Vehreä lastenkirjakeidas Helsingin ytimessä

Tarinoiden puisto. Elämyksellinen lastenkirjallisuustapahtuma Virka Galleriassa Helsingin kaupungintalolla 1.2.2015 asti. Avoinna arkipäivinä klo 9–19 ja viikonloppuisin klo 10–16. Järjestäjänä Pro lastenkirjallisuus - Pro barnlitteraturen ry. Vapaa pääsy.

Marraskuun alussa Helsingin ydinkeskustaan Kauppatorin kupeeseen avattu Tarinoiden puisto on monen talkoolaisen ja tulisieluisen lastenkulttuuriaktiivin voimanponnistus, jonka merkitys korostuu näinä taloudellisesti ankeina aikoina, kun lastenkulttuurin ja -kirjallisuuden saama mediahuomio on vähentynyt. 

Näyttelyä ovat tukeneet taloudellisesti monet rahastot ja kulttuuritahot, mutta ilman lukuisten pyyteettömien talkoolaisten lastenkulttuuritahtoa tämä hanke ei olisi voinut toteutua.

Kuvitusoriginaalien matalassa ripustuksessa on huomioitu lapsikatsojat. Näyttelyssä on mukana lähes 40 nykylastenkirjallisuuden suomalaista kuvittajaa. Kuva PHH. 

Hankkeen alullepanijana on Pro Lastenkirjallisuus – Pro barnlitteraturen -yhdistys, jonka unelmana on perustaa pääkaupunkiseudulle lastenkirjallisuudelle ja lastenkirjataiteelle oma talo. 

Kolmikuukautisella tempauksella halutaan vakuuttaa myös helsinkiläiset päättäjät ja muut instanssit siitä, että tällaiselle hankkeelle on sijansa.  Yhdistys järjesti  toimintansa alkuvaiheessa vastaavan pienimuotoisemman pilottitapahtuman Sörnäisten Ebeneser-talossa keväällä 2011.

Tarinoiden puistossa on vieraillut kahden ensimmäisen kuukauden aikana jo 13 400 lasta ja aikuista. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat lapsiperheet sekä päiväkoti- ja kouluryhmät. Ohjelmaa on tarjolla myös ammattikasvattajille. Näyttely on kaksikielinen. Sekä kuvitusoriginaalinäyttelyyn että kaikkiin oheistapahtumiin on vapaa pääsy.

Tarinoiden puiston suojelija on näyttelijä Elina Salo, joka näyttelyn avajaisten yhteydessä pitämässään juhlapuheessa sanoi nasevasti, että ei ole mitään isomman suojelun arvoista kuin lastenkirjallisuus.

Näyttelyn avajaisissa lapsivieraat ottivat heti ison tilan haltuunsa
tehokkaasti. Kuva PHH.

Tammikuun oheistapahtumissa voi tutustua mm. venäläiseen satuperinnettä, satuhierontaan ja sadutukseen, kummituslauluihin ja -tarinoihin. Työpajoissa voi tehdä räsynukkeja, tanssia ja perehtyä sukumuistoihin. Tarinoiden puiston ohjelma löytyy täältä. 

Näyttelyineen ja monipuolisine ohjelmineen Tarinoiden puisto on kaikkien aikojen suurin suomalainen lastenkirjallisuustapahtuma.

Kuvitusoriginaalien kupeeseen on jätetty paljon oleskelutilaa ja
houkuttelevia lukupisteitä. Lastenkirjat on oivaltavasti sijoitettu
konttausikäistenkin tavoitettavaksi. Kuva PHH.

Lähes 40 suomalaisen lastenkirjakuvittajan kuvitusoriginaalien näyttely todentaa uusimman kotimaisen kuvitustaiteen tasoa ja moni-ilmeisyyttä. Mukana on myös kaksi  klassikkokuvittajaa, tänä vuonna satavuotisjuhlaansa viettänyt Maija Karma ja Maija-Kaarina Nenonen, joka tunnetaan monista Kultainen koti -sarjan kuvituksistaan.

Kuvitusnäyttelyssä on myös tilaisuus tutustua harvoin esillä olleisiin kuvittaja Maija-Kaarina Nenosen Kultainen koti -sarjaan tehtyihin originaaleihin, jotka Lastenkirjainstituutti on äskettäin saanut osaksi kuvituskokoelmaansa. Kuva PHH.

Kuvitusoriginaalien tutustumisen jälkeen voi lukea ympäri näyttelytilaa sijoitettuja lastenkirjoja ja vertailla myös sitä, kuinka originaalikuva muuttuu  kuvittajan työpöydän jälkeen kirjapainossa ja taittajan ammattitaidon jälkeen kuvan ja tekstin saumattomaksi vuoropuheluksi.

