Jukka Behm: Ihmepoika Leon. 373 sivua. Tammi 2023. Kansikuva Laura Lyytinen.
Jukka Behmin Ihmepoika on lähtökohdiltaan hieman poikkeava realistinen kotimainen varhaisnuortenkirja, koska se sijoittuu Isoon-Britanniaan ja kuvaa brittiläistä jalkapallopallofanitusta brittiläisessä pikkukaupungissa asuvan nuoren keskushenkilön kautta.
Kotimaisten tekijöiden fantasiassa ja dystopiassa on toki verraten yleistäkin, että kansalliset ominaispiirteet on häivytetty pois kokonaan. Hyvä verrokki on Marisha Rasi-Koskisen nuortenromaani Pudonneet, jonka yksi keskushenkilöistä on Iso-Britanniaan isänsä taustoja selvittämään lähtenyt suomalaispoika.
Onko kustantajan ja kirjan potentiaalisen nuoren lukijan mielestä nykyisinjotenkin coolimpaa, että kotimaiset nyanssit ja tapahtumamiljöö häivytetään nuortenkirjasta kokonaan?
Mene ja tiedä, olenko tämän pähkäilyni kanssa yksin, mutta yhtä kaikki ilmiö kiinnostaa minua.
Jukka Behmin varhaisnuortenromaanin lähtöasetelmat tuovat tuovat oitis mieleen J. K. Rowlingin Harry Potterin: 13-vuotias Leon Brown asuu pikkukaupungissa ynseän Agatha-tätinsä, tämän pojan ja miehen luona ja joutuu tyytymään perheen jokseenkin niukkaan hyväntahtoisuuteen.
Leonin äiti on kuollut ja isäänsä poika ei ole koskaan nähnyt. Leon viettää paljon vapaa-aikaansa puistossa yhdessä omaksi ilokseen jalkapalloa pelaavien aikuisten miesten kanssa.
Pelailu heidän kanssaan oli ollut Leonin oma yksityinen jalkapallokoulu. Mick ja muut olivat tehneet selväksi, mitä kentällä pitää tehdä ja mitä ei. Palaute oli ollut yhtä raakaa kuin matsitkin, ja silti ukkojen kanssa taistelu oli ollut parasta, mitä Leon tiesi: hyvä syy herätä seuraavaan päivään.
Hammersmith Unitedin juniorijalkapalloilijoihin kaivataan lisävahvistusta, ja Simon Steele, lipevä ja omaa etuaan tavoitteleva pelaaja-agentti, huomaa videolta Leonin piilevät lahjat. Leon pääsee italialaisen Catello Zanettin valmennettavaksi Lontooseen, jalkapallon ytimeen.
Poika oli röyhkeä, vaikka olikin pienikokoinen. Hän oli yllättävä, fyysinen ja erittäin röyhkeä. Taitava, erittäin taitava. Tuntuma palloon oli hämmentävän hyvä. Ja jotain tuttua pojassa oli myös. Jotain hyvin tunnistettavaa.
Steele huomasi heti, että pojalla oli mainio pelikäsitys. Hän teki yllättäviä ratkaisuja. Nerokkaita suorastaan.
Hän tunsi typerän hymyn leviävän kasvoilleen. Miten oli mahdollista, että kukaan muu ei ollut samoilla apajilla? Maassa oli kasapäin agentteja, jotka yrittivät haalia listoilleen lupaavimmat juniorit. He käänsivät jokaisen kiven löytääkseen lahjakkuudet. Silti yksi kruununjalokivi oli jäänyt kaikilta piiloon.
Kaikilta muilta paitsi häneltä.
Ihmepoika Leon on tyypillinen nuoren kasvukertomus: kun Leon tulee aidosti nähdyksi ja saa vihdoin aikuisilta myös arvostavan katseen lisäksi pyyteetöntä huolenpitoa, hän pystyy paremmin hyödyntämään vahvuuksiaan.
Leon saa myös selustatukea uusilta ystäviltään, vaikka esimerkiksi Janicen jalkapallofanien lehteen tekemän haastattelun sankaritarinan kliseet eivät poikaa kaikilta osin miellytäkään.
Jukka Behm luonnostelee Leonista ikäänsä hieman kypsemmän muotokuvan: poika ei anna menestyksen ja jalkapallo-alan vaikuttajien suurten puheiden ja lajin sisäisten ristiriitojen sokaista itseään. Leon pitää jalat maassa. Näiltä osin romaanin teemat kiinnostavat varmasti myös niitä lukijoita, joille jalkapallon maailma on vieras.
Behm kirjoittaa sujuvasti ja nostattaa jännitystä jalkapalloviheriöillä ja niiden ulkopuolella, kun Leon ryhtyy etsimään tosimielellä isäänsä.
Harrastusaiheisille kirjoille on eittämättä tilausta. Tietoon keskittyviä kirjoja lapsille ja nuorille on viime aikoina julkaistu paljon.
Behmin kirjan sivumäärä lähentelee 400:aa, joten sen lukijalta vaaditaan intensiivistä keskittymistä ja hyvää lukutaitoa.
Lisää jalkapalloilusta kertovia kotimaisia lasten- ja nuortenkirjoja
Hanna Kökkö: Niki Dundee -sarja, Mäkelä v:sta 2022
Kalle Veirto: Meidän omat EM-kisat, Karisto 2021
Mika Wickström: Totti-sarja, Lukupalat-sarja, WSOY v:sta 2019
Pauli Kallio & Juliana Hyrri: Kalle, pallo ja sello; Kalle, Kaneli ja kipsi, Suuri Kurpitsa 2019 ja 2021 / sarjakuva
Tuula Kallioniemi: Pöllitty pallo, kuv. Silja-Maria Vihersaari, Otava 2019
Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan -sarja, WSOY v:sta 2016
Timo Parvela: Paten jalkapallokirja, kuv. Pasi Pitkänen, Tammi 2015
Mika Keränen: Maaliviivalla, WSOY 2014
Anneli Kanto: Futistyttö-sarja, Karisto 2009–2012