perjantai 9. huhtikuuta 2021

Nyt pongataan kevään muuttolintuja










Karoliina Pertamo: Lintunaapurini, S&S 2019. 33 sivua, ulkoasu Carlos da Cruz.

 

 




Kotimainen lasten tietokirjallisuus on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan voimakkaassa kasvussa.

 

Aiemmin valtaosa lasten tietokirjoista oli vielä käännöksiä. 

 

Kotimaisen lasten tietokirjallisuuden ylivertaisuus käännöksiin nähden on helppo perustella Karoliina Pertamon jo pari vuotta sitten ilmestyneen Lintunaapurini -tietokuvakirjan avulla.

 

Jos Suomessa julkaistaisiin vaikkapa brittiläinen tai yhdysvaltalainen lasten lintukirja, sen lajikirjo poikkeaisi todennäköisesti paljonkin meikäläisistä lintulajeista!

 

Moni lasten tietokirja pakataan nykyisin niin täyteen tietoa, että lukijalle ja kuvien katsojalle syntyy ähkyn tunne. 

 

Lintunaapurini on toteutukseltaan harvinaisen tasapainoinen lasten tietokirja. Se rajaa aihettaan ottaen huomioon vastaanottajien nuoren iän ja oletetun vähäisen perustiedon. 



Puutarhassa viihtyvien lintujen aukeamalla tutustutaan
muun muassa västäräkkiin, punarintaan ja mustarastaaseen.
Karoliina Pertamon kuvitusta kuvatietokirjaan
Lintunaapurini (S&S 2019). 

 


Teksti on selkeää, konstailematonta, ja taitto rauhallinen.   

 

Tietokuvakirja ryhmittelee linnut niiden luontaisen elinympäristön mukaan aukeamille.

 

Linnuista kerrotaan perustiedot parilla informatiivisella virkkeellä. 


Lasten tietokirjan tekijän on maltettava rajata aluettaan niin, että lopulliseen versioon kelpuutetaan vain osa todennäköisesti valtavasta tietomassasta. Aikaa vievän taustatyön määrä ei silti juurikaan eroa aikuisten tietokirjan tekemisestä.




Huuhkajan, hiiripöllön ja varpuspöllön keskinäiset mittasuhteet
tulevat havainnollisesti esille.
 Karoliina Pertamon
kuvitusta kuvatietokirjaan 
Lintunaapurini (S&S 2019). 


Lintujen koko ja erityistuntomerkit asettuvat selkeästi kuvituksen kupeeseen. 


Muutamien lintujen, kuten huuhkajan ja palokärjen, viereen on liitetty korvasymboli kertomaan linnun tunnistettavasta ääntelystä.

 

Pertamon sivellin on tallentanut lintujen lajipiirteet tunnistettavasti ja tarkasti. 


Koulun ympäristöopin ja biologian oppikirjoissa suositaan usein valokuvakuvitusta, mutta lasten tietokirjassa piirroskuvitus on monin verroin onnistuneempi kuvitustekniikka.

 


Viimeisellä aukeamalla vinkataan lisälukemista ja kannustetaan
kirjaamaan lintuhavaintoja erityiseen muistivihkoon. 
Karoliina Pertamon kuvitusta kuvatietokirjaan 
Lintunaapurini (S&S 2019). 




Innokkaan lintuharrastajan iloksi kirjan lopusta löytyy linkkejä verkkoon, maininta radion luonto-ohjelmista  sekä listaus kiinnostavista lintuaiheisista kotimaisista tietokirjoista. Suurin osa niistä on aikuisten tietokirjoja, mutta kun lapsen tiedonhalu on herätetty, niin niistäkin on uuden harrastuksen ja mielenkiinnon syttymisen jälkeen paljon iloa.  

 

 





tiistai 6. huhtikuuta 2021

Ilmastoahdistuksesta ilmastoilahdukseen










Terhi Kangas & Anna Aalto: Helga ja Helmeri ilmastoagentteina, 33 sivua, Merkityskirjat 2021. Kirjan maksuton verkkoversio on luettavissa Merkityskirjojen Issuu-tililtä.

 





Lahtelainen Merkityskirjat on kiinnostava pienkustantamo, jolla on vainua tarttua kuvakirjoissaan tärkeisiin aiheisiin. 

 

Aiemmissa Helga ja Helmeri -sarjan osissa on vierailtu löytöeläinkodissa, pohdittu lasten harrastusvaihtoehtoja ja totuteltu perheen rooliin sijaisperheen lomaperheenä  (Helga Hildamiina kissojen kunniavieraanaHelmeri Hessunpoika löytää lajinsaHelgan ja Helmerin viikonloppuveli, Merkityskirjat 2017, 2018 ja 2019). 