Lisäksi luettavana on satoja muita lastenkirjoja, omana osastonaan Helsinki-aiheiset lastenkirjat.

Toivon mukaan Tarinoiden puisto vakuuttaa paikalliset ja valtakunnalliset
päättäjät siitä, että lastenkulttuuri ja kirjallisuus tarvitsevat oman pysyvän
 toimitilan Helsinkiin. Maailman pienin kulttuuritalo on osa Leikki vieköön -kirjan
kuvausrekvisiittaa. Kuva PHH.

Tarinoiden puisto on elämyksellinen, toiminnallinen kokonaisuus, joka monien aktiviteettien lisäksi antaa myös mahdollisuuden rauhoittua kirjan kanssa yksin tai yhdessä. Näyttelyarkkitehtuurissa on otettu huomioon lasten rakastamat pienet ja suojaisat lukunurkat ja mökit. Yksi uskaliaimmista lukupaikoista taitaa olla Tove Janssonin hattivattien kansoittama luola!

Tapahtuman visuaalisesta suunnittelusta ovat vastanneet kuvittaja Sari Airola, arkkitehti Eymen Homsi  ja lavastussuunnittelija Sattva-Hanna Toiviainen sekä graafikko Anja Reponen. 

Sisällön suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana Maija Karjalainen sekä  tuottaja Laura Rautkallio-Salminen, kirjailija Tuula Korolainen, FM Tytti Tuunanen, Satupäivän tuottaja Iida Turpeinen ja tuottaja Sanna Kangasluoma. 

Tapahtumien suma Helsingissä

Pro lastenkirjallisuus-yhdistyksen Tarinoiden puisto -tapahtumakimara 5.11.2014–1.2.2014 Helsingissä. Tapahtumat keskittyvät Helsingin ydinkeskustaan Virka Galleriaan, os. Sofiankatu 1/ Pohjois-Esplanadi 11–13 ellei tapahtumakalenterissa toisin mainita. 

Rouva Huu on hyvillään helsinkiläisten täsmäjärjestelyistä, mitä tulee huomisen tiistain ja keskiviikon tiistain lastenkulttuuriantiin.

Pro Lastenkirjallisuus– pro barnlitteratur -yhdistyksen valtava voimanponnistus 

Tarinoiden puisto -hanke avautuu huomenna Helsingin Virka Galleriassa kuvitusnäyttelyn avajaisilla.

Tarinoiden puisto on Suomen kaikkien aikojen suurin lastenkirjallisuustapahtuma. Se on avoinna kolme kuukautta aina helmikuun 2015 ensimmäiseen päivään asti ja sisältää laajan kuvitusnäyttelyn, runsaan kirjatarjonnan ja yli sata erilaista työpajaa ja ohjelmatuokiota.

Keskeisiä kohderyhmiä ovat lapsiperheet sekä päiväkoti- ja koululaisryhmät.  Tapahtuman järjestäjä on Pro Lastenkirjallisuus -yhdistys, joka suunnittelee Lastenkirjatalon perustamista Helsinkiin. Kolmen kuukauden mittavalla ponnistuksella pyritään todentamaan, kuinka paljon kysyntää tämäntyyppiselle lastenkirjallisuutta toiminnallisten ja elämyksellisten ohjelmien kautta toteuttavalle lastenkirjatalolle pääkaupunkiseudulla olisi.  Tarinoiden puiston sivuilta näkyy, että monet työpajat ovat jo nyt loppuunvarattuja!

Kuvitusnäyttely esittelee suomalaisen lastenkirjataiteen  monipuolisuutta ja tyylien kirjoa.   Mukana on kuvitusoriginaalein nelisenkymmentä   nykykuvittajaa ja lisäksi tänä vuonna Tove Janssonin tavoin 100-vuotisjuhlavuotta viettävä klassikkokuvittaja  Maija Karma sekä Maija-Kaarina Nenonen, joka muistetaan varsinkin monista Kultainen koti -sarjaan tekemistään kuvituksista. Tove Jansson on mukana “hattivattien ja Mörön sivustatuella, kuten näyttelyn tiedotteessa sanotaan.

Ja heti-kohta avajaisten jälkeen voikin siirtyä Bonnier auditorioon Korkeavuorenkatu 37:ään, missä starttaa Miten kuvitukseni ovat syntyneet -luentosarja, jonka aloittavat klo 19 Mauri Kunnas ja Markus Majaluoma (ja juuri tämä avausluento jäi minulta Tampereella työkiireiden takia kuulematta). 

