Rakkautta napin painalluksella

Anna Kurkijärvi-Willans: Charlotta ja unelmanallen salaisuus, kuvittanut Sami Saramäki, 119 sivua, Myllylahti 2023.

 

 

Charlotta ja unelmanallen salaisuus on helsinkiläisen Anna Kurkijärvi-Willansin esikoiskirja. 

Hän kertoo saaneensa idean lastenromaaniin luettuaan kahdelle lapselleen koko Rikhardinkadun kirjaston iltasatuvalikoiman. 

 

Tarina-aihio ja erityisesti sen mustavalkoisesti kuvattu aikuinen pahis tuovat mieleen Walt Disney -elokuvayhtiön lastenelokuvista tutun konseptin. 

Suoraan hylättyjen lelujen tragediaa on käsitellyt jo 1990-luvulla Toy Story -animaatioelokuva. 

Lastenhuoneen lelukaaos on kuitenkin 30 vuodessa entisestään lisääntynyt, joten aihe kiinnostaa varmasti yhtä paljon sekä trendileluihin helposti koukuttuvaa lasta että järjestystä rakastavaa aikuista.  

Emilian isän aikeet eivät ole todellakaan vilipittömät,
kun hän käy verottamassa tyttären lelukoria yöaikaan
pitääkseen oman lelubisneksensä pyörimässä. 
Sami Saramäen kuvitusta Anna Kurkijärvi-Willansin
lastenromaaniin Charlotta ja unelmanallen salaisuus 
(Myllylahti 2023). 

 

Sami Saramäen mustavalkokuvituksen  lapsihahmot ja miljöö huokuvat niin ikään  amerikkalaista melko neutraalia tyyliä, vaikka seikkailu sijoittuukin Helsinkiin.   

 

Kirjan konsepti on nerokas yhdistäessään lapsen ja aikuisen iltasatuhetken ja lapsen kiintymyksen unileluun. 

Lyhyiden lukujen ansiosta kirja toimii sekä aikuisen ääneen lukemana että lapsen itse lukemana.  

 

Kolmasluokkalaisen Charlotan isä on irtisanottu aiemmasta työstään paikallisen leluhtehtaan markkinointiosastolla. Hän on esittänyt kritiikkiä yrityksen konseptia kohtaan ja syyttää sitä valheista ja viherpesusta. 

Sunnallesta tulee välittömästi hittilelu. Sami Saramäen
kuvitusta Anna Kurkijärvi-Willansin lastenromaaniin
Charlotta ja unelmanallen salaisuus (Myllylahti 2023). 

 

Tehtaan johtaja on Charlotan luokkakaverin Emilian isä, joka väittää, että uusin hittituote Sunnalle on valmistettu kierrätysmateriaaleista. 

Materiaalia hän saa lapsilta, joilla on lastenhuoneet täynnä pehmoleluja. 

Mainostamansa kierrätetyn kangasmateriaalin sijasta johtaja Kasper Viherkoski hyödyntääkin todellisuudessa aineetonta hyödykettä eli lasten vanhoihin leluihinsa kohdistamaa rakkautta: hänen kehittelemänsä laite imee rakkauden leluista ja siirtää sen Sunnalleen. 

Sunnallen erikoisuutena on sen vatsassa oleva nappi, jota painamalla nallesta erittyy taianomaista kimalletta.

Charlotta vie hiutuneen Nana-nallensa korjausompelimoon.
Sami Saramäen kuvitusta Anna Kurkijärvi-Willansin
lastenromaaniin Charlotta ja unelmanallen salaisuus 
(Myllylahti 2023). 

 

Charlotalla on yksi pehmolelu ylitse muiden, Nana. Se on niin rakas, että tyttö haluaa korjauttaa jo aivan hiutuneen nallen erityisellä ompelijalla. Kaupanpäällisiksi tyttö saa myös sekä itselleen että nallelle viitat, joiden avulla voi muuttua näkymättömäksi.

 

Erityisominaisuudesta onkin hyötyä, kun Charlotta ryhtyy selvittämään lelutehtaan salakähmäisiä toimia. Yhteisen edun nimissä Charlotta joutuu kuitenkin myös valehtelemaan parhaalle ystävälleen Neealle ja sysää toimillaan Neean rakkaimman unilelunkin vaaralle alttiiksi.

Anna Kurkijärvi-Willans laajentaa hurmaavalla tavalla tietämystä  rakkaiden pehmolelujen erityistaidoista: koska ne saavat kuunnella niin paljon iltasatuja, ne ovat oppineet vaivihkaa myös lukemaan! 

