tiistai 19. maaliskuuta 2024

Klara tuo lisää näkyvyyttä lasten ja nuorten selkokirjoille
















Päivi Lukkarila: Kuinka saavutetaan zanshin. Selkomukautus. Kuvittanut Oona Liukkonen. 153 sivua. Nokkahiiri 2023.

 



 

Tällaisena taloudellisen kurimuksen ja kulttuurin alasajon aikana on hienoa, että perustetaan uusia palkintoja sellaiselle kirjallisuudelle, joka jää eri syistä ja ilman omaa ansiotaan katveeseen.

 

Tänään ensimmäistä kertaa Porvoossa jaettu Klara-palkinto on Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävän (ERTE) jakama tunnustus monipuolisesta ja ansiokkaasta suomen- tai ruotsinkielisestä lasten tai nuorten selkokirjasta.  

 

Palkinnon avulla halutaan muistuttaa siitä, että lasten ja nuorten selkokirjojen tarve kasvaa jatkuvasti. Palkintoa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.  

Ensimmäinen Klara-palkinto myönnettiin Päivi Lukkarilalle varhaisnuortenkirjasta Kuinka saavutetaan zanshin

 

Se pohjautuu Lukkarilan samannimiseen, vuonna 2020 ilmestyneeseen varhaisnuortenkirjaan, jonka arvio löytyy  Lastenkirjahyllystä.  

Lukkarila on tehnyt selkomukautuksen itse. Sekä alkuteos että selkomukautus on julkaistu hänen oman Nokkahiiri-kustantamonsa kautta.  

 

Raati (Meri Markus, Päivi Joentausta, Mari Karvonen, Viivi Kilpeläinen, Heidi Jägerskiöld ja Riikka Törnroos) sai luettavakseen 45 selkokirjaa parin viime vuoden aikana ilmestynyttä teosta.  


Viiden kirjan finaalissa olivat mukana myös Marja-Leena Tiaisen Gangsterin poika (Avain 2023, kuv. Anne Muhonen), Tuomas Kilven Inka (Oppian 2023), Nora Lehtisen Ainon ja Matiaksen talvipuuhat (Pieni Karhu 2023, kuv. Anne Muhonen) sekä Magdalena Hain Kuolleiden kirja (Avain 2022, selkomukautus Riikka Tuohimetsä).  


Finaaliin yltäneiden teosten kohdalla näkyy myös se, kuinka moni kustantamo julkaisee nykyisin lasten ja nuorten selkokirjoja. 

 

Raati arvosti muun muassa Lukkarilan selkomukautuksen samastuttavia päähenkilöitä, selkeää selkokieltä ja selkomukautuksen kantta, joka oli jopa alkuteosta parempi. 


Erityiskiitosta raati antoi siitä, että selkomukautuksen juoni ja sisältö vastaavat alkuteosta, joten niitä voi luetuttaa kouluissa rinnakkain.  

 

Yleisöäänestyksessä suosikiksi nousi Marja-LeenaTiaisen Gangsterin poika. 


Lukkarilan palkitsemisesta on syytä olla hyvillään monestakin eri syystä.  

 

Lastenkirjainstituutin ja Suomen Kulttuurirahaston Selkopolku-hankkeen käynnistämisvaiheessa tehtiin yläkoululaisille suunnattu kysely aiheista, joista nuoret toivoivat lisää selkokirjoja. Selvästi eniten he kaipasivat tavallisesta arjesta kertovia kirjoja, joissa on myös huumoria. Lisäksi nuoret toivoivat myös tv-sarjoihin ja elokuviin liittyviä selkokirjoja sekä eri genreistä erityisesti fantasiaa, kauhua ja seikkailua sisältäviä kirjoja.  

 

Lukkarilan selkomukautus tavoittaa varmasti lukijansa, sillä paukut laitetaan jo ensimmäisiin virkkeisiin: 

 

 

Minulla oli onnea.
Terroristi juoksi ihan edestäni.
Hän ei huomannut minua,
koska olin piilossa.
Vaihdoin veitsen kivääriin 
ja lähdin seuraamaan terroristia.
Halusin näyttää tiimini jäsenille,
Että olin joukkueen tärkein pelaaja. 

 

 

Oona Liukkosen kuvituksessa keskushenkilöiden
eleet ja ilmeet ovat luontevalla tavalla selkeitä.
Oona Liukkosen kuvitusta Päivi Lukkarilan selkomukautukseen
Kuinka kesytetään zanshin (Nokkahiiri 2023).  

13-vuotias Arsi asuu kaksi äitinsä Anskun kanssa. Äiti motkottaa jatkuvasti liiallisesta tietokonepelaamisesta. 
 