Viikon välein jatkuvassa luentosarjassa esiintyvät myöhemmin

11.11. Marika Maijala ja Jukka Lemmetty

18.11 Christel Rönns ja Anne Vasko

25.11. Mika Launis ja Katri Kirkkopelto

2.12. Kristiina Louhi ja Virpi Talvitie

Luentosarja on siis identtinen Tampereella viime syksynä  Lastenkirjainstituutin ja Tampereen yliopiston järjestämän luentosarjan kanssa. Helsingissä vetovastuussa ovat Lastenkirjainstituutin lisäksi Tammi, WSOY ja Kuvittajat ry. 

Studia generalia -luentosarja on antoisa johdatus nykykuvittajien arkeen ja juhlaan: kukin kuvittaja kertoo persoonansa ja tuotantonsa näköisesti sanoin ja kuvin omasta kuvittajan urastaan. 

Luentosarja sopii siis kuvakirjojen suurkuluttajille, lasten vanhemmille, varhaiskasvattajille, opettajille, kirjastoväelle, kirjakauppiaille, isovanhemmille, opiskelijoille eli  kaikille, jotka ovat kiinnostuneita laadukkaasta lastenkirjallisuudesta.

Tarinoiden puisto -projektin visuaalisesta suunnittelusta vastaavat kuvittaja Sari Airola, arkkitehti Eymen Homsi ja lavastussuunnittelija Sattva-Hanna Toiviainen ja graafikko Anja Reponen.

Sisällön suunnittelusta vastaavat puheenjohtaja Maija Karjalainen, tuottaja Laura Rautkallio-Salminen, kirjailija Tuula Korolainen, FM Tytti Tuunanen, Satupäivän tuottajna ovat Iida Turpeinen ja Sanna Kangasluoma.

Keskiviikkona rouva Huu suuntaa vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiloihin ja osallistuu EU:n rahoittaman lukutaitoverkostohankkeen (ELINET) seminaariin, jossa  kuullaan Euroopan lukutaitotilanteesta sekä eri toimijoiden lukutaitotyöstä.  

Raporttia Tarinoiden puiston kuvitusnäyttelystä ja lukutaitoseminaarista myöhemmin muodossa tai toisessa myös Lastenkirjahyllyssä.

Keskiviikkona hyllyssä julkistetaan myös perinteinen Finlandia Junior -palkinnon varjolista. 

Ystäviä ikuisesti

Riina Katajavuori & Liisa Kallio: Herra Paasio. 32 sivua. Karisto 2014. Graafinen suunnittelu Liisa Kallio. 

Liisa Kallion ja Riina Katajavuoren tuotantoa on aiemmin julkaistu etupäässä Tammen kautta, mutta tämä kuvakirjauutuus ilmestyy nyt Karistolta.  

Kuvakirjan kertojana on valkoinen nalle, joka sittemmin saa nimekseen herra Paasio. Se päätyy kahden ikääntyneen tädin vauvalahjana Rauli-nimiselle pojalle. 

Nallesta tulee Raulin luottoystävä. Nallen kanssa on turvallista tutustua uusiin asioihin ja kokea monia seikkailuja. Vuodet vierivät ja Rauli kasvaa, mutta Paasio on pojalle edelleen tärkeä.

Ensikohtaaminen: Sukulaistädit Tuovi ja Kuku tuovat vastasyntyneelle vauvalahjaksi nallen. Liisa Kallion kuvitusta Riina Katajavuoren tekstiin kuvakirjassa Herra Paasio, Karisto 2014. 

Kotimaisten kuvakirjojen määrää on karsittu viime aikoina roimalla kädellä. Herra Paasiossa on riittävän vähän tekstiä, joka on synkassa tunnelmallisten ja puhuttelevien kuvien kanssa:

Sain mennä Raulin kanssa luontoleirille ja yöpyä teltassa. 

Hyttyset söivät. 

En piitannut. 

Raulin ystävää Topia itketti. 

Oli koti-ikävä. 

Raulin silmät olivat kosteat 

ja naama paukamilla. 

Lohdutin Raulia. 

Rauli lohdutti Topia.
 

Nalle on läsnä pojan arjen eri käänteissä. Liisa Kallion kuvitusta Riina Katajavuoren tekstiin kuvakirjassa Herra Paasio, Karisto 2014.

Katajavuoren tarinassa seurataan ystävysten tiivistä yhteiseloa lähes 20 vuoden ajan. Raulin kiintymys Paasioon ei muutu, vaikka ylähuulen päälle tulee karvaa.

Nykylapsilla on röykkiöittäin pehmoleluja. Tätä taustaa vasten teksti vetoaa kenties hiukan enemmän aikuiseen lukijaan, jonka lapsuudessa leluja oli vähemmän ja ne rakastettiin lähes puhki. 

