keskiviikko 16. syyskuuta 2026

Sympaattisessa kasvutarinassa musiikkimakujen erilaisuus onkin lopulta voimavara

 















Mikko Koiranen: Finaalissa. WSOY 2026. 188 sivua. Kansikuva Riikka Turkulainen. 




Mikko Koirasen nuortenkirja Finaalissa on WSOY:n uuden, viime vuonna perustetun Ote-sarjan kolmas osa. 

Sarjan kirjat pyrkivät lauserakenteiden, ns. päätteettömän fontin ja väljän rivityksen osalta helppolukuiseen ja siten helposti omaksuttavaan esitystapaan. 

Sarjan aiemmat osat ovat Anna Paldarin  Vapaavyöhyke ja Ursula Mursun Hengitysvaikeuksia.

Kustantamo haluaa näin laajentaa valikoimaa ja tarjota nuorille  mieluista luettavaa perinteisten, pitkien nuortenromaanien ja selkokirjojen rinnalle. 


Riikka Turkulaisen Finaalissa-kirjaan tekemä kansikuva ansaitsee erityisen maininnan. 

Kansikuva tiivistää nimittäin oivaltavasti teoksen ytimen: 

Mikko Koirasen nimi on kirjoitettu hiphop-kulttuurin suosimalla graffitimaisella  fontilla, kun taas teoksen nimen  kirjoitusasusta löytyy viitteitä hevimusiikkiin.

Tällaisesta näkemys- ja tyylilajien törmäyksestä on nimittäin myös juonen tasolla kyse. 

Räppäri Tatu pääsee uusia kykyjä etsivässä musiikkikilpailussa finaaliin. 

Toive voitosta kuitenkin vaarantuu,  kun isä lähettää pojan rangaistuksena holtittomasta käytöksestä Oulusta Hailuotoon mummon hoteisiin – ilman älypuhelinta ja tietokonetta, joita tarvitaan voittobiisin tekemiseen. 

Tatu on karkotuksesta aluksi täysin lamaantunut: 

Hailuoto.
Perämeren suurin saari.
Perämeren helmi.
Perämeren Alcatraz saatana. 


Nopeasti Tatu saa huomata, että kuusikymppisen mummon valvovan silmän alta ei niin vain päästä pakoon. Poika  kutsuu yleensä isän äitiä vain etunimellä. 

Ennen pitkää Tatun on pakko keksiä muita luovia ratkaisuja kiperään tilanteeseen. 

Hän tutustuu ensin Mallaan, joka on töissä kirjastossa. 

Tyttö auttaa Tatua ensin mummon vajasta löytyvän Pappatunturin kanssa ja myöhemmin hän johdattaa myös paikallisen hevibändin, Murhaperjantain, harjoituskämpälle. 

Tatu ei kuitenkaan paljasta itsekkäitä tarkoitusperiään yhtyeen jäsenille. 

Vähitellen hän pääsee sisäpiiriin ja saa pestin yhtyeen kosketinsoittajana. 

Yhtyeen jäsenten välillä on kuitenkin jännitteitä ja samalla tunteet Mallaankin syvenevät.


1990-luvun räppärin kappaleen kaksimielinen motto, ”jos haluu saada, on pakko antaa”, saa aivan uuden merkityksen, kun Tatu luopuu tunteellisessa loppuratkaisussa omasta kunnianhimostaan uusien ystäviensä eduksi.

Teoksen nimi, Finaalissa, saa sekin kaksoismerkityksen. Murhamaanantai-yhtyeen solisti Henkka kärsii vanhempien avioerosta ja ajautuu apatiaan. 

Suorasanaista ja dialogivetoista kerrontaa ryydittävät Tatun kilpailun finaaliin kynäilemät rap-sanoitukset. 

Sanoitusten fontti on hieman vaikealukuista ja tekstit turhan pitkiä, pieni karsiminen olisi tehnyt terää sanoitusten iskevyydelle. 

Mikko Koirasen kaksi ensimmäistä nuortenromaania Nauhoitettava ennen käyttöä ja Jättiloikka Jan Valkoselle (2019 ja 2023) ilmestyivät Myllylahden kautta. 

Kustantamon sivuilla Koiranen on kertonut hurahtaneensa yläkoulussa 2000-luvun alussa täysillä suomiräppiin, mistä oli hyötyä myös kirjailijan työssä tarvittavien suomen kielen vivahteiden omaksumisessa. 
 
WSOY:n sivuilla sivuilla Koirasta luonnehditaan ”aitopääräppäriksi”. 

