Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lastenkirjahyllyn varjolista. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lastenkirjahyllyn varjolista. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. marraskuuta 2023

Lastenkirjahyllyn varjolistalla kuusi laadukasta lasten- ja nuortenkirjaa

  

















 

 

 

Lastenkirjahyllyn varjolista nostaa perinteiseen tapaan esille kiinnostavia uutuuksia vuoden 2023 kotimaisesta lasten- ja nuortenkirjatarjonnasta. 


Valinnan perusteena ovat teosten omintakeisuus, uudistushenkisyys, rohkeus ja kiinnostavuus. 


Tavoitteena on myös ollut tuoda esille kustannuskentän monipuolisuus sekä erilaiset ikä- ja kohderyhmät. 


Kaikki kuusi kirjaa ovat itsenäisiä teoksia. 


Tuttuun tapaan olen pitänyt varjolistan koostamisen lähtökohtana sitä, että teosten tekijät edustavat lähtökohdiltaan suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta.  



Carlos da Cruz: Ainutlaatuinen Fufu. 32 s. Lasten Keskus 2023.


Moniarvoisuuden ja moninaisuuden moninaiset teemat läpäisevät  lasten- ja nuortenkirjallisuuden jo hyvinkin kattavasti. Aiheesta on tehty sekä Suomessa että ulkomailla jo paljon lastenkirjoja, joissa esimerkiksi etninen, kulttuurinen, luonteenpiirteisiin tai erityisominaisuuksiin liittyvä erilaisuus nähdään rikkautena. 


Carlos da Cruzin pikkulasten kuvakirja on klassinen kehitystarina, jossa Fufu etsii itseään. Ulokkeisuus ja joustavuus ovat tärkeitä hyveitä kenelle tahansa, mutta ketään ei todellakaan voi pakottaa muottiin. da Cruzin plastiset muodot ja pelkistetty värimaailma kiteyttävät hyvin kuvakirjan tärkeän teeman. Ainutlaatuinen Fufu on samaan aikaan mielikuvitusseikkailu ja tietokirja geometrisista muodoista! 

 


Riina Katajavuori: Einarin elokuu. Kuvittanut Jani Ikonen. 86 s. Enostone 2023. 


Lukutaidon alkuun suunnattu, esitystavaltaan ja kieleltään riittävän helppolukuinen lastenkirjallisuus on lähes poikkeuksetta täynnä remellystä, huumoria ja monimutkaisia juonirakennelmia. Riina Katajavuoren lastenromaani Einarin elokuu
 osoittaa, että myös verkkaisempi kerrontatapa voi koukuttaa lasta kirjan ääreen.   

 

Kirjassa seurataan toista luokkaa aloittavan pikkupojan arkea. Katajavuoren herkkävireinen kerronta osoittaa, että suuri osa lapsuuden merkittävistä  tunnekokemuksista voi edelleen olla tuttuja useammallekin sukupolvelle.  Jani Ikosen mustavalkoinen kuvitus tavoittaa ällistyttävän hyvin keskushahmojen ilmeet ja kehonkielen. 

Arvio Lastenkirjahyllyssä 13.9.2023.



 

Anja Portin: Sumupuiden kirja. Kuvittanut Paula Mela. 383 s. S&S 2023. 


Maanvyörymässä äitinsä menettäneen Magda-tytön juureva kasvutarina työstää isoja, ajankohtaisia teemoja. Sumupuiden kirja on klassinen saturomaani hyvän ja pahan taistelusta, mutta sen rinnalla se tuo toiveen ihmiskunnan rauhanomaisesta rinnakkaiselosta, jossa olisi mahdollista toisaalta mielipiteenvapauteen mutta myös viisauteen hyväksyä vastapuolen eriävät näkemykset ilman yhteenottoja.  


Romaanista kehkeytyykin ennen muuta humaanin elämänasenteen manifesti. Ajankohtaisimmillaan se on ekokriittisissä teemoissaan pohtiessaan keinoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. 


Anja Portin on luonut saturomaaniinsa ehyen ja sävykkään miljöön.  Fantasiaelementtejä on säästeliäästi ja kieli on kaunista ja ääneen lukuun houkuttelevaa. Paula Melan mustavalkoisessa kuvituksessa puut ja niiden tärkeät juuririhmastot ovat pääosassa. 


