Juuri sopivan kokoinen ekaluokkalainen hurmaa ruotsalaisessa kuvakirjassa

Stina Klintberg & David Henson: Miran suuri päivä. Suomennos Raija Rintamäki. 36 sivua. Mäkelä 2023. 

 

Mira on iso tyttö, sillä tänään hän aloittaa koulun! 

Hän on halunnut kouluun koko kesän, koko vuoden…

oikeastaan niin kauan kuin muistaa. 

Nyt hän ei jaksa enää odottaa, vaan kiskoo äitiä kädestä.

– Äiti, tule jo! Mira huutaa ja kiihdyttää vauhtia.

Hän kasvaa isommaksi askel askeleelta.

 

Koulun alkamisesta on kirjoitettu läjäpäin kuvakirjoja, mutta ruotsalaisessa kuvakirjassa lähestytään aihetta ilahduttavan freesisti.

Lasten vanhemmat ja muut läheiset lataavat usein ymmärtämättömyyttään turhan suuria paineita aloittelevan ekaluokkalaisen kapeille harteille kysymällä  jännittääkö koulun alkaminen lasta.  

Stina Klintberg ja David Henson ovat uusia ruotsalaisia kuvakirjan tekijöitä. Klintberg sai ensimmäisen kuvakirjansa tarinaan yllykkeen oman tyttären kouluun menosta. 

Mira kiiruhtaa kouluun äidin kanssa. Mitä lähemmäksi päästään koulua,
sitä isommaksi Mira näyttää kasvavan. David Hensonin kuvitusta
Stina Klintbergin tekstiin kuvakirjassa Miran suuri päivä (Mäkelä 2023). 

Ensimmäisellä aukeamalla nähdään Mira kuvasarjassa etenemässä malttamattomasti kohti koulua. Koulun portilla tyttö on kasvanut jo todella isoksi! 

 

Näin visuaalistetaan lapsen hartaasti odottaman tapahtuman konkretisoitumista.

 

Koulun pihalla äiti kumartuu tyttönsä puoleen ja toteaa:

 

– Voi kun sinä olet iso! äiti sanoo

ja kuivaa poskeltaan kyynelen.

Mira ei ole ikinä ennen nähnyt äitiä niin ylpeänä ja pienenä. 

 

Mutta kun äiti irrottaa otteensa, Miran itsetunto ja kaikkivoipuus hupenee. 

David Hensonin kuvituskuvissa Mirasta tulee pienen pieni, epävarma ja pelokas hälyisällä koulunpihalla, joka on täynnä hänelle vieraita lapsia.

David Henson herkuttelee mittasuhteilla: opettajan
on kumarruttava melkein konttausasentoon, kun hän
 keskustelee Miran kanssa. David Hensonin kuvitusta 
Stina Klintbergin tekstiin kuvakirjassa Miran suuri päivä (Mäkelä 2023). 

Hensonin kuvituksessa on samaa siekailematonta perspektiiviharhaa kuin Marika Maijalan kuvakirjoissa. 

Aikuiset ovat pitkäraajaisia eivätkä aina edes mahdu kokonaan kuva-alaan, vaan heidät rajataan aukeamilla mielivaltaisesti.

 

Lilliputiksi pienentynyt Mira toivoo olevansa aivan näkymätön, mutta 
onneksi uusi ystävä löytää hänet. David Hensonin kuvitusta 
Stina Klintbergin tekstiin kuvakirjassa Miran suuri päivä (Mäkelä 2023). 

Kuvakirjan avulla aikuinen voi keskustellla lapsen kanssa myös muista sosiaalisiin tilanteisiin liittyvistä peloista, ylimitoitetuista odotuksista sekä siitä, kuinka isoimmatkin pelot voivat pienentyä, kun ne jakaa muiden kanssa. 

Tietoa vesihirmuille

Vuokko Hurme & Väinö Heinonen: Housuvaaran uimahalli. Tietoa vesihirmuille, 32 sivua, Into kustannus 2020.

Vuokko Hurmeen & Väinö Heinosen toisessa Housuvaara-sarjan lasten tietokirjassa voi näin poikkeusaikana muistella aiemmin toteutuneita uimareissuja...  ja suunnitella tulevia.

