tiistai 18. joulukuuta 2018

18. luukku: Into-tonttu pelastaa kollegoitaan kiipelistä










Raili Mikkanen & Harri Tarkka: Into-tonttu pelastaa joulun, 29 sivua, Minerva 2018.




Kotimaisia jouluisia peruskuvakirjoja ei tänä vuonna ole juurikaan ilmestynyt.

Raili Mikkasen Histamiinin joulukalenteri vuodelta 1980  äänestettiin äskettäin kaikkien aikojen suosituimmaksi television joulukalenteriksi. Histamiini sai lähes puolet kaikista annetuista äänistä. 

Mikkasen ja kuvittaja Harri Tarkan Into-tonttu on Histamiinin tapaan hieman tohelo, mutta äärimmäisen sympaattinen joulumielen eteenpäin viejä.

Into saa Joulupukilta vastuullisen tehtävän auttaa jouluaattona matkaan lähteneitä tonttuja, jos heillä on virkatehtävässä odottamattomia vastoinkäymisiä tai muuten yllättäviä sattumuksia.   

Into saa käyttöönsä pukin luottoporon, Viiman, jonka nopeutta tarvitaan pelastuspartion tehtävissä. 



Mitä ihmettä: Annin vanhemmat ovat nukahtaneet kesken 
kirjan lukemisen! Hartti Tarkan kuvitusta Raili Mikkasen tekstiin 
kuvakirjassa Into-tonttu pelastaa joulun (Minerva 2018). 

Ensimmäisessä pelastuskohteessa Hiisku-tonttu on jäänyt jumiin Anni-tytön kotiin. Anni haluaa, että tonttu lukee hänen saamaansa joululahjakirjaa aina uudelleen. 

Tytön vanhemmat ovat jo nukahtaneet Hiiskun monotoniseen ääneenlukuun ja vahtikoira ei päästä tonttua lähtemään. 

Toisessa paikassa Jossu-tonttu on koukuttunut tietokonepelin pauloihin eikä malta lähteä jatkamaan matkaa ja kolmannessa kohteessa Mili-tonttu on juuttunut savupiippuun toimittaessaan lahjoja perheelle, joka on tottunut saamaan lahjat takan kautta.


Joulutontut eivät pidä kiinni suomalaisista joulutraditioista:
tonttu voi asiakkaan toivomuksesta toimittaa lahjat myös
savupiipun kautta. 
Hartti Tarkan kuvitusta Raili Mikkasen tekstiin 
kuvakirjassa Into-tonttu pelastaa joulun (Minerva 2018). 


Äkkikäänteisen aattoillan kruunaa Joulupukin juhla-ateria. Into on saanut kunniapaikan istua Joulupukin vieressä. 

Harri Tarkka piirtää ilmeikkäitä ja karismaattisia tonttuja, joilla on hauskat kulmikkaasti kääntyilevät tonttulakit. 




Tarkan karismaattisissa tontuissa on samaa särmikkyyden ja sympaattisuuden yhdistelmää kuin Usko Laukkasen (1930–2000) aikanaan suosituissa peikkokuvituksissa. Laukkasen kuvitusnäyttely Satumaja on avautunut Tampereella, Tamperetalossa Muumimuseon Observatorio-galleriassa. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Suomen Sarjakuvamuseo ry:n kanssa. 

Näyttely on avoinna maaliskuun loppuun asti. 


maanantai 17. joulukuuta 2018

17. luukku: Joulukuusi tuo joulun









Juris Zvirgzdins & Evija Stukle-Zuitina: Ensimmäinen joulukuusi = Pirma Ziemassvetku eglite = The First Christmas Tree suomentanut Mirja Hovila, englanninkielinen käännös Seppo Hovila, 48 sivua, Paperiporo 2016. 







Tämä kolmikielinen tietokuvakirja kertoo vuonna 1510 Riiassa Latviassa alkaneesta perinteestä, joka nyttemmin on levinnyt ympäri maailman: suurien ja pienten kaupunkien ja kylien keskustaan pystytetään joulun aikaan valaistu joulukuusi. 

Vanhan legendan mukaan perinne on aloitettu Riiassa ja kaupunki onkin julistautunut sillä perusteella maailman joulupääkaupungiksi.  

Kuvakirjan tarina on suomeksi, englanniksi ja latviaksi. 

Matias on nuohoojamestarin oppipoika. Poika on tullut äitinsä kanssa maaseudulta Riian kauppakeskukseen paremman elämän toivossa. 


Riian kaupunki oli  tärkeä kaupankäynnin keskus keskiajalla.
Evija Stukle-Zuitinan kuvitusta Juris Zvirgzdinsin tekstiin
kuvakirjassa Ensimmäinen joulukuusi (Paperiporo 2016).  
 


Nuohoojamestari on pyytänyt poikaa hakemaan läheisestä metsästä katajan- oksia ja pienen kuusen, sillä niitä tarvitaan nuohoamisessa. 