Lapsikin osaa kierrättää

Geneviéve Gôté: Herra Kunkun tavarat, suomentanut Marvi Jalo, 30 sivua, Kvaliti 2022

Salaado Qasim & Jennifer Hagan: Anisa tahtoo kierrättää, 32 sivua, BoD 2022

 

Marjo Nygård: Kaikki kiertoon. Siilin vihreä päivä, 29 sivua, Lasten Keskus 2021

 

Tracey Corderoy & Ton Neal: Yksi sinne tai tänne! Suom. Raija Rintamäki, 29 sivua, Mäkelä 2020

Kerttu Rahikka & Nadja Sarell: Elsa ja Lauri kierrättävät, 31 sivua, Mäkelä 2020

 

Laura Tirkkonen & Kaisa Huotari: Fiian Kimpsut ja kampsut. Kuinka kasvaa kestäväksi kuluttajaksi, Cozy Publishing 2020.

 

 

Ekologinen, kestävä kuluttaminen näkyy jo entistä enemmän lastenkirjatarjonnassa.

Pienimpien lasten kirjoissa asioita havainnollistetaan eläinsankareiden kautta, kun taas esikoulu- ja alakouluikäiset samastuvat paremmin lapsisankareista kertoviin kirjoihin. 

Herra Kunkku on jo aiemmin seikkaillut suomennetussa kuvakirjassa Herra Kunkun palatsi ja hahmo tunnetaan myös Pikku Kakkosen animaatiosarjasta. 

Kunkun kuninkaallinen status ja olemus ovat veikeässä ristiriidassa: kissahahmo muistuttaa nimittäin enemmän lasta kuin arvovaltaista hallitsijaa. 

Huoleton, vastuuton kuluttaminen havainnollistuu, kun
herra Kunkku syytää lampeen kaikkea itselleen tarpeetonta.
Geneviéve Gôtén kuvitusta kuvakirjaan Herra Kunkun tavarat
(Kvaliti 2022).  

Kunkku suhtautuu kuluttamiseen hyvin yliolkaisesti: 

 

Heti jos jokin tavaroista hiukankin naarmuuntuu, hän heittää sen läheiseen lampeen ja ostaa tilalle uuden. Lampi on aika pieni, mutta sinne mahtuu paljon tavaraa. Eikä mitään jää näkyviin veden pinnalle paitsi vähäisiä väreitä. 

 

Kunkun asenne muuttuu, kun kalojen sijasta onkeen
tarttuukin jotain ihan muuta... Geneviéve Gôtén
kuvitusta kuvakirjaan Herra Kunkun tavarat (Kvaliti 2022).

Kunkku huomaa lopulta toimineensa pöhkösti, kun hänen onkeensa tarttuu se kaikki hänen lampeen pitkän ajan kuluessa syytämänsä ryönä. 

Kunkun ystävät ihmettelevät lammen rantaan päätynyttä tavarapaljoutta ja he laittavat tavarat kiertoon.

Kunkku jatkojalostaa hylätyistä tavaroista myös aivan uusia käyttö- tai taide-esineitä, eräänlaista ite-taidetta.

Kuvakirjan avulla voi keskustella hyvinkin pienten lasten kanssa kerskakulutuksen ja tavarapaljouden seuraamuksia.

 

 

Hieman samankaltainen idea on myös brittiläisessä Yksi sinne tai tänne -kuvakirjassa. 

Onnelan kaupungin harmoninen arki häiriintyy, kun sen asukkaat lakkaavat toimimasta yhteisvastuullisesti. 

Kun yksi näyttää esimerkkiä ja heittelee roskia maahan, nyppäisee julkisista istutuksista itselleen kukkia tai lakkaa piittaamasta muiden hyvinvoinnista, niin pöhköyden kierre leviää pian muihin asukkaisiin ja kaikilla on kurjaa. 

Lopulta kaupungin pienin asukas, hiiri, hoksaa, että asioihin pitää puuttua. 

 

Yksi sinne tai tänne havahduttaa yhteisölliseen toimintaan. 

Kirjan lopussa on vielä konkreettisia ohjeita kierrätykseen ja rauhanomaiseen, toiset huomioivaan rinnakkaineloon. 

Mainio kuvakirja siis näin vaalienkin alla yhdessä luettavaksi!

 

Marjo Nygårdin Kaikki kiertoon: Siilin vihreä päivä -tietokuvakirjassa siili saa kutsun vierailla uudessa jätekeskuksessa. 