Arvio Helsingin Sanomissa 25.10.2023.

 



Terhi Rannela: Vaarallinen keli. 128 s. Otava 2023.


Novellikokoelma Vaarallinen keli läväyttää lukijansa silmille ajankohtaisia aiheita (esim. seurustelusuhteiden psyykkinen väkivalta, nuorisojengien mielivaltaiset, ikätovereihin kohdistuvat ryöstelyt ja pahoinpitelyt, rasismi, äärioikeiston radikalismi, sodan uhka ja terrori-iskut). 


19 novellia muodostavat eheän kokonaisuuden. Terhi Rannela ketjuttaa myös taitavasti eri novellien henkilöitä, jotka voivat esiintyä sivuhenkilöinä toisissa novelleissa tai samaa tapahtumaa kuvataan eri näkökulmista tai jokin kohtaus tai valinta eskaloituu vääjäämättä kohti traagista loppuratkaisuaan. 

 

Rankkojen aiheiden vastapainona Rannela kuvaa nuoruuden perustuntoja – joukkoon kuulumisen tarvetta ja luottoystävien tärkeyttä sekä perhettä, joka yleensä onneksi on nuoren perusturva mutta toisinaan voi olla myös uhka. 


Kerrontatekniikoiden variaatiot havainnollistavat nuortenkirjallisuuden mahdollisuuksia myös monilukutaidon oppimisessa: mukana on verkkolehden päivittyvää uutisointia teinitytön katoamisesta, alaikäisten nuorten poliisikuulustelu, kirje ja ystävysten viestiketju.


   

Arvio Lastenkirjahyllyssä 23.8.2023 


 

Mari Kujanpää: Rumuuspäiväkirja. 160 s. Otava 2023.


Nuortenromaani Rumuuspäiväkirja ottaa painokkaasti, mutta osoittelematta kantaa sosiaalisen median ylläpitämiin vääristyneisiin kauneuskäsityksiin. 


Vuoden 2023 varhaisnuorten- ja nuortenkirjoissa on kuvattu hätkähdyttävän raadollisesti etenkin tyttöjen välistä kiusantekoa, joka näkyy viiltävien sanojen lisäksi usein paljon puhuvina eleinä ja joukon ulkopuolelle pois sulkemisena. 

 

14-vuotias Malva inhoaa sitä, että ulkonäön perusteella tehdään päätelmiä, mutta huomaa sortuvansa siihen toisinaan itsekin. Rumuuspäiväkirja on klassinen kehitystarina, joka kannustaa nuorta lukijaa itsemyötätuntoon ja kehorauhaan. Mari Kujanpää kuvaa hämmästyttävän luontevasti päähenkilönsä mielenliikkeitä ja sisimpiä tuntoja.  


Arvio Helsingin Sanomissa  20.3.2023


 

Dess Terentjeva: Freestyle. 166 s.  WSOY 2023.


Terentjevan ensimmäinen säeromaani Ihana oli toissa vuonna Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia- ehdokkaana, mutta Freestyle ottaa vielä paremmin haltuun säeromaanin kokeellistakin kerrontaa hyödyntävät ilmaisurekisterit. 


Freestylea  voi hyvin perustein kutsua myös sykeromaaniksi: sen rytminen poljento tarttuu nimittäin oitis lukijaan! Rytminen kerronta itsessään on perusteltua, sillä romaanin keskushenkilöt, lapsuudesta saakka toisensa tunteneet Kai ja Mandi, harrastavat katutanssia ja hengittävät hip-hop- ja rap-kulttuurin tahtiin. 


Freestyle käyttää kuvarunoudesta tuttua visuaalista ja nimenomaan graafista, kirjainten koon muunteluun perustuvaa, tehokeinoa: kirjaimet esimerkiksi pienenevät, törmäävät toisiinsa, kun havainnollistetaan keskushenkilö-Kain omaa sisäistä kakofoniaa tai ahdistusta. 


Arvio Lastenkirjahyllyssä 16.2.2023.

 



                                                    * * * * *  


Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian ehdokkaat julkistetaan huomenna keskiviikkona 8.11. klo 10. 

Aikuistenkirjallisuuden Finlandia-palkinto jaetaan tänä vuonna jo 40:nnen kerran. 