Kirjojen myynnillä on kerätty rahaa järjestöjen ja yhdistysten toiminnan tukemiseen. 

 

Merkityskirjojen jujuna on konkreettisen hyväntekeväisyyden lisäksi hyödyntää joukkoluovuutta ja osallistaa lukijoita kirjan suunnitteluun.

 

Lapset – tai aikuiset – voivat nimetä kirjan sivuhenkilöitä sekä antaa vinkkejä tekstin ja kuvituksen yksityiskohtiin. Merkitysassistenttien etunimet ja iät on mainittu kirjan alussa.  

 

Helga ja Helmeri ilmastoagentteina sijoittuu Lahteen. 

 

Kirja on syntynyt tilaustyönä Lahden kaupungille, joka on vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki. 



 

Lasten tutustumiskierros alkaa Lahden tärkeimmän
maamerkin, mäkihyppytornin, juurelta.
Anna Aallon kuvitusta Terhi Kankaan tekstiin
kuvakirjassa Helga ja Helmeri ilmastoagentteina
(Merkityskirjat 2021).  



Sisarukset Helga ja Helmeri päätyvät äidin lentoemännän työstä johtuvan ilmastoahdistuksen sysääminä pohtimaan serkkujensa kanssa arkisia tapoja vaikuttaa asioihin. 

 

Lapset tapaavat Siippo Superkisun, joka johdattaa heidät tutustumaan Lahden paikallisiin nähtävyyksiin. 


Superkisu kertoo ylpeänä oman asuinpaikkansa pelastusoperaatiosta. Lahden suurin järvi, Vesijärvi, pelastettiin 1980-luvulla rehevöitymiseltä ja järven suojelutoimia jatketaan edelleen.

 


Kaupungintalon edustalla nälkä yllättää lapset. 
Anna Aallon kuvitusta Terhi Kankaan tekstiin 
kuvakirjassa Helga ja Helmeri ilmastoagentteina 
(Merkityskirjat 2021).  

 


Kirja lähestyy aihettaan konkretian kautta. 


Lapset oppivat, miksi sadevesikaivoihin ei kannata työntää roskia ja että itselle tarpeettomia tavaroita voi kierrättää pihakirppiksellä. Kaupunkipyöräily on hyötyliikuntaa ja pienyrittäjien kivijalkakauppoja kannattaa tukea suurten kauppakeskusten sijaan. 


Ruokatauolla päästään puhumaan maltillisen kokoisista ruoka-annoksista, jotka ehkäisevät ruokahävikkiä. Jäteasemalla lapset havahtuvat siihen, miksi kierrätys on oikeasti järkevää. Vieraslajien kitkeminenkin tulee lapsille tutuksi.  

 

 

Jäteasemalla havahdutaan kierrättämiseen. 
Anna Aallon kuvitusta Terhi Kankaan tekstiin 
kuvakirjassa Helga ja Helmeri ilmastoagentteina 
(Merkityskirjat 2021).  




Siippo Superkisu on realisti. Se tietää, että muutokset eivät toteudu hetkessä:

 

– Aikaa tämä ottaa. On opittava huomaamaan ympärillään asioita, joissa on jo saatu parannusta aikaiseksi. Jos pohtii vain kaikkea sitä, mikä on huonosti, ahdistuu varmasti. Kannattaa keskittyä asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Te olette tänään tutustuneet moneen pieneen arjen ilahdukseen, joita Lahdessa on tehty ympäristön ja ilmaston hyväksi.

 

Lahden kaupungin Euroopan ympäristöpääkaupunki-hanke on lahjoittanut helmikuussa kirjan kaikille Lahden ekaluokkalaisille. Myös Asikkalan kunta on tilannut oman kirjaerän, jonka se lahjoittaa tämänviikkoisen Lukuviikon kunniaksi lukemaan oppineille koululaisille

Lastenkirja on mainio väline sytyttää lapsissa kiinnostusta omaan asuinalueeseen. 

Kotiseuturakkaus ja lähimatkailu on tullut koronapandemiankin takia entistä tärkeämmäksi.   