Kuvakirjan innoitus on tullut Katajavuoren omasta perhepiiristä, ja hiukan epätrendikkäällä päähenkilön nimellä kirjailija haluaa tehdä kunniaa Rauli Badding Somerjoelle. 

Kuvakirjana Herra Paasiota voi pitää siinä mielessä kokeellisena, että siinä toinen päähenkilö varttuu vauvasta nuoreksi mieheksi. 

Lastenkirjan sankareina esiintyykin nyt entistä enemmän monenikäisiä henkilöitä: trendi alkoi jo vähän aikaa sitten suomenruotsalaisisa kuvakirjoissa. 

Elämänkierto havainnollistuu hauskasti tässä kuvassa: Rauli lupaa Paasiolle, että kun hän  perustaa perheen ja saa ajokortin, Paasion jälkeläinen pääsee autoon maskotiksi! Liisa Kallion kuvitusta Riina Katajavuoren tekstiin kuvakirjassa Herra Paasio, Karisto 2014. 

Liisa Kallio on poikkeuksellisen muuntautumiskykyinen kuvittaja. Pikku papun pelkistetystä ja räväkän värisestä muotokielestä on pitkä loikka ääriviivoiltaan jopa vähän luonnosmaisiin Paasion guassikuvituksiin. 

Ihmisillä ja leluilla on Kallion kuvituksessa lämpöä ja tunnetta katseessaan ja kuvakirjan jälkeen tekee mieli kaivaa oma rakkain nallensakin taas paijattavaksi.

Kuvakulmien vaihtelulla – intiimeistä tuokiokuvista Helsingin kaupunkinäkymiin – todennetaan ajan vääjäämätöntä kulumista. Paasiokin harmaantuu, mutta pysyy sydämeltään nuorena. 

Rouva Huulla oli tilaisuus piipahtaa eilen Herra Paasion julkistusjuhlassa lastenkirjakioski Toukassa ja totesi paikan ylen viiihtyisäksi. 

Toivottavasti tietoisuus tästä suomalaisen lastenkirjallisuuden piskuisesta puolestapuhujasta kiirii Kallion rinteitä alas Helsingin ydinkeskustaan asti. 

Toukassa saa iloista, asiantuntevaa ja imponoivaa palvelua ja lastenkirjojen hinnat ovat kilpailukykyisiä kirjakauppaketjujen kanssa. 

Paikalla oli tietysti myös se oikea herra Paasio ja tarjoilukin oli... sanotaanko nyt vaikka varsin karhumaista.

Satu on totta

SATU JA SINÄ -paneelikeskustelu perjantaina 18.10. klo 17 alkaen

Annantalon juhlasalissa, os. Annankatu 30, Helsinki. Keskustelijoina Sinikka Sokka, Marjut Vuorento, Timo Jantunen ja Riina Katajavuori.

Tänään perjantaina, Sadun nimipäivänä,  juhlitaan myös valtakunnallista sadun päivää.

Satupäivän tavoitteena on luoda lapsille, nuorille ja aikuisille yhteinen elämys keskellä arjen kiireitä ja luoda kaiken ikäisille mahdollisuus uppoutua yhdessä sadun maailmaan. Yhteisen juhlapäivän avulla korostetaan lastenkulttuurin ja satujen merkitystä ja muistutetaan siitä riemusta, jonka yhdessä koettu, hieno tarina synnyttää.

Vuosien varrella Satupäivä on kasvanut pienestä teemapäivästä valtakunnalliseksi sadun juhlaksi, jota vietettiin viime vuonna 73 paikkakunnalla yli 220 satutapahtuman ja tapahtumajärjestäjän voimin aina Helsingistä Kittilään.

Satupäivän taustalla ei ole erillistä yhdistystä, vaan Satupäivän tiedotuksesta ja ohjelmatietojen kokoamisesta huolehtii projektisihteeri yhteistyössä Satupäivän toimikunnan kanssa.

Toimikuntaan kuuluvat Satupäivä-perinteen aloittaneen Suomen Teatterit ry:n lisäksi Annantalo, Suomen draama- ja teatteriopetuksen liitto FIDEA, Helsingin kirjailijat ry, IBBY Finland, Kuvittajat ry, Pro lastenkirjallisuus ry, Suomen Isovanhemmat ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Koulukirjastoyhdistys, Suomen Nuorisokirjailijat, Teatteri Hevosenkenkä ja Teatterin Tiedotuskeskus. Satupäivän visuaalisesta ilmeestä vastaa kuvittaja-kirjailija Sari Airola. 

Satupäivien sivuilta  löytyy tietoa vuoden teemasta ja Katri Tapolan aloittama satu, jolle lapset voivat keksiä itse jatkoa. 