 Hyvä esimerkki levollisesta aukeamasta faktaa ja fiktiota
yhdistävässä kuvatietokirjassa. Väinö Heinosen kuvitusta
Vuokko Hurmeen tekstiin kuvatietokirjassa Housuvaaran uimahalli.
Tietoa vesihirmuille (Into kustannus 2020). 

Fakta ja fiktio yhdistyvät luontevasti, kun aukeaman toisella sivulla etenee  perinteinen kuvakirjatarina ja viereisellä sivulla  tarjotaan aiheeseen liittyvää tietoa. 

Lihavoidut tietotekstiosuudet on hoksattu pitää minimissään ja muutoinkin taitossa on pysytelty melko yksinkertaisissa ratkaisuissa. 

Lasten kuvatietokirjan tavoitteena ei koskaan pitäisi olla näännyttää aloittelevaa lukijaa liian isolla tietomäärällä, vaan pikemminkin innostaa etsimään lisää tietoa myös muualta. 

Siksi rauhallinen taitto on olennainen osa lukukokemusta.

Erityistermejä selitetään kiitettävän lapsentajuisesti ja Heinosen havainnekuvat  tukevat osaltaan tekstiä.

Oheisella aukeamalla havainnollistetaan veden lämpötilan 

vaihteluita. Väinö Heinosen kuvitusta Vuokko Hurmeen tekstiin 

kuvatietokirjassa Housuvaaran uimahalli. 

Tietoa vesihirmuille (Into Kustannus 2020).  

  

Kirjasta saa tietoa myös kylpemisen historiasta ja mytologiasta ja esitellään maailman erikoisimpia uimapaikkoja.

Kirjan lapsisankarit,  Tilda ja Matti,  ovat keskimääräistä aloitteellisempia ja kekseliäämpiä. Tilda saa päähänsä rakentaa kotikuntaan uimahalli.   

Perinteisestä kuvatietokirjasta Housuvaara-sarja eroaa sikäli, että mukana on aina myös pieni fantastinen elementti.

 Perheen äidille uimahalli on ihan vieras paikka. Sarjakuvan
 avulla opastetaan äitiä uimahallissa asioimiseen ja toisten
huomioon ottamiseen. Väinö Heinosen  kuvitusta Vuokko
Hurmeen tekstiin kuvatietokirjassa Housuvaaran uimahalli.
Tietoa vesihirmuille (Into kustannus 2020). 

Edellisessä osassa lapset rakennuttivat yrittäjäystävänsä tuella huvipuiston ja nyt Kapri Kajanus päättää lähteä huvipuistonsa kanssa maailmankiertueelle ja huvipuistolle aiemmin varattu tontti tulee vapaaksi. Käden käänteessä tontille nousee hulppea uimahalli kaikkien kuntalaiseten iloksi! 

Perheen äiti ei ole koskaan ollut uimahallissa, ja niinpä lapset saavat antaumuksellisesti opastaa häntä uimahallin sääntöihin. 

Lisää lastenkirjoja uimataidosta:

Kerttu Rahikka & Nadja Sarell: Elsa ja Lauri uimahallissa, Mäkelä 2019.

Helen Stephens: Sanni uimahallissa, suom. Annu Nykänen, Tactic 2014.

Jujja Wieslander & Sven Nordqvist: Mimmi Lehmä uimahallissa, suom. Terhi Leskinen, Mäkelä 2014

Anneli Kanto & Noora Katto: Vilma Virtanen ja uimataito, Karisto 2011.

Täsmäkirja eskareille koulun alkamisesta

Helena Bross: Ekaluokkalaisen kirja. Lähde mukaan seikkailuun! Kuv. Emma Göthner, suom. Sirpa Vuento, 190 sivua, Readme.fi 2018. 

Tammi julkaisi vuosina 2006–2007 ruotsalaisen Helena Brossin Eka B -sarjaa, joka erottui  edukseen muusta tuolloin tarjolla olleesta helppolukuisesta, lukutaidon alkuun suunnatusta kirjallisuudesta. 

Eka B -sarjassa oli suomalaisen Christel Rönnsin runsas ja selkeä nelivärikuvitus. Vastaavissa kotimaisissa sarjoissa uskottiin vielä mustavalkoisen ja niukahkon kuvituksen riittävän hiljattain lukutaidon oppineille pikkukoululaisille.