 

Lisää lastenkirjoja paikalllisista matkakohteista ja paikallishistoriasta:

 

Carlos Da Cruz: Kurkkaa Espooseen / Kika in i Esbo/ Peek into Espoo. Espoon kaupunki 2021 
/ tekstitön kuvakirja Espoosta

Juha Kuisma & Kirsti Manninen: Suomen lasten historia, kuv. Jussi Kaakinen, Otava 2021. Täydennetty laitos vuoden 2006 ensimmäisestä painoksesta

Sabe Munishi & Sibel Kantola: Taikamökin puput, omakustanne 2021 / kuvakirjan tapahtumat sijoittuvat Kaarinassa sijaitsevaan Mökki Galleriaan, joka on Museoviraston suojelema työläisasunto 1800-luvun alusta   

 

Karo Hämäläinen & Ilpo Koskela: Tampereen Linna: kirja kirjailijasta ja hänen kaupungistaan, Tammi 2020

 

Jutta Tynkkynen: Lasten Suomi, Sanoma Pro 2020


Karoliina Suoniemi: Tehdaskaupungin lapset, kuv. Emmi Kyytsönen, Avain 2020 

/ Forssa, Tampere


Karoliina Suoniemi: Ihan oikeat viikinkiajan lapset, kuv. Emmi Kyytsönen, Avain 2019 / Eura

 

Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Suomeen, kuv. Anne Stolt, Avain 2019

 

Emilia Salomon & Oksi: Misse ja Lapin taikayö, Hillcottage 2019

 

Jenni Isotoff: Unelma & Helsinki, Mini kustannus 2019 

/ mäyräkoira tutustuu Helsinkiin raitiovaunun katolla matkustaen

 

Anssi Juujärvi & Janette Backman: Guhke ja kadonneiden revontulten arvoitus, Aviador 2019 / Suomen Lappi

 

Pia-Maria Pohto: Santtu-tontun matka Suomen sydämessä. Lastenkirja Keski-Suomesta, Pia-Maria Art & Design 2017

 

Jari Koivisto: Miina ja Manu pääkaupungissa, Satukustannus 2016 

 

Annastiina Mäkitalo: Tytyrin Tyyra ja kaivoksen Kalle, Kiinnoste 2016 

/ Lohjan kalkkikivikaivos

 

Ville Hytönen & Matti Pikkujämsä: Vauvaperhe matkustaa, Tammi 2016 

/ Helsinki

 

Jari Koivisto: Miina ja Manu: Kaupunkikierros, Satukustannus 2014 

/ Tampere 

 

Carlos da Cruz & Janne Haikari: Kuninkaantie. Matka historiasta nykyaikaan, Schildts & Söderström 2014

 

Jari Koivisto: Miina ja Manu: Seikkailu Suomessa, Satukustannus 2012 / Lappi ja Rovaniemi, Kuopio, Savonlinna, Kuopio, Rauma Tampere, Helsinki 

 

Karo Hämäläinen & Salla Savolainen: Hurraa Helsinki, ikioma kaupunki! Tammi 2012

 

Karo Hämäläinen & Salla Savolainen: MiniHelsinki, Tammi 2012 / kartonkikirja

 

Annastiina Mäkitalo: Vanhan Rauman Kirsti, Kiinnoste 2012

 

Kristiina Huttunen, Petra Heikkilä & Asta Suominen: Rimppa soi! Opas Forssan Kehräämöalueelle, Forssan museo & Forssan Kirjakeskus 2012

 

Pauli Kallio: Ottopoikia ja työläistyttöjä. Yhdeksän tarinaa Tampereelta, kuv. Tiitu Takalo, Museokeskus Vapriikki 2011 

 

Matti Kuusela & Jammu Kanerva: Salainen tehtävä: Tonttujen talviseikkailu Tampereella,Tampere-seura 2010

 

Jari Koivisto: Miina ja Manu kaupungin kesässä, Satukustannus 2009 / Tampere


Tuija Alariesto: Priitu Rovaniemen markkinoilla, Lapin maakuntamuseo 2009


Ulla Etto & Lasten Helsinki: Snadien stadi. Retkiopas lapsiperheille, Tammi 2008

 

Johanna Sirén-Kaplas & Lena Malm: Oma Helsinki-loma, WSOY 2006, myös ruotsiksi Tvärs och kors i Helsingfors

 

Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä, Otava 2003

 

Anna Finnilä & Penni Osipow: Oma Helsinki-kirjani: Helsingin historian, arkkitehtyyrin ja kulttuuriympäristöjen käsikirja lapsille, Helsingin kaupunginmuseo 2004, ilmestynyt myös ruotsiksi Min egen Helsingforsbok: en hanbok för barn om Helsingfors historia, arkitektur och kulturmiljöer, Helsinfors stadsmuseum 2001

 

Hannu Hyttinen, Matti Wacklin & Timo Lehtinen: Kerro minulle Tammerkoski, Tampereen kaupunki 1999

 

 

torstai 1. huhtikuuta 2021

Niilo ottaa varaslähdön kohti kesää

















Aira Savisaari & Hannamari Ruohonen: Niilo kylvää, 32 sivua, Karisto 2021.

