torstai 29. helmikuuta 2024

Oman älyn käyttö on onneksi yhä sallittua! Lastenkirjoissakin pähkäillään jo tekoälyn kommervenkkejä












Tiina Kristoffersson & Vesa-Matti Toivonen: Kuka lavasti listamestarin? Kuvittaneet Olga Pärn & Märt Rudolf Pärn. 135 sivua. Avain 2024. 

 

Timo Parvela: Ella ja kaverit tekoälyä terävämpinä. Kuvittanut Anni Nykänen. 73 sivua. Tammi 2024.

 

 


 


 

Tekoälyn uhkat ja mahdollisuudet on nostettu jo kahden lastenkirjan aiheiksi. 

 

Sisarusten Tiina Kristofferssonin ja Vesa-Matti Toivosen Listamestari-sarjan neljännessä osassa Elias eli Listamestari joutuu salamyhkäisen nettikiusaajan kiristyksen uhriksi. 

 

Listamestari saa kutsun Tuubigaalan palkinnonjakotilaisuuteen. Hän on ehdokkaana Vuoden tuubitulokkaaksi yhdessä aikuisen ystävänsä Petterin kanssa JeeTuubi-kanavalle syöttämistään videoista. Pian kutsun jälkeen Listamestari saa jälki-istuntoa, joka ajoittuu samaan ajankohtaan Tuubigaalan kanssa. 

 

Listamestarin äiti puolustaa lastaan, kun tämä määrätään syyttömänä jälki-istuntoon ja hän tekee myös ilmoituksen poliisille Listamestarin kiristämisestä, sillä äidin mukaan 


– – yksityisyyttä loukkaavan videomateriaalin levittäminen on rikos. Ja jos tämä räkättirastas, mikä lie, jakaa jonkun räkävideon yhdellekään kaverillesi, niin minä pidän huolen, että se tulee katumaan sitä loppuelämänsä.


  

Salapoliisit Kahlaava kurki, eli Ulpukka, Listamestari ja Elma.
Olga Pärnin kuvitusta Tiina Kristofferssonin ja Veli-Matti
Toivosen lastenkirjaan Kuka lavasti Listamestarin? (Avain 2023).  

 



Listamestari on toki tyytyväinen äitinsä ”toimintamoodista”, mutta pelkää ajan käyvän vähiin ennen Tuubigaalaa. Hän saa vetoapua samassa talossa asuvalta ystävältään, rouva Ulpukalta, joka rakastaa salapoliisitarinoita. 


Listamestarin saamien kiristysviestien kanssa samaan aikaan koulun tietokoneluokan koneisiin tulee virus, joka koodaa haittaohjelmaa. Epäilyt kohdistuvat ensin koulun Kokki-Liisaan, mutta myöhemmin Liisan apu johdattaakin oikeille jäljille. Syyllisen alkuperäiset motiivit liittyvät yksinäisyyden lievittämiseen, kunnes digitaalinen lemmikkieläin pääseekin niskan päälle. 


 Priit Pärnin reteän-ronskissa piirrostyylissä on paljon yhtäläisyyksiä  
Roald Dahlin lastenkirjojen kuvittajana tunnetun Quentin Blaken 
karikatyyrisen kuvituksen kanssa. Priit Pärnin kuvitusta 
Tiina Kristofferssonin ja Veli-Matti Toivosen lastenkirjaan 
Kuka lavasti Listamestarin? (Avain 2023).
 

Kolme aiempaa sarjan kirjaa on kuvittanut virolainen kuvittaja Olga Pärn. Tähän neljänteen osaan hän on saanut apua myös pojaltaan Märt Rudolf Pärniltä, jonka piirrosjälki näkyy Listamestarin ruutupaperipiirroksissa. Olga Pärnin puoliso Priit Pärn on tehnyt yhden kuvituskuvan koulun rehtorista Titta Laine-Behrensistä. Rouhea viiva on selvästi Pärnin perheessä sukuvika, mutta varmaotteisuudessaan ja tunnistettavuudessaan Priit Pärnin tyyli päihittää silti suvereenisti puolison ja pojan viivankäytön.

