sunnuntai 15. marraskuuta 2026

Islannista löytyy paljon sadunmentäviä aukkoja seikkailuun











Satu Rämö & Satu Kontinen: Satujen saaret 4: Trollilaakso. Kuvitus Satu Kontinen. 192 sivua. Tammi 2026. 



Satu Rämön ja Satu Kontisen Satujen saaret -sarjan konsepti nojaa tuttuihin ja siksi turvallisiin elementteihin. 

Vaikutevelka Enid Blytonin lasten etsiväkirjojen perinteelle näkyy hyvissä retkieväissä ja melko leppoisissa mysteereissä. 

Pikantin lisänsä Rämö ja Kontinen tuovat kuitenkin miljöön kuvaukseen. Serkukset Satu ja Saga seikkailevat sarjan osissa vuoroin Islannissa ja Suomessa Helsingin Lauttasaaressa. 


Klassisten etsiväkirjojen tavoin myös Saga ja
Satu syövät usein maittavia ruokia ja retkieväitäkin
kuvataan antaumuksella. Satu Kontisen kuvitusta
Satu Rämön ja Kontisen lastenromaaniin Trollilaakso
(Tammi 2026).


Trollilaaksossa Satu pääsee Sagan ja tämän vanhempien kanssa telttailemaan Valasvuonolle. Seikkailusta tulee tietysti hauskempaa, kun tytöt yöpyvät hieman kauempana aikuisten majapaikasta omassa teltassa. 

Sagan äiti kertoo oman lapsuutensa hauskasta ajanvietteestä, trollinspottauksesta, eli jättiläismäisistä trolleista kertovien tarinoiden sepittämisestä yhdessä retkinuotiolla. 

Nopeasti Satukin huomaa luonnossa paljon kivirykelmiä, jotka muistuttavat profiililtaan trolleja.

Klassisissa lastendekkareissa korostetaan usein, kuinka lapset pystyvät poliiseihin verrattuna ratkaisemaan pieniä mysteerejä tai rikoksia. 

Rämö ja Kontinen kuvaavat eväitä ja ruokailuhetkiä antaumuksella. 


Saga toteaa, että ”tyhjällä vatsalla ei jaksa seikkailla. 

Saga ja Satu ovat jo aiemmissa seikkailuissaan saaneet huomata, että lapsina he ”pääsivät paikkoihin, missä aikuiset olisivat herättäneet huomiota”.


Kylässä on toisiaan kyräilevät sisarukset, joilta kummaltakin on kadonnut arvokas pässi. 

Saga ja Satu tekevät havaintoja ja epäilykset kohdistuvat ensin ”Patukkapäähän”, olemukseltaan ja elintavoiltaan hieman omituiseen rastatukkaiseen nuoreen mieheen. 

Enid Blyton syyllistyi aikoinaan tyypittelemään rosvoja ihonvärin tai kansallisuuden perusteella, mutta moderneissa lastendekkareissa tällaista karriointia ei onneksi enää juurikaan löydy.

Kontinen ja Rämö sekoittavat arkiseen seikkailuun sopivassa suhteessa islantilaista mytologiaa ja fantasiaa. Tytöistä toisella, Sadulla, on esimerkiksi kyky ymmärtää eläimiä. 


Satu Kontinen sommittelee kuvituskuvat
usein tyylitellyn kehyksen sisälle. 
Satu Kontisen kuvitusta
Satu Rämön ja Kontisen lastenromaaniin Trollilaakso
(Tammi 2026).

Seikkailu huipentuu Trolliputoukselle:

Putous laskeutui tyttöjen edessä hieman ohuempana verhona kuin eilen. Vesi silitteli lempeästi kivipolkua ja lipui siitä sitten rauhakseen alaspäin. Kaiken lisäksi vesiverhon ja vuorenrinteen väliin oli jäänyt juuri sopiva sadunmentävä aukko, josta tytöt pääsisivät kastumatta ja litistymättä sisään! 


Islannin matkailuelinkeino nivoutuu luontevasti osaksi seikkailua, vaikka lastenromaanin Trolliputous ja muut retken maisemat eivät sijoitukaan todellisiin paikkoihin. 