Satupäivänä voi miettiä vaikkapa sitä, mitä satu antaa aikuiselle? Osaako aikuinen kuulla ja kuunnella satua ja millaisin työkaluin satua kannattaa lähestyä? Mitä sadut meille opettavat ja mitä annettavaa saduilla on nykypäivän ihmiselle? Onko Topeliuksen Adalmiinan helmen sanoma nöyrästä sydämestä aivan last season? Ostaako kukaan enää ajatusta, että nöyrän sydämen tyytyväinen haltija olisi onnekkaampi kuin kaikkein kaunein, viisain ja rikkain ihminen?

Annantalolla Helsingissä satupäivän seminaarissa Satupäivän suojelija ja näyttelijä Sinikka Sokka, säveltäjä ja musiikkikasvattaja Marjut Vuorento sekä pedagogi-kirjailija Timo Jantunen keskustelevat kirjailija ja runoilija Riina Katajavuoren johdolla satujen merkityksestä ja henkilökohtaisesta suhteestaan satuun.

Keskustelun jälkeen Annantalon kirjakahvila Haitulassa  ranskalainen kuvittaja Carlos Da Cruz kertoo omasta suhteestaan Topeliuksen satuihin ja esittelee Topelius-kuvituksiaan. Tämän jälkeen voi vielä tutustua Annantalon Koivu ja tähti -Topeliuksen paluu –näyttelyyn, jossa on kuvataiteilija Risto Suomen originaalikuvituksia Kirsti Mäkisen uudellen kertomiin Topeliuksen satuihin (Topeliuksen lukemisia lapsille, WSOY 2013).

Lastenkirjailija Esko-Pekka Tiitinen on nasevasti kiteyttänyt sadun olemuksen sanomalla, että satu on totta. Kaikista fantastisista, mielikuvitukseen vetoavista elementeistään huolimatta satu heijastaa aina aikaansa.

Alkavan kesän kunniaksi lasten- ja nuortenkirjoja pikkurahalla

Kuvan copyright: Lastenkirjainstituutti

  

Lastenkirjainstituutin toinen Kirjabasaari pidetään Tampereella ensi keskiviikkona 5.6. klo 10 – 18 
osoitteessa Puutarhakatu 11 A (2. krs).

Myynnissä olevat kirjat ovat instituutin kirjastolle tarpeettomia vanhoja ja uusia lasten- ja nuortenkirjoja. 

Tarjolla on paljon kuvakirjoja, jotka sopivat lapsiperheille ja päiväkoteihin, fantasiaa, hevoskirjoja ja erilaisia tyttö- ja poikakirjoja lapsille ja nuorille sekä nostalgisia kirjoja 1900-luvun eri vuosikymmeniltä.

Kirjojen hintahaitari vaihtelee eurosta viiteen.

Kirjabasaarissa on myös erikoistarjouksia Lastenkirjainstituutin omista julkaisuista 50 %:n alennuksella sekä uusinta Satusaappaat ja runopilli -kirjaa ja Onnimannin vuoden 2013 tilausta lahjahintaan. Kaikki tarjoukset ovat voimassa ainoastaan Kirjabasaarin aukioloaikana.  

Kirjaostosten lomassa voi osallistua Lastenkirjainstituutin kirjaston esittelykierroksiin tasatunnein, tutustua vanhoja kuvakirjoja ja laulukirjoja esittelevään näyttelyyn ”Lastentarhan kirjakaapista” ja kokeilla arpaonnea kirjallisissa arpajaisissa, joissa joka arpa voittaa!

Kirjabasaari on osa Annikin runofestivaalien Annikki OFF-ohjelmistoa.  

Pysytään pinnalla! Eli menovinkki, koontia eilisestä ja puffausta huomiselle

Tamperelainen runokirjakauppa Kattila on  hiljattain vaihtanut nimeään ja omistajapohjaansa.

Tulenkantajat-kirjakaupan ylläpidosta vastaavat yhdessä Runojen kannatusyhdistys, kirjankustantamo Sanasato ja Savukeidas-kustannus. Savukeitaan ja Sanasadon valikoiman lisäksi kaupalla on Suomen laajin runovalikoima, Kultti ry:n laaja lehtihylly sekä erilaista proosaa, matka- ja ruokakirjoja, esseitä, filosofiaa, aforismeja, lastenkirjoja, sarjakuvia sekä  pienlevy-yhtiöiden musiikkia.

Lisäksi kaupassa järjestetään lähes viikottain erilaisia kirjallisuus- ja kulttuuritapahtumia, muun muassa taiteilijavierailuja, haastatteluja, keskustelutilaisuuksia, performansseja ja musiikkiesityksiä.