Tietäjät tietää varmasti ilman googlettamistakin, mistä on kyse, mutta itse jouduin tekemään vähän tiedonhakua saadakseni selville, että nimitys tarkoittaa    perinteisen hiphop-kulttuurin ja undergroundin arvoja kunnioittavasta rap-musiikin ystävästä tai artistista.   



 
 









 




perjantai 11. syyskuuta 2026

Jalkapalloharrastus voi olla myös rentoa ja hauskaa
















Jukka Behm: FC Limu ja huippumatsi. Kuvittanut Anssi Vaalio. 67 sivua. Tammi 2026. 



Koska lopetin jalkapallon, minulla oli nyt enemmän vapaa-aikaa.
Huono puoli oli se, että kun on aikaa, on aikaa ajatella.
Päässäni jyskytti lähinnä yksi ajatus: maailma oli menettämässä kaikkien aikojen nerokkaimman futarin. Siis minut.


Ihmepoika Leon -sarjan jälkeen Jukka Behm keskittyy nyt nuorempiin jalkapalloharrastajiin.

FC Limu ja huippumatsi aloittaa uuden hiljattain lukemaan oppineille alakoululaisille suunnatun sarjan.

Jalilla on vakavia näkemyseroja valmentajansa kanssa, koska tämä ei osaa kohdella ”tulevia supertähtiä” kunnioittavasti. 

Kovin vakavista konflikteista ei toki ole kyse.

Poika on ottanut nokkiinsa mm. siitä, että valmentaja on kehottanut häntä solmimaan jalkapallonappisten kengännauhat. 



Anssi Vaalion kuvitus liioittelee roimasti. 
Tässä Jalin näkemys ankarasta valmentajasta.
Anssi Vaatlion kuvitusta Jukka Behmin lastenkirjaan
FC Limu ja huippumatsi (Tammi 2026). 


 
Jali suhtautuu pikkusiskoonsa Lumiin aluksi hieman alentuvasti, mutta saa pian huomata, että sisko antaa leikkipuiston kentällä hänelle yllättävän hyvää vastusta.

Kun kaverit Linssi ja Multanen yllättävät sisarukset, Jali ei ensin tiedä, miten selviäisi nolosta tilanteesta menettämättä uskottavuuttaan. 

Ennen pitkää asia kääntyy voitoksi ja kaverukset pelastavat Lumilla vahvistetun uuden itsenäisen jalkapallojoukkueen, FC Limun.


Lumi-siskolla ovat asenne ja potkut kohdillaan.
Anssi Vaalion kuvitusta Jukka Behmin
lastenkirjaan 
FC Limu ja huippumatsi
(Tammi 2026). 


Jalilla ja Lumilla on kansainvälinen perhe: isä on juuriltaan espanjalainen ja äiti suomalainen. 

Vanhemmat ovat läsnä ja tukena lastensa harrastuksissa.

Sarjan avausosa ottaa tulkintani mukaan rivien välissä myös kantaa turhankin totiseen suorittamiseen joukkuelajeissa. 

Tärkeintä kuitenkin on, että lapset nauttivat yhdessä pelaamisesta ilman stressiä ja paineita. 

Aluksi Jali on tyytyväinen, että uudella joukkueella ei ole valmentajaa lainkaan. Mutta vähitellen treenipaitojen, pallokassien ja asiallisen pallokentän puuttuminen alkaa pänniä. 

Lapset keräävät rahaa ystävyysottelulla, johon toivotaan houkuttimeksi kuuluisaa jalkapalloilijaa Fabio Polloa.

Anssi Vaalion mustavalkokuvitus keskittyy vielä tässä avausosassa enemmän jalkapalloviheriön ulkopuolella tapahtuneisiin kohtauksiin. 







tiistai 8. syyskuuta 2026

”Jos elämästä puuttuu vipinää, silloin tarvitaan Kipinää!”










Jakob Norrgård & Lotta Forss: Kipinä. Kapuloita ideatehtaan rattaissa. Suomeksi riimitellyt Henriikka Tavi. 31 sivua. S&S 2026. 

Alkuteos Gnistan. Eller trubbel i idéfabriken. Schildts & Söderströms 2026. 





Jakob Norrgård on jo toinen Vöyristä kotoisin olevan Kaj-yhtyeen jäsen, joka on tehnyt lastenkirjan.   

Axel Åhmanin saaristoseikkailu Smugglarens skatt Salakuljettajan aarre (kuv. Ola Skogäng, suom. Anu Koivunen. S&S / Schildts & Söderströms 2024)  ilmestyi jo hieman  ennen yhtyeen ilmiömäistä esiintymistä Euroviisuissa.

Kipinä. Kapuloita ideatehtaan rattaissa on juonellinen runokuvakirja. 