Tyttöjen päättelyketjuja häiritsevät  aluksi retkeilijöiden spontaanisti rakentamat kivirakennelmat, jotka ovat myös oikeasti riesa Islannissa. 

Ikivanhat vaellusreitit on nimittäin ollut tapana merkitä kivikasoilla, jotta retkeilijät eivät eksyisi turvallisen reitin ulkopuolelle. 







 


torstai 12. marraskuuta 2026

Vihreää väriä jalkapallokentällä ja eräretkillä











Jani Kiiskilä: Valintojen akatemia 1: Unelmia. 274 sivua. Myllylahti 2026. Kannen suunnittelu Juho Jalagin. 



Urheiluharrastukseen liittyvät lasten- ja nuortenkirjat ovat runsastuneet viime vuosina. 

Joukkuelajit tarjoavat mahdollisuuden kuvata  nuorten välistä ryhmähenkeä sekä toisaalta yksittäisen nuoren kilvoittelua kohti tavoitteita ja unelmiaan.

Varhaisnuorille suunnatun kolmiosaisen Huppu-kirjasarjan (Otava 2023–2025)  kirjoittanut Jani Kiiskilä on aloittanut uuden Valintojen akatemia -sarjan. 

13-vuotialle Vilille  tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus päästä pelaamaan naapurikunnan jalkapalloseuraan, josta valitaan pelaajia Huuhkajaliigaan.

Lukijan on helppo samastua Viliin. Poika on luonteeltaan vaatimaton ja antaa jalkapallokentällä tilaa myös muille. 

Huppu-sarjan tavoin Kiiskilä kuvaa myös tässä uudessa sarjassaan luontevasti murrosiän tuomia psyykkisiä ja fyysisiä muutoksia.


Katseeni hakee hölkätessä kentältä niitä kohtia, joista olen tänä vuonna tehnyt maalin. Essi oli laskenut, että harjoituspeleissä ja yhdessätoista sarjaottelussa mä olen tehnyt keskimäärin maalin per peli. Mua itseäni ilahduttaa enemmän se, että ole syöttänyt enemmän maaleja kuin tehnyt. Pakit mun ympärillä kasvaa kokoa koko ajan, ja jos mä en pian ala itse kasvamaan, niin mä en pärjää niille.


Lapsen harrastukset vaativat usein koko perheeltä uhrauksia ja sitoutumista, liittyen niin ajankäyttöön kuin kalliisiin kausimaksuihin ja varusteisiinkin.  

Vili ei pidä itsestäänselvyytenä, että vanhemmat pystyisivät rahoittamaan hänen harrastustaan seuravaihdon jälkeen. 

Äiti ymmärtää poikansa unelmat työttömäksi joutunutta isää paremmin: isä puhuu toistuvasti hieman vähättelevästi potkupallosta ja seuraa aluksi etäältä poikansa pelejä parkkipaikalta.


Isä arvostaa enemmän omaa intohimoaan, partiota ja eräretkeilyä.  Niinpä isän onkin vaikea hyväksyä, että menestys jalkapallossa väistämättä edellyttää Vililtä valintoja. Kiiskilä kuvaa sydäntälämmittävän aidosti isän ja pojan suhdetta ja siihen vähitellen löytyvää tasapainoa.


Vilistä piirtyy avausosassa tunnetaidoissaan poikkeuksellisen kypsä varhaisnuori, jonka havainnot ovat oivaltavia. Naapurin poika Aapi on ollut paras ystävä viisivuotiaasta lähtien ja pojat ovat jakaneet samat harrastukset, jalkapallon ja partion. Aluksi Vili salailee päätöstään vaihtaa seuraa lähimmiltä ystäviltäänkin, koska kokee pettäneensä heidät. 

Kiiskilä antaa Vilin lisäksi näkökulman myös uudessa seurassa pelaavalle Aadalle, mikä laajentaa sarjan potentiaalista kohderyhmää jalkapalloharrastuksesta kiinnostuneisiin tyttöihin. 