Siili on itse perinpohjaisesti paneutunut kierrättämiseen ja mainostaa jätekeskuksen avajaisia kaikille ystävilleen. 

Oravan autolla kerätään kaikki kierrätettävä yhteiskuljetukseen. 

Jätekeskuksessa käynti havahduttaa metsän eläimet
miettimään kierrätystä ihan uudella tavalla. Marjo Nygårdin
kuvitusta tietokuvakirjaan Kaikki kiertoon: Siilin vihreä päivä
(Lasten Keskus 2021). 

Aukeamilta löytyy tietoiskuja erilaisten materiaalien kierrrättämisestä. 

Kuvakirja on hyvä esimerkki kuvakirjan ja tietokirjan toimivasta liitosta: faktan ja fiktion voi lukea erikseen tai yhdessä. Marjo Nygårdin eläinhahmot ovat kaikki omanlaisiaan persoonia, jotka luottavat yhteistyön voimaan. 

Yhteisten asioiden edistäminen aktivioi eläimiä
myös yhteiseen puuhasteluun. Marjo Nygårdin 
kuvitusta tietokuvakirjaan Kaikki kiertoon:
Siilin vihreä päivä (Lasten Keskus 2021). 

 

Teksti on ajan hermolla, kun kannustetaan käyttämään naapureiden kanssa yhteisiä kierrätysastioita, esitellään bokashi-kompostointia ja kerrotaan tuottajavastuusta: 

 

– Oletteko kuulleet tuottajavastuusta? Siili huikkaa katsellessaan kaivinkonetta, joka kiikuttaa kourassaan pesukonetta. – Tuottajavastuu on sitä, että kun ostaa vaikkapa sähkövispilän, niin sen hinnassa on jo mukana pieni kierrätysmaksu, Siili selittää. 

 

Kerttu Rahikan ja Nadja Sarellin Elsa ja Lauri kierrättävät -kuvakirjassa kierrätysteema tuodaan likemmäksi lasten omaa arkea. 

Sisarukset saavat omat huoneet, mutta sitä ennen pitää raivata yhteinen lastenhuone turhasta tavarasta ja miettiä, mitä huonekaluja voisi hankkia kierrätettynä. 

Perhe lähtee itsepalvelukirpputorille ja kierrätyskeskukseen tekemään tarpeellisia löytöjä. 

 

Näkymä itsepalvelukirpputorilta taitaa olla ensimmäinen
 laatuaan kuvakirjassa!  Nadja Sarellin kuvitusta
Kerttu Rahikan tekstiin kuvakirjassa
 Elsa ja Lauri kierrättävät (Mäkelä 2021).  

Aiempien Elsa ja Lauri -sarjan osien tapaan kirjan lopusta löytyy laajempi tieto-osuus. 

 

 

Laura Tirkkosen ja Kaisa Huotarin Fiian Kimpsut ja kampsut. Kuinka kasvaa kestäväksi kuluttajaksi alkaa hieman kaavamaisesti esittelemällä kuvakirjan keskushenkilöt. 

Sen jälkeen tarina jatkuu riimitettyjen runojen avulla: vuodenkierron mukaan etenevissä runoissa tuodaan esille erilaisia kestävää kehitystä tukevia kierrättämisen käytänteitä: jos hiihtää vain harvoin, voi lainata sukset kaverilta tai jos lempitakista putoaa nappi, sen voi korvata erivärisellä napilla sen sijaan että ostaisi uuden takin. Syntymäpäivälahjakksi voi antaa myös jonkun aineettoman elämyksen. 

 

Yhtenä arkisena vinkkinä kannustetaan kokeilemaan, jos levoton mieli rauhoittuisi siivoamalla ja tavaroita järjestämällä! 

 

Kaisa Huotarin kuvituskuvissa sekalainen tavaramääräkin
näyttää tyylikkäältä. Huotarin kuvitusta Laura Tirkkosen
tekstiin kuvakirjassa Fiian kimpsut ja kampsut
(Cozy Pulblishing 2020). 

Laura Tirkkonen on Homevialaura-blogia pitävä sisustusbloggaaja. 

Kuvittaja Kaisa Huotarin pelkistetty pastellinen kuvamaailma suitsii tehokkaasti vaikutelmaa tavarakaaoksesta. 

Salaado Qasimin ja Jennifer Haganin kuvakirja Anisa tahtoo kierrättää on hyvä esimerkki siitä, kuinka lastenkirjat nykyisin haluavat tarjota samastumispintaa kaikille lapsille. 