Schildts & Söderströms on viime vuosina ansiokkaasti pitänyt tätä genreä lastenkirjavalikoimissaan esillä. 

Riimillisen runotarinan ääneen lukeminen tuo lukuhetkeen aivan erityistä rytmiä, poljentoa ja latausta. 

Parhaimmillaan runotarina toimii ääneenluettuna: joko aikuisen lapselle tai lapsen itse lukemana. 

Ruotsinkielisen alkuteoksen ja suomennoksen nimi tuo erityisesti alaotsikkonsa takia ainakin minulle mieleen 1970-luvun ohjelmallisen, yhteiskunnallisesti kantaaottavan lastenkirjallisuuden.

Kirjan viesti osuu ja uppoaa kuitenkin myös pinnistelemättä nykyaikaan. 


Ideatehtaassa on paljon erilaisia koneita, mutta myös
aitoa tekemisen meininkiä. Lotta Forssin kuvitusta Jakob
Norrgårdin runotarinaan Kipinä. Kapuloita ideatehtaan rattaissa
(S&S 2026). 


Punapipoinen Välkky on töissä suuressa tehtaassa, jossa tuntuu olevan kaikin puolin hyvä, kannustava työyhteisö ja tekemisen meininki. Työntekijöitä nimitetään kipinöiksi (ruots. gnistan).

Kyse on jonkinlaisesta ajatuspajasta:

Täällä kaikki toimii kuin rasvattu
päällä on oltava haalari, hattu. 
Kipinöillä on paljon töitä ja hoppua. 
Ihmisiltä meinaa ideat loppua.

Tehdas tuottaa ulkomuodoltaan tavallisilta näyttäviä hehkulamppuja, joita toimitetaan tilaajille henkilökohtaisesti. 


Koko hehkulamppuvarasto putoaa alas maan kamaralle
ja Kipinän ilme puhuu puolestaan. 
Lotta Forssin kuvitusta Jakob
Norrgårdin runotarinaan Kipinä. Kapuloita ideatehtaan rattaissa
(S&S 2026). 


Kerran käy niin, että Välkyn ”lavapallolla” kuljettamat lamput putoavat lokin ja lavan yhteentörmäyksen takia hallitsemattomasti ympäri tienoota. 

Huoli Välkyn mielen täyttää:
painovoimaa ei voi pysäyttää.
Lamput putoavat vailla rotia:
mikään löydä ei oikeaa kotia.

Hehkulampusta osuman saaneet kaupunkilaiset havahtuvat tekemään erilaisia asioita, mistä he ovat pitkään haaveilleet.

Autokorjaamon Pete herkeää huoltamasta autoja, koska hän haluaa toteuttaa salaisen haaveensa maalata korjaamon seinille isokokoisia taideteoksia.


Autokorjaamon Peten muikea ilme kertoo, miltä
tuntuu vaihtaa öljystrasseli siveltimeen. 
Lotta Forssin kuvitusta
Jakob 
Norrgårdin runotarinaan Kipinä. Kapuloita
ideatehtaan rattaissa 
(S&S 2026).


Pankinjohtajaa kiinnostaa rahan sijaan yht´äkkiä enemmän kokkaaminen ja oopperalaulaja ryhtyy rakentamaan majaa. 

Toisin kuin voisi luulla, seurauksena ei olekaan kaaosta, hämmennystä tai yhteiskunnan rattaiden pysähtymisestä koituvaa lamaannusta.

Vaikka Välkky kokeekin ensin mokanneensa pahasti, pomo näkee pian, että toisin tekemisestä voi koitua paljon hyvääkin.

Runokuvakirjan viesti sopii hyvin tähän aikaan: sen sijaan, että me kaikki pinnistelisimme äärirajoille työkuorman ja siitä aiheutuvan stressin kanssa, joskus voi myös relata ja antaa sattumalle ja improvisoinnillekin tilaa. Elämä kantaa. 


 
Palautteella, kiitoksella ja spontaanilla toiminnalla 
on paikkansa, sen saa Välkky ja hänen työtoverinsakin
kokea. 
Lotta Forssin kuvitusta Jakob Norrgårdin
runotarinaan
Kipinä. Kapuloita ideatehtaan rattaissa
(S&S 2026). 

Jakob Norrgårdin runotarina karttaa turhaa alleviivaamista. 

Mielikuvituksen voima, ilo toisin tekemisestä ja luovuudesta tulee pakottamatta esille.

Kuvittaja Lotta Forss tavoittaa ideatehtaan työpajan työntekijöiden sekä hehkulampusta osuman saaneiden kaupunkilaisten silmiin ja terhakkaan olemukseen innostusta ja heittäytymistä.