Aadan ja hänen samassa seurassa pelaavan veljensä Aleksin ei tarvitse murehtia kalliista seuramaksuista, sillä vanhemmat ovat vakavaraisia. Vili saa kuitenkin huomata, että raha ei korvaa perhesuhteiden säröjä.  


Perheen lisäksi Vilin tärkeisiin tukijoukkoihin kuuluu lapsuuden kaverin Aapin äiti Essi, joka on toiminut paikallisen jalkapalloseuran joukkueen huoltajana ja joukkueenjohtajana. 

Seuran valmentajan on sen sijaan vaikea hyväksyä Vilin päätöstä hylätä kotijoukkue ja siirtyä toteuttamaan unelmiaan isommille jalkapallokentille. Kiiskilän sarja-avaus esittelee myös aikuiset sivuhenkilöt uskottavasti, ilman turhaa karrikointia ja yliampumista.   



Lisää jalkapalloharrastuksesta kertovia kotimaisia lasten- ja nuortenkirjoja:


Joona Hellman & J. S. Meresmaa: Polte, Otava 2026

Jukka Behm: FC LiMu -sarja, kuv. Anssi Vaalio, Tammi v:sta 2026 / helppolukuinen

Ulla Vanhatalo: Luka-sarja, kuv. Aiju Salminen, Pieni Karhu v:sta 2025 / selkokirja

Maria Kuutti: Iida-sarja, Karisto v:sta 2022 

Jenni Erkintalo: Jalkapallojahti, Etana Editions 2026 / kuvakirja 

Hanna Kökkö: Niki Dundee -sarja, Kustannus-Mäkelä v:sta 2022

Jukka Behm: Hammersmith United -sarja, Tammi v:sta / saatavilla myös selkomukautuksena 

Timo Parvela: Paten jalkapallokirja, kuv. Pasi Pitkänen, Tammi 2015 

Kalle Veirto: Meidän omat MM-kisat, Karisto 2021

Pauli Kallio & Juliana Hyrri: Kalle, pallo ja sello, Suuri Kurpitsa 2019; Kalle, Kaneli ja kipsi, Suuri Kurpitsa 2021 / sarjakuva

Mika Wickström: Totti-sarja, kuv. Mari Ahokoivu, WSOY v:sta 2020 / helppolukuinen 

Anni Ihlberg: Ilonpilaaja, Tammi 2021 

Tuula Kallioniemi: Pöllitty pallo, kuv. Silja-Maria Wihersaari, Otava 2019 

Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan -sarja, WSOY 2016–2018

Sanna Heinonen: Noland, WSOY 2018

Mimmu Tihinen: Kello tuhat, Pieni Karhu 2016 / selkokirja

Anneli Kanto: FC Tytsyt -sarja, Karisto 2009–2012


lauantai 7. marraskuuta 2026

Unen mysteereitä jäljittämässä
















Anna Tommola: Unen ihme. Yöllisten mysteerien äärellä. Kuvitus Terhi Ekebom. 128 sivua. Orava-kirjat 2026.



– – Ihmiskehon toiminnasta tiedetään hurjan paljon. Aivojakin pystytään nykyisin kuvaamaan. Voisikin kuvitella, että tutkijat olisivat selvittäneet läpikotaisin unen ja unien tarkoituksen. Nukummehan jopa kolmasosan elämästämme. 

Mutta ehei! Edelleen löytyy kaikkea uutta ja jännittävää, eikä kaikista asioista ole yksimielistä varmuutta. Uni onkin vielä osittain mysteeri – siis tuntematon ja salaisuuksia täynnä. Miksi elolliset olennot ylipäätään nukkuvat? Mihin kaikkeen uni vaikuttaa? Entä onko unien näkemisellä tarkoitus? Näihin kysymyksiin sukellamme tässä kirjassa. – – 

Lasten- ja nuortenkirjojen kirjoittaminen on aivan oma taitolajinsa. 

Tietokirjojen kirjoittaminen vaatii tekijältään vielä aivan erityistä ymmärrystä lasten ja nuorten vastaanottokyvystä, lukutaidon tasosta sekä kyvystä omaksua tietoa erilaisten tekstityyppien lisäksi myös kuvituksen avulla.  