Pojan pitää kiirehtiä  takaisin kotiin, ennen kuin kaupungin portit suljetaan yöksi. Matias eksyy lumituiskussa ja päätyy rosvojoukon leirinuotiolle. Rosvot päästävät pojan kuitenkin jatkamaan matkaansa ja antavat vielä kolikon, jolla poika voi tarvittaessa lahjoa portinvartijat.


Mustapäiden veljeskunnan riehakasta juhlintaa.
Evija Stukle-Zuitinan kuvitusta Juris Zvirgzdinsin tekstiin
kuvakirjassa Ensimmäinen joulukuusi (Paperiporo 2016).
 

Matias päätyy takaisin kaupungin muurien suojiin, mutta joutuu keskelle mustapäiden veljeskunnan riehakasta juhlintaa. 

Veljeskunnan jäsenet tempaavat Matiakselta kuusen ja koristelevat sen omenilla ja silkkinauhoilla. 

Paperiporo on pieni erikoiskustantamo, joka julkaisee latvialaista kirjallisuutta. 



sunnuntai 16. joulukuuta 2018

16. luukku: Se raottaa ovea, ja vihdoin joulu on kaikkialla.










llona Pietiläinen: Tervetuloa jouluun! Säteilevät kodit, satumaiset ideat ja lempeät tarinat. Toim. Heli Bergius, 192 sivua,  Docendo 2018. Graafinen suunnittelu Eija Kuusela







Monet naistenlehdet julkaisevat nykyisin hyvissä ajoin ennen joulua teemanumeroita, jotka on pakattu täyteen kulloisenkin trendin mukaisia joulusisustuksia, -reseptejä ja lahjaideoita. 

2000-luvulla on ilmestynyt myös paljon jouluihanteita välittäviä lifestyle-kirjoja, joissa tuodaan esille ihanteellisen joulun perusasioita, vaihtelevin painotuksin. 

Tervetuloa jouluun ei kuitenkaan ole yltiö-makeileva joulukirja, vaan jokainen voi poimia siitä omaan elämäänsä sopivat jouluiset mausteet, tai olla poimimatta. Jonkun joulu voi tulla jo siitä, että pääsee näkemään toisten kauniita joulukattauksia. 


Tulppaanit eivät kavahda lumensekaista vettäkään.
Ilona Pietiläisen valokuvakuvitusta kirjaan
  Tervetuloa jouluun (Docendo 2018). 

Kirjassa todetaan, että ”Pienistä asioista tulee suuria, jos vain annamme niille luvan”  ja että ”Joskus vähemmän saattaa olla enemmän. Joulukoti voi näyttää juuri siltä kuin me itse tahdomme”. 

Valkoinen puutalokoti-blogia pitävä valokuvaaja ja sisustustoimittaja Ilona Pietiläinen on vieraillut erilaisten perheiden joulukodeissa. 

Kirjan lukija pääsee kirjaa selailemalla vierailulle koteihin, joiden eri ikäiset asukkaat jakavat parhaita reseptejään ja kertovat, kuinka itse virittyvät parhaiten jouluun. 



Jouluna muistetaan myös lintuja. Ilona Pietiläisen valokuvakuvitusta kirjaan
  Tervetuloa jouluun (Docendo 2018). 


Vaikka kirjan kodit ovatkin järkiään aistikkaasti sisustettuja, niissä on silti onneksi myös asumisen ja arjen tuntuakin.

Kirjassa on paljon kiinnostavia vinkkejä. Esimerkiksi tulppaanit pitävät kylmästä, joten ne voi laittaa maljakkoon, jossa on lunta! 

Perinteistä riisipuuroa voi terästää kuohukermalla. Aion oitis kokeilla kumpaakin itselleni ihan uutta vinkkiä joulun aikaan. 

 Pienen Melina-tytön jouluun kuuluvat myös yhteiset kirjanlukuhetket:

Illalla kaivaudutaan peittojen alle ja kuunnellaan satuja. Kirjoja voi välillä selailla, mutta silloin kuunnellaan, kun äiti lukee.
 
Joulutunnelmointia lapsiperheessä.
 
Ilona Pietiläisen valokuvakuvitusta kirjaan
  Tervetuloa jouluun (Docendo 2018). 

Tervetuloa jouluun -kirjassa ei turhia hötkyillä. 

Joulu tekeytyy vähin erin valmiiksi ilman turhaa stressiä ja säntäilyäkin:


Oman kodin joulu valloittaa pikkuhiljaa. Se kiipeää ensin pihalle, ja siitä se hiippailee kuistille. Se raottaa ovea, ja vihdoin joulu on kaikkialla.



Joulu ei liioin tarkoita vain koristeita ja kimallusta. Se on ennen kaikkea "tähtihetkiä ja aikaa rakkaiden kanssa". 

Varmuuden vuoksi kirjassa annetaan silti hyvä ja helppo neuvo, joka pätee niin arkeen kuin juhlaankin: 

Hengitä syvään ja rentoudu.