Tänään perjantaina on mahdollisuus tavata klo 17 alkaen kirjailijat Seita Vuorela ja Salla Simukka ja osallistua keskusteluun heidän uusimmista romaaneistaan Karikko ja Toisaalla.

Molempien kirjojen kansikuvissa ollaan veden alla!

Kaupan kanssa samassa tilassa toimii myös Galleria Koppelo. Kaupassa voi viihtyä myös kahvi- ja teekupposen äärellä ja viettää aikaa lukunurkkauksessa. 

Kirjakauppa Tulenkantajat sijaitsee Tampereella pääkirjasto Metsoa vastapäätä, osoitteessa Hämeenpuisto 25.

Eilisessä Finlandia Junior –palkinnon julkistustilaisuudessa Kirjasäätiön puolesta puheen piti säätiön hallituksen jäsen, Akateemisen kirjakaupan toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt, joka käsitteli lukemiskulttuurin muutoksia. Hän referoi USA:ssa tehtyjä uusimpia neurologisia tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, kuinka aivomme näyttävät sopeutuvan digitaaliselta näytöltä lukemisen.

Sähkökirjasta huolimatta ”vanhanaikaisen kirjan” lukeminen pitää pintansa, kuten myös FJ-esivalintaraadin puheenjohtaja Ulla Pötsönen sanoi ehdokasasettelun tilaisuudessa: ” ”Lukuelämys pitää pintansa, paperisivun kääntely pitää pintansa.”

  

Kiinnostavasti Arrakoski-Engart summasi Iso-Britanniassa tehtyjä havaintoja:

Isossa-Britanniassa on tänä vuonna huolestuttu yli kymmenen vuotta täyttäneiden lasten lukemisen sisällöllisestä lässähtämisestä. Lukemaan opittuaan lapset jatkuvasti haastavat itsensä sekä sisällöllisen uskalluksen puolesta että siinä, kuinka vaikeita tai pitkiä tekstejä he lukevat. Kymmenvuotiaina englantilaiset lapset sitten pysähtyvät ja ryhtyvät lukemaan helpompia kirjoja, mikä osaltaan vaikuttaa koulumenestykseen negatiivisesti. Sillä koulussa sisällöt vaikeutuvat koko ajan ja vapaa-ajan lukemisen asteittainen haasteellisuus toisi hyvää tukea oppimiselle. Meillä Suomessa ei vastaavaa tutkimusta ole tehty tai ongelmaa havaittu. Me olemme edelleen huolissamme poikien vähäisestä lukemisesta mutta vastaavasti ahmimisikäisten lasten lukeminen näyttää täällä sujuvan ilman suurempia ongelmia. Poikien on sanottu pysyvän lukemisen syrjässä kiinni edes sarjakuvien voimalla mutta on meillä ollut monta hyvää kirjasarjaa Räppääjistä Pottereihin, Percy Jacksoneihin ja Paolineihin, joilla on myös pojat saatu hyvän tarinan makuun.

Kiinnostavia ajatuksia! Toisaalta miettii sitäkin, onko ns. helpomman lukemisen tarve pelkästään huono asia. Koulutyö vaatii lapsilta ja nuorilta entistä enemmän. Kenties tästä syystä luettavalta vapaa-ajan kirjallisuudelta vaaditaan nyt entistä enemmän ”aivot narikkaan” -fiilistä?

          

Arrakoski Engardt siteerasi myös Toronton yliopiston kognitiivisen psykologian emeritus professori Keith Oatleyn havaintoa, että kirjan lukeminen vaikuttaa käyttäytymiseemme lyhyellä aikavälillä:

Pitkän aikavälin eli kirjan lukemisen pysyväisvaikutusten tutkimisen metodiikasta kiistellään, joten siitä ei ole tutkimustuloksia. Meillä Suomessa tämä lukemisen pysyväisvaikutus tunnetaan nimellä sivistyneisyys. Mutta tämä tieteellisesti todistettu asia, että kirjan lukeminen vaikuttaa käyttäytymiseemme, on mielenkiintoinen. Eli yksinäiseksi väitetty hetki kirjan parissa voi nimenomaan vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja eikä pelkästään sanavarastoa. Olemme viime vuosina keskittyneet kovasti siihen, että olemme mitä syömme. Minusta meidän pitäisi nyt keskittyä siihen, että olemme mitä luemme ja että lapsemme tulevat olemaan mitä lukevat ja että lukeminen kannattaa – aina.

 

Tämän oivalluksen ydintä rouva Huu muhittelee vielä pitkään!

          

Finlandia Juniorista tänä vuonna päättänyt näyttelijä, ohjaaja ja laulaja Mari Rantasila korosti puheessaan, kuinka tärkeää on eri kulttuurien ja kielien tuntemus, sillä se avartaa maailmaamme ja tuo uusi virikkeitä eri ikäisille ja eri taustoista tuleville ihmisille. 