Lasten ja nuorten tietokirjat ovat Suomessa nyt hyvässä nosteessa. 

Arvostuksen noususta kertoo sekin, että monet tutkijatkin ovat innostuneet kirjoittamaan tietokirjoja lapsille ja nuorille. 

Anna Tommola
 on vapaa kirjoittaja, toimittaja, kauno- ja tietokirjailija. 

Hänen tietokirjansa Yöllinen elämämme. Miksi näemme unia ilmestyi Atenalta vuonna 2020. 

Unen ihme. Yöllisten mysteerin äärellä on tavallaan tämän aikuisten tietokirjan lapsentajuistettu versio. 

Samanlaiseen ratkaisuun päätyi toimittaja Elina Lappalainen: hänen aikuisten tietokirjansa Syötäväksi kasvatetut. Miten ruokasi eli elämänsä (Atena 2012) työstyi lapsille suunnatuksi tietokuvakirjaksi Nakki lautasella. Mistä ruoka tulee? yhdessä kuvittaja Christel Rönnsin kanssa (Tammi 2015). 

Tommolan syksyn uutuuden sisältöä olisi pitänyt editoida lapsentajuisemmaksi niin kielen kuin esitystavan osalta.  

Myös kuvituksen roolia oli ollut hyvä miettiä enemmän. Terhi Ekebomin mustavalkoinen kuvitus tyytyy nyt pikemminkin somistamaan kuin havainnollistamaan esitettyä tietoa. 


Terhi Ekebomille on tyypillistä tehdä luoda kuvituskuviinsa
ornamenttimaisia kehyksiä. Ekebomin kuvitusta Anna Tommolan
lasten ja varhaisnuorten tietokirjaan 
Unen ihme.
Yöllisten mysteerien äärellä
(Orava 2026). 

Typografisilta taittoratkaisuiltaan teos muistuttaa tavallista kaunokirjaa. 

Tekstiä olisi kannattanut jakaa nykyistä havainnollisemmin erillisiin osioihin, vähintäänkin tiettyjä avainsanoja lihavoimalla ja tietolaatikkoja laatimalla.

On vaikea uskoa, että noin 10-vuotias lapsi innostuu tällaisen unitietouden lukemisesta. 


Kirjaan on poimittu erilaisia anekdootteja: esimerkiksi Manchester Unitedin takavuosien jalkapalloilija Wayne Rooneyn kerrotaan laittaneen pölynimurin hurisemaan, jotta nukahtaisi helpommin (paremman puutteessa myös hiustenkuivain sai kelvata).

Myös useamman keksijän unentarpeesta saadaan tietoa:  Thomas Edisonin mielestä ylenmääräinen nukkuminen oli laiskaa ja tehotonta. Sen sijaan Albert Einstein nukkui paljon. 

Kasvavan lapsen unen tarve havainnollistuu tässä Terhi Ekebomin
kuvituskuvassa Anna Tommolan lasten ja varhaisnuorten
tietokirjaan 
Unen ihme. Yöllisten mysteerien äärellä 
(Orava 2026). 





Tommola viittaa myös vuorotyötä tekeviin taksikuskeihin liittyvään tutkimukseen. Siinä havaittiin, että taksinkuljettajien tilalliseen muistiin ja suunnistamiseen liittyvät aivojen alueet olivat kasvaneet: 

Ehkä siis se, mitä ihminen tekee kaiket päivät, vaikuttaa uniinkin. Siinäpä olisi kiinnostava aihe tutkijoille: taksikuskien unet! Autounia muuten onkin tutkittu. Yleinen kokemus oli, että unessa joutui ohjaamaan autoa takapenkiltä.

Olisiko ollut oletetun lukijakunnan intressien kannalta relevantimpaa viitata tässä yhteydessä vaikkapa energiajuomien käytön pitkäaikaisiin vaikutuksiin?


Ajan henkeen kuuluu mittaaminen ja suorittaminen. 