Kirjasäätiön lasten- ja nuortenkirjallisuudelle palkinto perustettiin vuonna 1997 ja palkinto oli vuoteen 2016 asti nimeltään Finlandia-Junior. 

 

Kirjasäätiön sivuilla esitellään tänä vuonna ensimmäistä kertaa aiempaa laajemmin kaikkien palkintokategorioiden esivalintaraadit ja lopullisen valinnan tekevät diktaattorit. 

 

Esivalintaraatiin kuuluvat puheenjohtajana lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja jäseninä toiminnanjohtaja Asta Boman sekä koulukirjastonhoitaja Olli Rantala

 

Pekkarinen kertoo olevansa ”kiinnostunut tutkimaan, miten paljon lasten- ja nuortenkirjat resonoivat tai puskuroivat tätä kiihkeää aikaamme. 

 

Kuvittajat ry:n toiminnanjohtajalle Asta Bomanille  kirjallisuus on peili itseen ja yhteiskuntaan. Kirjat tarjoavat hänelle oivalluksia, rauhaa ja hurmoksia. Boman haluaa herättää raadissa ”keskustelua visuaalisuuden merkityksestä lasten- ja nuortenkirjoissa. Parhaimmillaan kuva ja teksti ovat samalla tasolla vuoropuhelussa keskenään. Lapselle kuvan kieli jää mieleen jo ennen kuin hän oppii lukemaan itse," korostaa Boman. 

 

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun koulukirjastonhoitaja Olli Rantala luonnehtii nuortenkirjoja ikkunoina sellaiseen maailmaan, johon aikuisenkin olisi hyvä kurkistaa.  Hän toivoo, että raati löytää kirjan, joka onnistuu olemaan samanaikaisesti taiteellisesti korkeatasoinen mutta myös lapsia ja nuoria kiinnostava. 

Lopullisen voittajan raadin ehdokkaista valitsee muusikko, laulaja-sanoittaja Herra Ylppö (oik. Frank Mäntymäki). Hän pitää tärkeänä, että kirjasta löytyy aina ”taiteen imua: Kaupallista potentiaalia voikin olla jo vaikea ennustaa, koska tyylilajeja on monia. Kirja voi olla helppo, vaikea tai kaupallinen, mutta siinä pitää aina olla potkua,” hän korostaa. 

  


 


tiistai 3. marraskuuta 2020

Lastenkirjahyllyn varjolistalla kuvakirjoja, identiteetin etsintää, ystävyyttä ja mielikuvituksen voimaa















Jälleen on aika julkistaa Lastenkirjahyllyn perinteinen lasten ja nuorten Finlandia-varjolista.

Nämä kuusi kirjaa ovat minua vuoden 2020 runsaasta kotimaisesta tarjonnasta eniten sykähdyttäneet ja valaneet uskoa siihen, että omavaloiselle ja omaperäiselle tyylille on yhä lasten- ja nuortenkirjoissakin tilausta.

Huomenna keskiviikkona julkistetaan Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -ehdokkaat.

Vuoden 2020 kotimainen tarjonta heijastelee kiinnostavasti yhteiskunnallista todellisuutta erityisesti lapsen arjen ja perhesuhteiden kuvauksen osalta.

Harmillisen paljon ilmestyy nykyisin pitkälle brändättyjä, tuotteistettuja, kirjoja, joiden markkinointiin kyllä laitetaan isot paukut, mutta niiden sisältöön ei malteta kiinnittää riittävästi huomiota.

Erikokoisissa kustantamoissa pitäisi mielestäni entistä enemmän paneutua luettavuuteen eli taittoon, kirjasinkokoon sekä kuvan ja tekstin yhteispeliin. Kuvitus ei ole lasten- ja nuortenkirjassa vain somiste, vaan sillä on parhaimmillaan myös lukemista tukeva tarkoitus.


Lukutaidoltaan eri vaiheissa olevat ja eri-ikäiset lapset ja nuoret tulisi ottaa huomioon niin aiheiden, käsittelytapojen, kirjojen pituuden kuin ulkokirjallistenkin seikkojenkin osalta. 

Olen siitä onnekkaassa asemassa, että saan kotiin kannettuna valtaosan isojen ja keskisuurten kustantamoiden vuotuisesta lasten- ja nuortenkirjatarjonnasta. Pienten kustantamoiden valikoimaa yritän seurata myös mahdollisuuksieni mukaan.