 

 






Lapsen arjesta kertovia kuvakirjoja ei voi koskaan olla liikaa. 

 

Aira Savisaaren ja Hannamari Ruohosen Niilo-kuvakirjasarjan erityisansiona on keskittyminen lapsen tuiki tavalliseen mutta silti vivaihteikkaaseen arkeen.   

 

Niilo on vanhempiensa ainokainen. 


Äiti ja isä antavat poikansa osallistua laajasti arkisiin kodin askareisiin. 

 

Erityisen arvokasta on se, että Niilo-sarjassa kuvataan luontevasti myös lapsen ja vanhemman yhteistä ja molemmille yhtä mieluista leikkiä!

 

Nykyisin lasten harrastukset näkyvät jo monin tavoin lastenkirjoissa.  


Niilon ja perheen tapa viettää yhteistä aikaa ei vaadi kalliita erikoisvälineitä, vanhempien kyydityksiä harrastukseen saati erityistä harrastustilaa.


 

Kauppareissulla  lemmikkiosastolta 
löytyy ohran siemeniä. Hannamari Ruohosen
kuvitusta Aira Savisaaren tekstiin
kuvakirjassa Niilo kylvää (Karisto 2021). 


Sarjan juuri ilmestyneessä uusimmassa osassa Niilo kylvää Niilo ulkoilee yhdessä isän ja parhaan kaverinsa Hillan kanssa ja rakentaa lumihevosta. 


Äiti on mennyt yökylään toiselle paikkakunnalle hoitamaan mummia, joka on liukastunut kotipihallaan.


 

Niilo haluaisi keksiä äidille jonkun yllätyksen. 

 

Hän on huomannut, että äiti kaipaa jo kesälomalle.

 

Isä katselee ympärilleen. Pihalla on paljon lunta.

– Äiti tykkää juosta nurmikolla paljain jaloin pallon perässä! isä nauraa.

– Tehdään äidille oma nurmikko! Niilo keksii.

– Miten? isä ihmettelee.

 

 

Siementen kylvössä apukäsistä on hyötyä!
Hannamari Ruohosen 
kuvitusta Aira Savisaaren
tekstiin 
kuvakirjassa Niilo kylvää (Karisto 2021). 
 



Niilo, Hilla ja isä käyvät ostamassa kaupasta ohran siemeniä. Niistä tehdään kylvös laakealle isolle lautaselle. Siementen itämisen odottaminen kysyy kärsivällisyyttä.  

 

Mutta kun äiti vihdoin palaa kotiin, häntä toden totta odottaa yllätys: hän voi upottaa varpaansa tuuheaan ruohomattoon samalla, kun lukee Hillalle ja Niilolle kuvakirjaa!



Ja näin hieno toteutus syntyi Niilon ideasta!
Kuvakirjasarjan aiempien osien aiheet näkyvät 
kuvituksen pienissä yksityiskohdissa. Hannamari Ruohosen

kuvitusta Aira Savisaaren tekstiin kuvakirjassa 
Niilo kylvää (Karisto 2021). 



Hannamari Ruohosen kuvituksen kotoisuus syntyy puuvärikynien pehmestä viivasta ja selkeistä, mutta riittävän persoonallisista ihmishahmoista. 


Pääkuvien lisäksi aukeamalla on välillä pienempiä yksityiskohtia lasta kiinnostavista aiheista.


Niilo-sarjaa voi hyvin perustein nimittää myös lasten tietokuvakirjaksi: kirjan lopun sisäkansista löytyy tarkat ohjeet ja havainnolliset piirrokset siementen kylvämiseen.



Monimuotoiset perheet ja lapsiperheiden arkinen kotimiljöö näkyivät monin tavoin viime vuoden kotimaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. 

 

Kirjoitin Lastenkirjainstituutin Kirjakori 2020 -näyttelyn kupeeseen LKI:n verkkosivuille artikkelin Isän ikävää, kotoilua, perheen kriisejä ja yhteyden tunnetta: Perheen käsite laajenee uusissa kotimaisissa lasten- ja nuortenkirjoissa. 


 

 

 

Tutustu myös aiempiin Aira Savisaaren ja Hannamari Ruohonsen Niilo-sarjan osiin: 


Niilo ja supersynttärit, Karisto 2020


Niilo rakentaa pöntön, Karisto 2019


Niilo korjaa pyörää, Karisto 2018


Niilo ja villit kepparit, Karisto 2017


Niilo leipoo, Karisto 2016


Niilo nikkaroi, Karisto 2015