Nykyisin
ilmestyy todella paljon lasten tietokirjoja, joita ei pikaisella silmäyksellä edes
tunnista tietokirjoiksi!
Tarkkaan
punnittua faktaa ja fiktiota yhdistävissä lastenkirjoissa koetellaan tekijöiden
malttia rajata itselle tärkeää aihetta
lapsen helposti omaksumaan muotoon.
Ison
tekijätiimin toteuttama Meidän pihan
perhesoppa vastaa nasevasti siihen tiedontarpeeseen, joka on herännyt
perhemuotojen moninaistumisen myötä.
Tilastojen mukaan jo neljä lasta sadasta
saa alkunsa erilaisten hedelmöityshoitojen kautta. Tällä laskuopilla jokaisessa
päiväkotiryhmässä ja koululuokassa
on keskimäärin yksi tällainen lapsi, jolle on tärkeää saada ikätasoonsa sopivaa tietoa prosessin
eri vaiheista.
Kirjailija Riina
Katajavuoren ja kuvittaja Christel Rönnsin lisäksi kirjahankkeeseen ovat
ottaneet osaa asiantuntijoina psykologit ja psykoterapeutit Riikka Toivanen ja
Maiju Tokola.
Neljän esimerkkiperheen kautta kirjassa kuvataan erilaisia tapoja muodostaa perhe. Perheet
yhdistää toisiinsa päiväkodin maskotti, Pingviini Pontus, joka pääsee jokaisen
lapsen luokse yökylään ja tutustumaan näin erilaisten perheiden arkeen.
Kirsikan
perhe on ns. tavanomainen ydinperhe. Kauri, Ilona ja Malviina ovat saaneet
alkunsa erilaisten hedelmöityshoitojen, lahjasiementen ja lahjasolujen
kautta. Lasten kaverina esiintyy
vielä Tim, joka on adoptoitu Etelä-Afrikasta.
Meidän
pihan perhesopan lapsille heidän tavanomaisesta poikkeava alulle saattaminen ei
ole mikään ongelma tai iso juttu. Lapset myös keksivät paljon erilaisia etuja
erilaiseen perhekuvioonsa:
”Meidän on helppo reissata, kun meitä on vain kaksi”, sanoi Kauri. ”Me ollaan oltu kolme kertaa Kroatiassal Näin siellä merimakkaran!”
”Meidän perheessä kätevintä on se, kun mennään uimahalliin, me päätään kaikki samalle puolelle eikä kukaan joudu menemään pukuhuoneeseen yksin,” kertoi Malviina.
Kirjan
valttina on, että se ei tule ”liikaa asia edellä”. Kirja toimii siis
erinomaisesti myös tavallisena kuvakirjana, sillä siinä kuvataan hauskasti
lapsiperheiden arkea.
Lasten ja vanhempien
tunneside on vahva ja he viettävät paljon aikaa keskenään, leikkien ja
puuhastellen ihan tuiki-tavallisia juttuja.
Kirjan sisäkansissa on vielä tiivistettynä tietoa aikuiselle.
Christel
Rönns tekee lapsista valloittavia persoonia kehonkielen ja ilmeiden avulla. Kirjan keskusväriksi on valittu keltainen, joka toistuu lasten kotien sisustuksessa. Teemavärin kautta kotien tavarankylläiset interiöörit rauhoittuvat.
Tammi
julkaisi aiemmin tänä vuonna vastaavan lasten tietokuvakirjan, Elina
Lappalaisen ja Christel Rönnsin Nakki lautasella. Mistä ruoka tulee, joka johdatti lapsia eläintuotantoon ja modernin maatilan toimintoihin.
Toivottavasti sarja jatkuu vielä uusillakin lasten ja aikuisten tiedontarvetta tyydyttävillä osilla!
Meidän pihan perhesopan tekemistä ovat tukeneet Väestöliiton lapsettomuusklinikka ja lääkeyhtiöt. Tällaisten useampaa toimijatahoa hyödyttävien kirjojen kohdalla käytäntö on yleistä. Rahoittavien tahojen oma kaupalllinen agenda ei kuitenkaan näy kirjassa millään tavalla.
Tittamari
Marttinen & Aiju Salminen: Ikioma perheeni, Pieni Karhu 2014
Outi
Juurikainen & Tiia Vajanto: Äidin uusi kaveri, Kustannuskynnys 2013
Maisa
Tonteri & Virpi Talvitie: Okko-oravan kaksi pesää, Lasten Keskus 2011
Mary
Hoffman & Ros Asquith: Meidän ja muiden perheet, suom. Maisa Savolainen,
Lasten Keskus 2010.
Brigitte
Endres & Irmgard Paule: Niilon uusi perhe, suom. Tuula Syvänperä,
Kustannus-Mäkelä 2008
Elisa
Jyllikoski & Mari Hukkanen: Ihanuusperhe, Suomen uusperheellisten liitto
2007
Brigitte
Luciani & Eve Tharlet: Herra Mäyränen ja rouva Repolainen, suom. Taina
Aarne, Otava 2007
Todd
Parr: Perhekirja, suom. Riitta Oittinen, Pieni Karhu 2006
Outi Hovatta: Pupujuttu ja muita vauvasatuja, kuv. Maija Ranta, Väestöliitto 1993, up. 2005.
Gunilla
Bergström: Mikko Mallikas -kirjat, Tammi