Tommola onneksi muistuttaa, että ”Paras mittari unen laadun seuraamiseen ei ole älykello, vaan se, miltä päivällä tuntuu. Jos jaksat hyvin, uni on varmasti ihan tarpeeksi hyvää.”

Tietokirjoissa esiintyy nykyisin paljon verkkolinkkejä. 

Tommolan tietokirjan Vinkki-laatikosta löytyy tavattoman kiinnostava linkki valokuvaaja James Mollisonin toteuttamaan Where Children Sleep -projektiin, jota varten hän on kuvannut lasten nukkumanurkkauksia eri puolilla maailmaa, Nepalista Japaniin ja Marokosta Mongoliaan. 

Tällaisia lapsilukijaa koukuttavia toiminnallisia tehtäviä olisi voinut olla kirjassa kernaasti paljon enemmän. 

Lasten ja nuorten tietokirjatkin perustuvat tutkittuun tietoon, joten on  oikeutettua, että niihin liitetään myös asianmukaiset lähdeluettelot. 

Tommolan kirjan lähteet koostuvat kuitenkin yksinomaan aikuisille suunnatuista tiedeartikkeleista.

Lapsentasoisuutta olisi voinut kaikin mokomin lisätä vaikkapa laatimalla valikoimaluettelo uniaiheisista lasten- ja nuortenkirjoista.

Tässä yksi valikoima kaikille nukkumisesta ja unista kiinnostuneille. 
  
Nukkumiseen ja unentulon haasteisiin eri tavoin liittyviä lastenkirjoja:

Sari Airola: Unihukka, Etana Editions 2026 / kuvakirja

Hannamari Ruohonen: Nyt petiin, Rane! Etana Editions 2026 / kuvakirja

Sanna Pelliccioni: Unen ovi, Etana Editions 2026 / kuvakirja

Katri Kirkkopelto: Mollin hassut iltapuuhat, Lasten Keskus 2026  / kuvakirja

Maria Kangaskortet: Unitalon matkat. Nukutussatuja pienille, kuv. Jonna Markkula, Otava 2026 / satukokoelma

Maria Kangaskortet: Unitalon joulu. Nukutusssatuja pienille, kuv. Jonna Markkula, Otava 2026 / satukokoelma

Lotta Sonninen & Matti Pikkujämsä: Kuka nukkuu, Terho? Orava-kirjat 2026 /kartonkinen katselukirja

Virpi Penna: Sintti yökylässä, Lasten Keskus 2026 / kuvakirja

Anna Sofia Urrila, Henna-Kaisa Wigren, Kirsi-Marja Zitting & Virpi Talvitie: Silmät kiinni, Silmu! Asiaa unesta, S&S 2019 / kuvatietokirja

Uneen liittyviä lasten- ja nuortenromaaneja:  

Marisha Rasi-Koskinen: Mykkien lintujen museo, WSOY 2026 / nuortenromanai

Emilia Lehtinen: Unihirviöiden kesyttämisopas, Avain 2025 / lasterromaani

Veera Salmi: Veljeni Valentin, kuv. Nelli Långstedt, Otava 2025 / lastenromaani

Emilia Lehtinen: Unissa lentämisen opas, Avain 2022 / lastenromaani

Siri Kolu: Kaksoismaailmat: Alle aallon, Läpi puun, Tammi 2022 ja 2026 / fantasiaseikkailu

Miila Westin: Myyttiset 2: Vaarallinen uni, S&S 2024 / sarjakuvaromaani 

Johanna Förster: Unien sirkus, S&S 2024 / lasten- ja varhaisnuorten romaani

Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain, Avain 2023 / lastenromaani 

Suvi Nurmi: Routala-sarja: Unissamatkaaja, Etsijöiden aika, Ajankaitsija ja Rajankävijä, Myllylahti 2021–2024 / reaalifantasia 

Hannu Mäkelä: Herra Huu ja unen valtakunta, Tammi 2020 / lastenromaani

Elina Rouhiainen: Unienpunoja, Tammi 2020 / YA

Satu Kontinen: Yö. Kirja unesta ja pimeän salaisuuksista, Myllylahti 2016 / tietokirja