 

Timo Parvelan Ella-sarja alkoi vuonna 1995 ja nykyisin sarja karttuu nimellä Ella ja kaverit. Sarjaa ovat kuvittaneet aiemmin Markus Majaluoma ja Mervi Lindman. Uusimmissa osissa on Anni Nykäsen usein sarjakuvakerronnan varaan rakennettu kuvitus. 

 

Ella, Pate, Pukari, Tiina, Samppa, Tuukka ja Hanna ovat jo kolmannella luokalla. Koulun rehtori patistaa heidän opettajaansa käyttämään tietokonetta enemmän opetuksen osana. 


– Hän haluaa, että minä rupean nykyaikaiseksi ja lähettelen teille Hilma-viestejä, kuukkeloidun Instamaticiin ja Kotkottiin ja vaikka mihin nykyajan hömpötyksiin.

 

Rehtorin hurmioituminen ja oppilaiden empiminen liittyen tietokoneavusteiseen
opettamiseen kiteytyy oivaltavasti tähän kuvaan. Anni Nykäsen kuvitusta Timo Parvelan lastenromaaniin Ella ja kaverit tekoälyä terävämpinä (Tammi 2024).  




Hannan isän vanha tietokone otetaan käyttöön ja siihen asennetaan tekoälyä hyödyntävä  ohjelma. Katastrofin ainekset ovat siis taatut, kun opettaja pääsee suunnittelemaan koulun liikuntapäivän ohjelmaa. 


Rehtori on haltioitunut tekoälyn tuomista mahdollisuuksista: kun aikaa ja vieviä ja rasittavia tehtäviä annetaan tekoälyn hoidettaviksi, voi keskittyä ”kaikkeen kauniiseen, kuten runouteen, lintujen lauluun ja elämän iloihin”. 

 

Parvela ilkamoi tuttuun tapaan suomalaisen koulujärjestelmän kustannuksella. Onnellisessa lopussa Hannan virittämä tietokone hajoaa ja koulun arki palautuu takaisin ruotuun.

 

 














lauantai 24. helmikuuta 2024

Toivo rauhasta orastaa hentona versona Zofian piirustuksissa

















Essi Kummu & Liisa Kallio: Rauhan alkuja. 45 sivua. Tammi 2024.  



 

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on näkynyt melko niukasti kotimaisen lastenkirjallisuuden aiheissa. 


Otavan, WSOY:n, Tammen ja Unicefin yhteistyönä julkaistiin viime vuonna kääntökirja Pieniä tarinoita lapsille / Pieniä tarinoita nuorille


23 suomalaista lasten- ja nuortenkirjailijaa kirjoitti siihen lyhyitä kertomuksia, joissa toivo ja usko tulevaisuuteen kannattelee lapsia ja nuoria erilaisissa elämäntilanteissa. Oheen koottiin myös Suomeen Ukrainasta sotaa paenneiden lasten haastatteluissa kertomia henkilökohtaisia haaveita sekä lasten piirustuksia. Kirjan myyntitulot menevät UNICEFin kautta ukrainalaisten lasten paremman tulevaisuuden rakentamiseen.


Essi Kummun ja Liisa Kallion lastenkirja Rauhan alkuja ansaitsee huomiota monestakin eri syystä. Se havainnollistaa konkreettisesti ukrainalaisten lasten ja nuorten hätää ja huolta perheestään ja tuo esille, kuinka pitkään jatkuva epätietoisuus kotimaahan palaamisesta hankaloittaa keskittymistä ja arjen sujumista. 


Kirjan tärkein viesti on suunnattu kantasuomalaisille lapsille; toivottavasti Rauhan alkuja lisää heidän ymmärrystään ukrainalaisten ikä- ja luokkatovereiden todellisuudesta. 


Alakouluikäinen Zofia on paennut sotaa Suomeen isoäitinsä ja isänsä kanssa. Ukrainaan jääneeseen isoisään yritetään pitää yhteyttä videopuheluiden kautta. 



Isoäidin ja Zofian käsien asento kertoo
rakkaudesta ja kaipauksesta. Isoisään pidetään
yhteyttä videopuheluiden kautta. Liisa Kallion
kuvitusta Essi Kummun lastenkirjaan
 Rauhan alkuja (Tammi 2024). 



Isoäiti, baabuska, on kadottanut elämänhalunsa lähes kokonaan. 