Rantasila arvostikin Rönnsin kuvakirjassa erilaisuuden hyväksymisen ja luopumisen vaikeuden teemoja: 

Teos viestii, ettei erilaisuus ole pelottavaa tai negatiivista. Kirjan isän sanoin ”Viktigast är inte VAD det är för ett djur utan HUR det är.”

Rantasila kyseenalaisti myös Helsingin Sanomissa esittämäni näkemyksen, että ”myyntitilastojen kärjessä keikkuvia teoksia ei kannattaisi huomioida ollenkaan” Finlandia Juniorin ehdokasasettelussa. Protestoin lähinnä Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu pihalla -kirjan ehdokkuutta, ennen muuta siksi, että tekijät ovat saaneet saman sarjan aiemmasta osasta jo kertaalleen Finlandia Juniorin. 

Rantasila argumentoi seuraavasti:  

Olen eri mieltä asiasta. Jos näin olisi, viesti olisi se, että yleisönsä löytävä kirja ei ole taiteellisesti palkinnon arvoinen. Toisaalta kaikki kirjat, jotka eivät myy, olisivat näin ajatellen mahdollisia ehdokkaita. Palkinto ei ole apuraha, jossa pitääkin ottaa huomioon taloudelliset seikat. Se annetaan taiteellisesti korkeatasoisesta teoksesta. Kaupallinen menestys ei työtä paranna muttei myöskään huononna.

Ymmärrän Rantasilan näkemyksen osittain. Onhan Finlandia-palkinnot perustettu alkujaan nimenomaan kotimaisen kirjallisuuden myynnin ja arvostuksen vauhdittamiseksi.

Olen seurannut alaa likeltä jo neljännesvuosisadan verran ja tiedostan lasten- ja nuortenkirjallisuuden markkinointimekanismien psykologian myös kirjailijoiden ja kuvittajien näkökulmasta. 

Kustantajat ovat 2000-luvulla jatkuvasti karsineet ja niukentaneet kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden markkinointia ja kohdentaneet sitä vain taattuihin tekijänimiin. Siksi mielestäni Finlandia Juniorin tehtävä olisi läväyttää kunkin vuoden lasten- ja nuortenkirjauutuudet tarjottimelle mahdollisimman monipuolisesti, yllättävästi ja myös tätä kirjallisuuden aluetta uudistavalla tavalla siten, että suuren, laajan ja ennakkoluulottoman lukija-, ostaja- ja käyttäjäkunnan käsitys korkeatasoisesta kotimaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta entisestään laajenisi.

Rantasila paljasti myös suoraan, että koska viime vuonna palkittiin nuortenkirja, niin nyt oli lastenkirjan vuoro.

Huomenna on taas tärkeä päivä. Lastenkirjahyllyssä alkaa perinteinen joulukirjakalenteri. Joka päivä esitellään yksi jouluaiheinen lasten- tai nuortenkirja tai tietokirja.

Ennakkoon emmin, riittääkö hyviä joulumielen nostatuskirjoja vielä uuteen rykäykseen, mutta vielä mitä! Taas täytyy tehdä karsintaa ja kompromisseja.

Onneksi on varaa, mistä valita

Lastenkirjainstituutin Kirjabasaari 28.11.2012 

klo 12–18, os. Puutarhakatu 11 A, 2. Krs. Tampere.

Lastenkirjainstituutin lastenkirjailta, klo 18.15 

alkaen samassa paikassa, esiintyjänä 

lastenkirjakustantaja Leena Reiman.

Iltasanomat 24.–25.11.2012. 

Sunnuntain erikoisnumeron kirjaextra. 48 sivua.

Viikonlopun Iltasanomissa on joulun kirjaextra ja siellä yhden aukeaman verran kiinnitetään huomiota myös lastenkirjallisuuteen. 

Toimittaja Jenni Heiti on tutustunut lastenkirjatarjontaa yhdessä Iltasanomien lapsiraadin, Onnin, Valtterin, Jaakon ja Veeran kanssa. Ainoastaan Onnin ikä mainitaan jutussa: hän on viisivuotias.

"Lukemiseen ei tarvi käsiä". Vapise pelikonsoli. Lapset rakastavat kirjoja edelleen, todetaan heti otsikossa.

Lapset kiteyttävät erilaisia – ja yllättäviäkin! –  kirjoihin ja lukemiseen liittyviä havaintojaan vastatessaan kysymykseen, miksi lukeminen on tärkeää. 

Tässä muutamia poimintoja:

"Että menis silmät kiinni."
"Kun lukee, oppii lukemaan.""Oppii näkemään unia."
"Siitä saa paremman mielen."
 