Toisaalta kattavuus ei  liioin ulotu erilaisten palkintoraatienkaan työhön. 

Kustantamot eivät lähetä automaattisesti kaikkia lasten- ja nuortenkirjauutuuksia raateihin. 

Eniten seulontaa tekevät pienet kustantamot. 

Siksi ei koskaan voi olla "vain yhtä totuutta" tai kaiken kattavaa valikoimaa kirjavuoden ns. parhaimmistosta.

Kuten kaikessa kirjallisuuden, niin myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden arvottamisen osalta aina kyse makuasioista, pitämyksistä ja erilaisista näkökulmista.

Siksi toivoisin Suomeen nykyistä paljon moniäänisempää ja -ulokkeisempaa keskustelua lasten- ja nuortenkirjallisuudesta.




Lastenkirjahyllyn varjolistalla on kuusi lapsille ja nuorille suunnattua teosta:


 


Eppu Nuotio & Kristiina Louhi: Sinä olet kaunis, 32 sivua, WSOY 2020.


Charles Perrault´n sadusta inspiraatiota ammentanut Eppu Nuotion tarina puhuu kauniisti omanarvon-

tunnosta ja rakkauden vahvistavasta voimasta. Jokaiselle on tärkeää tulla nähdyksi ja arvostetuksi.


Kristiina Louhi luo lukuisista kiehtovista esineistä ja kirkkaista väreistä ällistyttävän tasapainoisia sommitelmia, joissa silmä lepää.


Olen arvioinut kuvakirjan alun perin Kuvittaja-lehteen 3/2020 ja arvion muokattu versio on julkaistu myös Lastenkirjahyllyssä.




Meria Palin: Taikapuikot, 32 sivua, Etana Editions 2020.


Taikapuikot on sanaton kuvakirja, jonka lähimmäisen-

rakkautta huokuva tarina palelevalle lapselleen lämmikettä kutovasta äidistä lohduttaa aivan erityisesti nykyisenä poikkeusaikana. 

Merja Palinin kuvitus huokuu rauhaa, rentoutta ja kotoiluun liittyvää kiireettömyyttä. Puuväritekniikka tavoittaa hyvin villalangan säikeet ja pehmeyden. Viileä sininen ja lämmittävä punainen ovat tehokkaita kontrasteja. Yksinkertaisista viivoista, suorista ja kaartuvista, syntyy jännittävä liikkeen tuntu. Pitkänhuiskea kapea muotokin miellyttää silmää.


Taikapuikkojen arvio  Kuvittaja-lehden numerossa 1/2020.



Anja Portin: Radio Popov, kuv. Miila Westin, 289 sivua, S&S 2020.


Anja Portin on luonut lastenromaaniinsa kekseliään tarina-

maailman, johon on helppo solahtaa. Vaikka sen aihe on ankea ja valitettavan tuttu monille syrjään sysätyille lapsille,  Portin onnistuu silti kääntämään lohduttoman lähtötilanteen parhain päin ja valamaan toiveikkuutta myös kirjan lukijaan. 


Anja Portinin kerronnassa on erinomainen rytmi ja poljento ääneen lukemiseen. Siksi romaani sopiikin parhaiten aikuisen ja lapsen yhteisiin lukuhetkiin. 

  

Radio Popov on arvioitu Lastenkirjahyllyssä.

 




Miikka Pörsti & Anne Vasko: Gorilla, 33 sivua, S&S 2020.


Miikka Pörstin ja Anne Vaskon yhteistyö kuvakirjassa on saumatonta. Vasko tulkitsee Pörstin kuvaannollista kieltä kirjaimellisesti. 


Tekstin sanallisen ja kuvituksen visuaalisen liioittelun kautta avataan lapsen kielenkantoja ja tunnelukkoja kertomaan omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan. 

 

Gorilla on kokoaan isompi helmikirja varhaiskasvatukseen pienen lapsiryhmän kanssa yhdessä vuorovaikutteisesti työstettäväksi. Sitä voi lukea ja katsoa moneen kertaan, aina vähän uusista kulmista. Kuvat ja tarina eivät tyhjene kertalukemalta ja -katsomalta. 