Zofia keskustelee mieltä hiertävistä ajatuksista isänsä kanssa ja ryhtyy erilaisten mielikuvaharjoitteiden kautta askel kerrallaan muuttamaan ajatteluaan valoisammaksi. 


Essi Kummu kuvaa rakastavan ja tarkkaan havainnoivan katseen kautta Zofian Suomen kodin yksityiskohtia ja perheenjäsenten vaihtelevia tunnetiloja.

Koulussa istutetut auringonkukan siemenet ja Zofian kotona piirtämät kuvat ihmisistä, joiden rinnasta kasvaa pieniä vihreitä versoja, välittävät kauniisti ajatusta paremmasta huomisesta. 



Riitapukareiden kehonkielet kertovat olennaisen.
Liisa Kallion kuvitusta Essi Kummun lastenkirjaan
 Rauhan alkuja (Tammi 2024).  


Kotihuolien lisäksi tytön arkea hankaloittaa välirikko parhaaseen ystävään, Alisaan, jonka Zofia on blokannut pois kaikilta sosiaalisen median alustoilta. 


Kouluavustaja Oksana aistii herkästi tytön tunteita ja toimii tarvittaessa tulkkina myös sellaisissa asioissa, joita Zofia ei itse osaa edes sanoittaa. 


Ajankohtaisten teemojen lisäksi Rauhan alkuja kuvaa oivaltavasti lasten keskinäistä valtataistelua – ystävyyden ja luottamuksen säröilyä ja joukon ulkopuolelle sulkemista. Teema on viime aikoina näkynyt monin  erilaisin nyanssein lasten- ja varhaisnuorten romaaneissa. 


Kummu kuvaa koskettavasti, mutta riittävän arkisesti ja siksi samastuttavasti vaikeidenkin tunteiden työstämistä. Zofialle piirtäminen on selvästi yksi mieluinen tapa jäsentää ajatuksiaan. 



Zofia piirtää ihmisten rintaan hentoja rauhan versoja.
Liisa Kallion kuvitusta Essi Kummun lastenkirjaan
 Rauhan alkuja (Tammi 2024). 


Liisa Kallion runsas ja ilmaisuvoimainen nelivärikuvitus ei tyydy toistamaan Kummun tekstiä, vaan vahvistaa tarvittaessa tunteita ja antaa lukijalle näin  välineitä oman tulkinnan tekemiseen.  


Rauhan alkuja ei ole perinteinen pikkulasten kuvakirja, vaan pikemminkin läpikuvitettu pienoisromaani, jonka tarkka ihmiskuvaus ja syvällinen tarina puhuttelevat nähdäkseni jopa murrosikäistäkin lasta. 


















 


tiistai 20. helmikuuta 2024

Kovat panokset käyttöön koirakuumeen taltuttamiseen



 














Juha Siro: Superserkut ja koirakuume. 110 sivua. Avain 2024. Kansikuva Jussi Kaakinen. 

 

 

Me halutaan koira. Pentu!!! se vois olla vahtikoira tai paimenkoira ja kun se kasvaa se vahtii kun mennään uimaan niin teidän ei tarvi huolehtia ja se puolustais meitä jos pikkumetsässä hiipii joku hirviökummitus. (s. 18.)

 

Koiran omistamisesta haaveilevista lapsista on kirjoitettu läjäpäin lastenkirjoja.

 

Yksi aivan erityinen helmikirja tästä aiheesta on Sari Peltoniemen Kerppu ja tyttö (Tammi 2007, kuv. Liisa Kallio), joka keikauttaa tavanomaisen koiraa vanhemmiltaan mankuvan lapsen asetelman nurinniskoin. 

Peltoniemen lastenromaanissa Kerppu-niminen koira haaveilee nimittäin omasta lemmikkitytöstä, koska kaikilla kavereillakin on sellainen! Kerppu saa  syntymäpäivälahjaksi oman ihmisen pennun, Helinän. Koulutus ja ihmisen tarpeiden tajuaminen eivät kuitenkaan käy Kerpulta käden käänteessä. Vaaratilanteitakaan ei voi kokonaan välttää, mutta lopulta Kerppu oivaltaa, että ihmisen kasvattaminen vaatii sitoutumista ja vastuun kantamista. Onnellisessa lopussa Kerppu päättää vaihtaa laumaa ja muuttaa pysyvästi Helinän koppiin asumaan. 

