseen annetaan hyvät vinkit:

Näin häivytät hetkeksi 
arjen ankeen: 
heittäydy selällesi lumihankeen, 
tee lumienkeli, 
sulje silmät ja suu 
ja kuule, kuinka päällesi  
lumihiutaleet laskeutuu

 


ja kun lumienkeli 
sinua hiljaa halaa, 
pian hymyilet 
itseksesi salaa, 
kun jokin hauska juttu 
mieleesi jo palaa. 

Jäniksen mielikuvaharjoittelua valkoisista luminietoksista,
joihin voisi heittäytyä tekemään lumienkeleitä. Daga Ulvin kuvitusta
Sari Kanalan  lastenrunokokeolmaan Lumihattaraa (Amusantti 2020). 


Kirjan on kuvittanut Kanalan tytär Daga Ulv, joka on parhaimmillaan herkkien, samaan aikaan sadunomaisten ja silti tunnistettavien eläinhahmojen taltioijana. 

Sisäsivujen kuvitukset ovat kuitenkin pelkistetympiä piirroksia, jotka jäävät hieman ulkokohtaisiksi. 

Hiiret, nallet ja jänikset poseeraavat kuvissa hieman yksitotisina ja jopa apean oloisina.

Ulvin kuvituksina on ilmestynyt tänä vuonna myös kolme Sari Kanalan leikki-ikäisille sopivaa kuvatietokirjaa, Hisse ja talvi-linnut ja ilveksestä kertova Lynx lynx

Amusantti on Kanalan ja Ulvin yhteinen yritys, jonka valikoimiin kuuluu kirjojen lisäksi myös postikortteja,  keittiötekstiilejä ja muita lahjatuotteita.



Lisää jouluaiheisia runoja lapsille:

Tuula Korolainen (toim.): Ihan täysi tonttu. Runollinen joulukirjakalenteri. Kuv. Virpi Penna, Lasten Keskus 2015.

Ismo Loivamaa (toim.): Sitten leikitellään kuusen alla. Suomen lasten joulurunot, kuv. Rudolf Koivu, Minerva 2015.

Tuula Korolainen: Kuono kohti joulua, kuv. Marjo Nygård-Niemistö, Lasten Keskus 2006.
 
Leena Järvepää (toim.): Kolme yötä jouluun. Kokoelma lastenrunoja, kuv. Pirkko-Liisa Surojegin, Lasten Parhaat kirjat 1996.


keskiviikko 16. joulukuuta 2020

16. luukku: Ihmettä kerrakseen – dinot, työkoneet ja joulu samassa paketissa!









Penny Dale: Dinot pelastavat joulun, suomentanut Raija Rintamäki, 32 sivua, Mäkelä 2020.

 




Brittiläinen kuvakirja hyödyntää peräti kolmea leikki-ikäisten suosikkiaihetta yhdistäessään joulun, dinosaurukset ja erilaiset työkoneet! 

 

Joulupukki on pahassa pinteessä. Sen reki on juuttunut lumikinoksiin.

 

Joulupukki hälyttää pelastajadinot paikalle: maastoauto, lumiaura, moottorikelkka, ilmatyynyalus, helikopteri, telamönkijä, traktori ja kaivinkone sekä niiden ohjaimissa erilaiset dinosaurukset pelastavat joulun. 



 

Penny Dalen kuvitusta kuvakirjaan
Dinot pelastavat joulun (Mäkelä 2020). 



Lyhyen tekstin ansiosta kirja sopisi myös hiljattain lukemaan oppineen itse lukemaksi, mutta osin "lainehtiva teksti" vaikeuttaa hahmotusta.

 

Dinojen joulu huipentuu tietysti yhteiseen joulunviettoon ja Joulupukki palkitsee niiden avuliaisuuden mieluisilla lahjoilla. 




tiistai 15. joulukuuta 2020

15. luukku: Ilmojen halki käy tontunkin tie


 













Raili Mikkanen & Harri Tarkka: Into-tontun ilmalento, 40 sivua, Minerva 2020.



 

Jouluaiheisten lastenkirjojen hyvistä markkinoista kertoo paljon se, että muutaman sankarihahmon ympärille on luotu jopa oma sarjansa.

 

Joulupukin apulainen, Into-tonttu, seikkaili aiemmin Raili Mikkasen ja Harri Tarkan ensimmäisessä yhteisessä kuvakirjassa Into-tonttu pelastaa joulun (Minerva 2018). 


Tässä toisessa osassa jännite on vaatimattomampi. 


Hämmennystä aiheuttaa nimittäin salamyhkäinen vakoilijatonttu, joka tosin paljastuu melko nopeasti vain uteliaaksi pojanviikariksi. 


 

Onkohan tällä aukeamalla painoon päässyt epähuomiossa
viimeistelemätön kuva, koska porojen ääriviivat ja
yksityiskohdat puuttuvat kokonaan? Harri Tarkan
kuvitusta Raili Mikkasen tekstiin kuvakirjassa
Into-tontun ilmalento (Minerva 2020).



Into-tontulla on tärkeä kunniavirka pitää mahdollisimman hyvää huolta Joulupukin pulkkaa ilmojen halki vetävästä Viima-porosta.

 

Tonttu saa jälleen tilaisuuden osoittaa rohkeutensa ja lojaaliutensa Joulupukin uskollisena palvelijana. 


 

Into-tontun reaktionopeus ja uhkarohkeus ovat sekuntipeliä.
Joulupukin pulkkaa ohjataan kaukosäätimellä, ja porokaan ei 
tarvitse valjaita lainkaan! Harri Tarkan kuvitusta
Raili Mikkasen tekstiin kuvakirjassa Into-tontun
 ilmalento
 (Minerva 2020).



Harri Tarkan karikatyristisen kuvitusten erikoistehosteena ovat tonttujen pitkät ja koristeellisiksi koukeroiksi taipuvat tonttulakit ja porojen sarvet.