 

Kuvakirjan arvio Lastenkirjahyllyssä.





Veera Salmi: Kaunis ilma kuolla, 221 sivua, Otava 2020.


Veera Salmi kuvaa nuortenromaanissaan nuoruutta  rouheasti,  tummiakaan vesiä karttamatta ja silti  ilon ja elämänmyönteisyyden kautta.


Kahden eri taustoista tulevan nuoren pakomatkan kuvaus on yhtä aikaa runollinen ja arkinen. Salmi antaa erityisen uskottavan äänen ja puhetavan Marokosta perheineen Suomeen muuttaneelle Isra-tytölle.  

 

Nuortenromaanin arvio Lastenkirjahyllyssä.





 

Mila Teräs: Amiraali, 172 sivua, Otava 2020.



Mila Teräksen nuortenromaani Amiraali ei ole mikään "yhden asian agitaatioromaani" muunsukupuolisuudesta. Rakastumisen ja ensirakastelun kuvaus on kaunis, tosi ja vapaa kaikista kliseistä. 

 

Päähenkilön Niilon skeittiharrastus maadoittaa hänet tiukasti maahan; Teräs ei hahmottele hänestä  utuista ja kliseiden kuormittamaa stereotyyppiä, vaan ennen muuta uskottavan ja  identiteettiään etsivän nuoren, jossa on samanaikaisesti rosoa, vimmaa ja herkkyyttä.

 

Nuortenromaani on arvioitu Lastenkirjahyllyssä.

 

 

 






 

lauantai 6. marraskuuta 2010

Finlandia Junior tulee, oletko valmis?







Tässä Rouva Huun oma kuusikko, joka valmistaa Lastenkirjahyllyn lukijoita odottamaan ensi tiistaina julkistettavaa virallista Finlandia Junior –ehdokkaiden listaa.

Tällä listalla on pyritty ottamaan huomioon lasten- ja nuortenkirjallisuuden lavea lukijaryhmä ja valittu jokaisesta kirjallisuuden osa-alueesta jokin "helmi".

Rouva Huu on arvostanut omaperäisyyttä, uudistusmielisyyttä ja trendeistä piittaamatonta ilmaisua.

Näissä kirjoissa teksti ja kuvitus muodostavat myös saumattoman kokonaisuuden:

1. Liisa Kallio: Pikku Papu. Tammi 2010. Tammenterho-sarja.

2. Tapani Bagge: Maalla. Kuv. Hannamari Ruohonen. Tammi 2010. Keltanokka-sarja

3. Maria Vuorio: Eräänä valtavana maanantaina. Kertomuksia. Tammi 2010.

4. Reetta Niemelä: Sinisen kärpäsen sirkus ja muita runoja naapurinötököistä. Kuv. Salla Savolainen. Otava 2010.

5. Sari Peltoniemi: Kissataksi. Kuv. Liisa Kallio. Tammi 2010.

6. Laura Lähteenmäki: Aleksandra Suuri. WSOY 2010.

Helsingin Sanomissa julkaistut arviot Kissataksista ja Aleksandra Suuresta avautuvat kirjan nimeä klikkaamalla.

Muut neljä varjolistan kirjaa on arvioitu aiemmin Lastenkirjahyllyssä. Arviot voi hakea arkistosta blogin vasemman yläkulman hakutoiminnon kautta kirjan nimellä.

Rouva Huu haastaa kaikkia Lastenkirjahyllyn lukijoita tekemään omia varjolistojaan, joiden kautta voi samalla kätevästi levittää sanaa itselle mieluisista lukuelämyksistä.

Tiistaina virallisten ehdokkaiden julkistamisen jälkeen Rouva Huu lupaa summata näkemyksiään kuluvan vuoden kirjatarjonnasta vähän syvämietteisemmin.

Millaisista prosenteista puhutaan sarjakirjallisuuden kohdalla kotimaisten ja käännösten osalta ja löytyykö luettavaa yhtäläisesti tytöille ja pojille tai jyräävätkö uudet tekijät pian jo vanhat konkarit alleen?

Entä pitääkö itsenäisen nuorten romaanin katoamisesta olla jo huolissaan ja kuuluuko lastenkirjallisuuden ääni yleisessä mediahässäkässä enää kovinkaan kauas?