Arsi aloittaa yläkoulun uudella luokalla ja joutuu nopeasti Korston silmätikuksi ja jäynän kohteeksi. Karatea aiemmin harrastaneen äitinsä kannustamana Arsi hakeutuu kurssille ja toivoo löytävänsä harrastuksen kautta myös isänsä. Karate opettaa Arsille mielenhallintaa ja itsetuntemusta. 

 

 

  Uuden harrastuksen alkuvaiheessa Arsin olemus on vielä hieman
varautunut.
Oona Liukkosen kuvitusta Päivi Lukkarilan
selkomukautukseen 
Kuinka kesytetään zanshin (Nokkahiiri 2023).  



Päivi Lukkarila on tehnyt pitkään töitä suomi toisena kielenä -opettajana, joten hänellä on myös tätä kuatta vahva tuntuma selkokielen tarpeeseen. 

 

Hänen kotisivuiltaan löytyy myös kirjaan liittyvä selkokielinen tehtäväpaketti.

 

   

























  

 

torstai 14. maaliskuuta 2024

Klassinen keppostelu muuttaa lastenkirjoissa muotoaan

















Kaisa Paasto: Prankenstein. Kuvitus Mari Ahokoivu. 109 sivua. Tammi 2024. 

 



 

Tuntuu, että kukaan luokassa ei tajua, miten hyvää läppää minä heitän. Mutta sitten Leo tekee noin idioottimaisen prankin – kepposen, niin kuin fossiilit sitä kutsuvat –  ja kaikki nauravat ihan valtoimenaan. Jotenkin tosi epistä.

 

Astrid Lindgrenin klassinen lastenkirjahahmo Vaahteramäen Eemeli täytti viime vuonna 50 vuotta. 


Kepposteleva lastenkirjasankari näyttää nyt inspiroivan myös suomalaisia lastenkirjailijoita, jotka ovat selvästi halunneet päivittää Eemelin katu-uskottavan version uudelle vuosituhannelle. 

 

Erilaisten pränkkien (engl. prank) eli pilojen, jekkujen, jäynien tai kepposten tekeminen on nimittäin lastenkirjoissa nyt aiempaa suositumpaa.  

 

Petra Lillsund Botéuksen esikoislastenkirjassa Mitt idiotiska liv (Schildts & Söderströms 2023) Julia tekee erilaisia pränkkejä pikkusiskonsa Jossanin kanssa. 

 

Tiina Kristofferssonin ja Vesa-Matti Toivosen Listamestari-sarjan uusimmassa osassa Elias kertoo, kuinka hänen ja talonmies-Petterin yhteisellä JeeTuubi-kanavalla erityisen paljon suosiota ovat saaneet erilaiset pränkkivideot.  

 

Mari Ahokoivun kuvitus ei tyydy vain toistamaan
tekstin kertomaa: Ahokoivu kuvaa Elmerin olemusta ja mielialoja sekä
karikatyyrisen kuvituksen että sanallisten luonnehdintojen avulla.
Mari Ahokoivun kuvitusta Kaisa Paaston lastenkirjaan
  Prankenstein (Tammi 2024). 



Kolmen Anni kaverinkesyttäjä -kirjan jälkeen Kaisa Paasto aloittaa Prankenstein-sarjan, jossa päähenkilönä on Elmeri. Myös tätä uutta sarjaa kuvittaa Mari Ahokoivu

 

Viidesluokkalaista Elmeriä suivaannuttaa luokkakaveri Leon koulukiusaamisen kriteerit täyttävä käytös. Hän ryhtyy yhdessä serkkunsa Robinin ja siskonsa Idan kanssa kurmuuttamaan huomionhakuista ja itserakasta Leoa lähettämällä hänelle jekkukirjeitä erilaisten viranomaisten nimissä. 

 

Tosin jekuista ensimmäinen on hieman viallisesta kopiokoneesta johtuva onnenkantamoinen, kun tiedotteet 3D-tulostuskurssista muuttavat hieman muotoaan…

 

Robin lupaa kouluttaa Elmerin niin hyväksi jekuttajaksi, että hänestä tulee koulun kovin prankkimestari. 

 

Elmeri on kahden vaiheilla:

 

Minähän olin enemmän verbaalisen komiikan ystävä. Prankkien tekijät ehkä saivat statusta, ihailijoita ja muita etuja, mutta elämäntapaan sisältyi myös riskejä. Pitää haluta elää vaarallisesti.

 

Hermione-koira seuraa herkeämättä presidentilinnan itsenäisyydenpäivän
juhlintaa. 
Mari Ahokoivun kuvitusta Kaisa Paaston lastenkirjaan
  Prankenstein (Tammi 2024). 



Kirjan tihentyvä juoni rakentuu presidentin ja taikurin lähestyvän kouluvierailun odottamiseen. 


Elmeri kehittelee ystäviensä kanssa tapahtumaan liittyvää jekkua, mutta lopputuloksena onkin kutsu presidentin itsenäisyydenpäivän vastaanotolle! 