 

Juha Siron lastenkirja Superserkut ja koirakuume ammentaa tutummista asetelmista. Sisarukset Saima ja Selma kärttävät vanhemmiltaan koiraa. 

 

Tytöt ovat jopa valmiita luopumaan joululahjoista ja karkeistakin, jos vain saisivat koiran. Isä toteaakin naureskellen, että ”nyt pelataan jo kovilla panoksilla”.

 

Lastenromaani antaa parastaan lämpimän, mutkattoman perhekeskeisen arjen kuvauksessa. Lumi-serkku ja isovanhemmat –  Vammu ja Muuri, kuten sanakieputteluun viehtynyt Selma haluaa heitä kutsuttavan – asuvat kaikki lähellä, joten yhteistä tekemistä on helppo keksiä. 


Kirjan miljöö on tunnistettavan tamperelainen. Lapset käyvät esimerkiksi Särkänniemen huvipuiston kupeessa Koiramäen eläinpuistossa ja kahvila Amurin helmessä. 

 

Saima ja Selma harjoittelevat koiran ulkoilutusta uuden naapurin koiran kanssa,  mutta saavat pian huomata, että lemmikkiin liittyy myös paljon vastuuta.


Kuten lastenkirjoissa on tapana, Selman ja Saiman unelma ja harras toive toteutuu varsin helposti, kun aiemmin penseästi koiran hankintaan suhtautunut isä pelastaa ulkomaille muuttavan ystävänsä pälkähästä. 

 

Lastenkirjan alussa on kaksi lapsuutta ihannoivaa mottoa, Jean Pestalozzilta ja Jevgeni Jevtushenkolta, jotka vetoavat lähinnä kirjaa lapselle ostavaan aikuiseen. 


Isoin ongelma liittyy kirjan taittoon: kapea palsta ja pieni kirjasin eivät palvele hiljattain lukutaidon oppinutta lasta ja Juha Siron omavaltainen ratkaisu jättää repliikkiviivat vuoropuhelusta pois vaikeuttavat luetun ymmärtämistä.

 

Samaa ratkaisua Siro käytti myös ensimmäisessä lastenkirjassaan Oiva ja taikasormus (Avain 2021), mutta siinä ratkaisu oli vielä niukin-naukin hyväksyttävissä, sillä filosofisesti pohdiskeleva kirja sopi nimenomaan aikuisen lapselle ääneen lukemaksi.  


Koiria kerrakseen: 


Henna Helmi & Reetta Niemensivu: Villi tulee taloon, WSOY 2024 / Lukupalat-sarja, helppolukuinen lastenkirja


Taru Kumara-Moisio & Kaisa-Tuulia Tuomi: Koiranunta, Enostone 2024 / kuvakirja 


Juha-Pekka Koskinen: Hugo ja hirmuinen ihmisbakteeri, kuv. Pasi Leinonen, Icasos 2023 / lastenromaani

 

Ted Forsström & Åsa Lucander: Hissun kissun Hilja, suom. Johannes Ekholm. Etana Editions 2023 / kuvakirja 


Anja Erämaja & Hanna Erämaja: Veikko tahtoo ulos, Enostone 2023 / kuvakirja 

 

Frances Evans: Koirat kartalla, kuv. Kelsey Heaton, suom. Sini Linteri, Nemo 2023 /lasten tietokirja 

 

Laura Kytölä: Kaverimme koira, kuv. Sini Kuparinen, WSOY 2023, Tietopalat-sarja / helppolukuinen tietokirja

 

Emmanuel Walter: Koiran päivä, kuv. Cecil Aldin, suom. Riina Behl, Hertta 2023 / kuvitettu tarina yhdestä koiran vuorokaudesta sadan vuoden takaa 

 

Reetta Niemelä: Parhaat ystävät. Koiralähtöinen tietokirja koko perheelle. Kuv. Anni Nykänen. Sammakko 2023

 

Sari Kanala: Ihanat koiramme, kuv. Daga Ulv, Avain 2021 / tietokirja 

 

Ville Hytönen & Mira Mallius: Kuka pelkää naamarikoiraa?, Savukeidas 2016 / kuvakirja koirapelosta