Sarjan julkaiseminen kuitenkin tyssäsi Suomessa kolmen osan jälkeen, koska jotkut tahot kokivat sen lasten arjen kuvauksen ”liian ruotsalaiseksi”. 

Tieto- sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuteen erikoistunut Readme.fi-kustantamo julkaisi jo viime vuoden puolella Ekaluokkalaisen kirjan, joka muistuttaa paljon Eka B -sarjan konstailematonta asetelmaa. 

Lastenromaanissa seurataan ekaluokan aloittavien lasten arkea, johon kuuluu pienen jännityksen lisäksi myös rutkasti ilon aiheita, uusia taitoja  ja yllätyksiä.  

Ruotsalaisen lastenkirjan ihanteisiin kuuluu sekin,
että ekaluokalla on 14 oppilasta, opettaja ja
peräti kolme koulunkäyntiavustajaa tai apuopettajaa!
Emma Göthnerin kuvitusta Helena Brossin
lastenromaaniin Ekaluokkalaisen kirja:
Lähde mukaan seikkailuun (Readme.fi 2018). 

Lapset pohdiskelevat opettajan kanssa, miksi koulua käydään.

Nellan mielestä koulua käydään, koska on pakko. Ilarin mielestä koulu on uusien asioiden oppimista varten ja täsmentää, että haluaa oppia lukemaan. Sulon mielestä lukeminen on tärkeää, koska voi lukea satuja lapsilleen. Emma tuumaa, että lukemisesta on hyötyä kun menee isona töihin. 

Nellalle eri äänteiden tunnistaminen on hankalaa ja hän saa tukiopetusta. Aluksi asia jännittää, mutta lopulta Nella voikin todeta, että ”äänteisiin ja pieniin koukeroihin on helpompi keskittyä, kun on hiljaista”. 

Koulukirjastossa on näin viihtyisää - ja paljon kiinnostavia
kirjoja, joista löytyy lopulta myös Nellalle sopiva kirja. Emma
Göthnerin kuvitusta Helena Brossin  lastenromaaniin
Ekaluokkalaisen kirja: Lähde mukaan seikkailuun
(Readme.fi 2018). 

Ruotsalainen tiedostava kirjallisuskasvatus ja lapsipsykoginen rentous tulee oivaltavasti esille Lukemisen iloa -nimisessä luvussa. 

Opettaja ilmoittaa, että perjantaina pidetään leppoisa lukupäivä.

– Emme tee mitään muuta kuin luemme. Jokainen saa ottaa kotoa tyynyn ja huovan ja asettua aivan mihin haluaa. Jos teillä on kotona krija, jota jaluatte lukea, niin voitte ottaa sen mukaanne. Myös koulun kirjastossa on kirjoja. Menemme torstaina lainaamaan niitä, jotta jokaisella on jotakin luettavaa. Varaan paljn kirjoja myös tänne luokkaan. Tuleva perjantai on täynnä lukuintoa. 

Sopivan kirjan löytäminen tuottaa tuskaa Nellalle, mutta onneksi opettaja hoksaa, kuinka saa tytön kiinnostumaan. 

Eri kieliä luontevasti  esittelevä kielitietoinen kasvatus on koulun
arjessa näkyvästi esillä. Emma Göthnerin kuvitusta
Helena Brossin lastenromaaniin Ekaluokkalaisen kirja:
Lähde mukaan seikkailuun (Readme.fi 2018). 

Ekaluokkalaisen kirja on arkisten tarinoidensa ja selkeän kuvituksensa osalta   napakymppi. 

Mutta vast´ikään lukemaan oppinut ekaluokkalainen ei todellakaan jaksa tarttua liki 200-sivuiseen tuhtiin kirjaan omin päin! 

Kirja toiminee parhaiten ääneen luettuna, vaikkapa eskarissa juuri tähän aikaan keväästä, kun koulun aloittaminen kutkuttaa monen ensi syksyn ekaluokkalaisen mieltä.  

Sirpa Vuenton käännöksessä on muutamia vanhahtavia ilmaisuja, esim. opettajaa kuvataan sanalla  vanhanpuoleinen ja toisaalla puhutaan  ensiluokkalaisista.