 

 Isosisko on sinut jalkaproteesinsa kanssa, vaikka äiti välillä
asiasta hössöttääkin. Mari Ahokoivun kuvitusta Kaisa Paaston
lastenkirjaan 
 Prankenstein (Tammi 2024). 



Anni kaverinkesyttäjä -sarjan tapaan myös Prankensteinin vahvuutena on tuikitavallisen perheen konstailematon kuvaus. 


Elmerin ja Idan vanhemmat ovat aidosti kiinostuneita lastensa edesottamuksista. Idan vammautuminen auto-onnettomuudessa ja toisen jalan amputointi polven alapuolelta tosin nostaa välillä äidin huolikertoimia. Keskeinen toimija on myös perheen koira Hermione. 










maanantai 11. maaliskuuta 2024

Raffi ja rouhea nuoruus

 
















Tapani Bagge: Julma rakkausNovelleja nuorille. 118 sivua. Aviador 2024. Kansikuva Jussi Kaakinen. 

 

 




Taivas oli pilvessä, leikkikenttä lumen peitossa, kerrostalot päiväunilla. Aikuiset töissä tai Lehtotuvassa tai töissä Lehtotuvassa. Rane veti röökiä rengaskeinussa, upouuden talvifarkkurotsin valkoinen karvakaulus pystyssä. Niskassa oli peukalonmentävä reikä sillä kohtaa, missä hälytinnappi oli ollut. Siwan kassissa kilisi keppanaa, toistakymmentä Karhua. – – 

 

 

Tapani Baggen tuotteliaisuutta ei voi kuin ällistellä. Hän kirjoittaa jatkuvasti kolmelle eri kohderyhmälle: lapsille, nuorille ja aikuisille. Seurantani mukaan hänen kirjojaan ovat viime aikoina julkaisseet Karisto, Kvaliti, Aviador, Helmivyö, Crime Time, Tammi ja Warelia. Viimeisin aluevaltaus on yhdessä Jari Eklundin kanssa   tehty elämäkerta Teddy, Aikka ja Alpo Teddy and the Tigers -yhtyeen keulahahmosta Alpo Hakalasta.   

 

Kokoelman alaotsikko nimeää tarinat novelleiksi, mikä voi pahimmillaan jopa pelästyttää potentiaaliset lukijat kirjan äärestä. 

 

Ensimmäisessä ”Ei kommentteja”-sikermässä ääneen pääsee nuorisorikollinen, joka yrittää puhelahjoillaan ja kootuilla selityksillään puhua poliisit pyörryksiin ja selvitä ilman rangaistusta näpistyksestä, lähikauppaan tehdystä murrosta ja puukotuksesta. Lakoninen tyyli ja lyhyt mitta muistuttavat Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa -kokoelman viistoa kerrontaa, joskin dramaattinen ote jääkin vaisummaksi.   

 

Räyhäkkä gangsterielämän ihannointi jatkuu tarinassa ”Perjantai”, jossa alaikäinen poika ryöstää Siwan kassan. ”Kännykkä”-tarinassa on Baggen kerronnalle ominaista velmua kierrettä: Jenni löytää kauppakeskuksen edustalta kännykän, ja puheluun vastaaminen johtaa hänet vanhan naisen asunnolle. Reppana vanhus jekuttaa Jennin tekemään kädenkäänteessä mittavan suursiivouksen. 

 

”Tatuointi”-tarinassa Irina jäljittää Tatua, joka on ilmoittanut ottavansa tatuoinnin. Tyttöä kiinnostaa, minkä nimen poika aikoo sydämen muotoiseen tatuointiin ikuistaa. 

 

Baggen tarinoiden sielunmaisema on raffi ja ronski: usein liikutaan rasvankäryisten nakkikioskien liepeillä, epämääräisissä autiotaloissa tai pienteollisuusalueilla, joiden ruosteiset verkkoaidat, piikkilangat ja autonromut toimivat vertauskuvana enemmän tai vähemmän tuuliajolla oleville nuorille keskushenkilöille.  

 

Tarinat ”Polttava rakkaus” ja ”Julma rakkaus” kertovat bändihaaveista ja seurustelun haparoinnista saman päähenkilön, Elviksen, näkökulmasta. Poika teloo jalkansa ja joutuu bändiharkoista sivuun. Viimeisenä niittinä vanhemmat vielä ilmoittavat, että putkiremontin alta muutetaan koko kesäksi äidin lapsuudenkotiin maalle.  Ajankulukseen Elvis sepittää kirjoituskilpailuun tekstin, ja se sijoittuu kakkoseksi. Kirjailijahaaveet kuitenkin loppuvat siihen, että kustantaja edellyttää Elviksen osallistuvan kirjan painokuluihin tuhannella eurolla.