Raadin ja toimittajan arvioitavana on ollut 18 lapsille ja varhaisnuorille suunnattua kirjaa, joista valtaosa on kuvakirjoja. 

On hienoa, että valikoimassa painotetaan nimenomaan kotimaista uutuustuotantoa, mutta hiukan nyreksyttää se, että mukana ovat ne entuudestaan ihan riittävän hyvin tunnetut ja myyvätkin kirjat, Mauri Kunnaksen Aarresaari, Nopoloiden uusin Risto Räppääjä ja Havukaisen & Toivosen Tatu ja Patu pihalla. 

Niiden sijasta olisi voinut tuoda esille muita, vähemmän julkisuudessa esillä olleita kirjoja. Ja huomion katveesen jätetään kirjaextrassa tällä kertaa kokonaan nuortenkirjallisuus, ellei sitten Marika Bergmanin Robinin huikea tarina -kirjaa ja Tuomas & Antti Kyrön Pukki lavalla -kirjaa lasketa sellaisiksi. Ainoa varhaisnuortenkirja tässä poiminnassa on Susanna Alakosken Päivän Harri. 

Mutta näillä mennään.

Mukana on kuitenkin monta hyvää uutuutta: muiden muassa Anna ja Eppu Nuotion & Kristiina Louhen Veikko ja Veikko, Anssi & Maija Hurmeen Peiton alla, Marika Maijalan & Juha Virran Sylvi Kepposen kirjekaveri, Juhani Känkäsen lastenkirjallinen aluevaltaus Hyvää huomenta, Apo Apponen! Sekä Ulf Starkin & Linda Bondestamin Diktaattori.

Lasten mielipiteet, plussat ja miinukset,  ilmenevät sitaattimerkkeihin laitetuista kommenteista. 

Ilman sitaatteja olevat mielipiteet lienevät toimittajan omia toteamuksia. Tässä niistä muutama poimintoja:

+ "Se oli kivaa, kun isolla Veikolla oli karhun pää."  

-       "Se 22 tapaa käyttää keppejä oli vähän tylsä."

-      "Tähän [Peiton alla]  ei ole jatkoa." 

+ "Huijaus oli parasta!" [Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli] 

+ "Se oli kivaa, kun Priit putos puusta." [Sylvi Kepposen kirjekaveri]

Älä toivo tätä [Siina Hirvonen: Siinan taikaradio, Tammi] joululahjaksi, ellet ole valmis räppäämään ja tanssimaan –paljon. 

Hevisauruksen ylituotteistaminen alkaa tympiä.

Aikuisen tekee mieli pyytää, että luetaanko uudestaan. [Apo Apponen]

Kuvituskuva Camilla Mickwitzin Mimosa-kirjasta. 

Niille, jotka ovat kiinnostuneita myös hieman vanhemmista lasten- ja nuortenkirjoista, tarjoutuu Tampereella oivallinen tilaisuus viettää ensi keskiviikkona koko päivä Lastenkirjainstituutissa.

Lastenkirjainstituutin Kirjabasaarissa on klo 12–18 kirjamyyntiä: tarjolla joululahjahintaan Satusaappaat ja runopilli –julkaisua ja muita LKI:n julkaisuja, kirjaston poistokorista vanhoja lasten- ja nuortenkirjoja pikkurahalla sekä Onnimanni-lehden lahjatilauksia, lastenkirja-aiheisia joulukortteja ja muita kirjallisia kortteja.

Kirjastossa on myös NON STOP –esittelykierroksia sekä  kirjalliset arpajaiset, joissa jokainen arpa voittaa!

Kirjakahvilassa pirkanmaalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat esittelevät, myyvät ja signeeraavat kirjojaan. Kirjailijat ovat paikalla seuraavasti:

Klo 14.30 Kirsti Kuronen


Klo 15.00 Sari Peltoniemi


Klo 15.30 Vilja-Tuulia Huotarinen


Klo 16.00 Anneli Kanto ja Terhi Rannela


Klo 16.30 Salla Simukka

Tapahtumantäyteisen päivän päätteeksi vielä klo 18.15 alkaen LKI:n kannatusyhdistyksen hallituksen uusi jäsen, Pieni Karhu –kustantamoa luotsaava Leena Reiman, kertoo miten hänestä tuli lastenkirjakustantaja.

Harmikseen rouva Huu joutuu olemaan koko pitkän päivän Helsingissä, tosin välillisesti myös lastenkirjallisuutta edistämässä. 

Ja ensi torstainahan saa sitten taas jännätä, kuka kirjailija/ ja/tai kuvittaja pokkaa Finlandia Junior –palkinnon!