Tarvepainatuskustantamo Book on Demandin kautta ilmestyneen kirjan tavoitteena on selvästi havahduttaa myös maahanmuuttajaperheet kierrättämiseen.   

 Jennifer Haganin digitaalinen kuvitus on melko
jähmeää ja asetelmallista. Haganin kuvitusta  Salaado Qasimin  
kuvakirjaan Anisa tahtoo kierrättää (Book on Demand 2022). 

Kakkosluokkalainen Anisa kertoo vanhemmilleen ja pikkusiskolleen, mitä hän on oppinut koulussa jätteiden lajittelusta. Tyttö siivoaa ystävänsä kanssa kotipihan roskista ja keksii uuden leikin, roskajahdin, jossa opetellaan samalla lajittelemaan löydetyt roskat oikeisiin jäteastioihin. Hän osallistuu myös perheensä kanssa kotitalon pihakirppikselle. 

Qasim tuo konstailemattomasti esille,  että vaikka vastuu kierrätyksestä onkin aikuisella, niin lapsella on silti mahdollisuus osallistua oman arkensa pienillä valinnoilla ja ekoteoilla yhteisen tärkeän asian edistämiseen: 

Anisa tietää, että vastuu ympäristöongelmien ratkaisemisesta on aikuisilla, mutta hän haluaa siitä huolimatta ottaa vastuuta ympäristöstä. 

– – Anisan mielestä ympäristöstä huolehtiminen on kiva ja hyödyllinen harrastus. Pihakirpputorin jälkeen Anisa uskoo voivansa omalta osaltaan vaikuttaa siihen, miltä ympäristö näyttää. 

Tässäkin kuvakirjassa yhdessä kierrättäminen näyttäytyy 
yhteisöllisenä toimintana. Jennifer Haganin kuvitusta Salaado Qasimin
kuvakirjaan Anisa tahtoo kierrättää (Book on Demand 2022). 

Kirjan lopussa on vielä infoa erilaisten jätteiden kierrätyksestä. 

Salaado Qasim on koulutuksen ja yhdenvertaisuuden puolestapuhuja, vapaa kirjoittaja ja opettaja. Hän on työskennellyt kääntäjänä ja on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti.

 

Qasim on julkaissut viime vuonna myös kirjan Suuria unelmia. Tarinoita suomalaisista, jotka muuttivat maailmaa. 20 uratarinaa (BoD 2022). Qasimin perhe on muuttanut  1990-luvun alussa Somaliasta, ja hän on syntynyt Suomessa.

Sisarensa Faisan kanssa hän järjesti kirjan kupeeseen myös valokuvanäyttelyn "Suuria unelmia – tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa", joka oli viime vuonna esillä keskuskirjasto Oodissa ja Hakunilan kirjastossa Vantaalla. 

Salaado Qasim on myös vapaaehtoisena mukana Mentoring for Future -hankkeessa, jossa kannustetaan eri taustoista tulevia nuoria tavoittelemaan omia unelmiaan.

Jennifer Hagan on Denverissä Yhdysvalloissa asuva kuvittaja

 

Lisää kierrättämään kannustavia lastenkirjoja:

 

Emilia Erfving: Roskakasa, Lasten Keskus 2021 

Elina Kynsijärvi & Heikki Takala: Herra Tömiläs ja aito aarre, Kumma 2021 

Katie Daynes & Marie-Eve Tremblay: Kysy ja kurkista! 

Hyvä vai paha muovi? Suom. Sari Kumpulainen, Tammi 2020

Elina Komulainen, Mirka Tuovinen & Kristiina Haapalainen: Mekon matka, Sitruuna 2020

Liisa Lauerma & Aija Saukkonen: Elinan ja mummin kierrätyspäivä. Tilkkutarinoita, Warelia 2020

Tiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri ja nolo nalle, Tammi 2020

Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli, Mäkelä 2020

Marja-Riitta Kolari: Elma ja yökkäilevä Ylppö, Pieni Karhu 2020

Esko-Pekka Tiitinen & Nikolai Tiitinen: Hyvän tahdon tarina, Villitie 2020

Pirjo Havia & Viktor Amoussou: Meren maha on kipeä, Lasten Keskus 2020

Tiina Sarja, Mikko Posio & Henna Ryynänen: Kuka vei roskat? Mäkelä 2020

Jenni Erkintalo: Mato ja meri, Etana Editions 2020

Sanna Pellicioni: Onni-pojan kierrätyskirja, Minerva 2008

Tekstiilien kierrätyksestä aikuisille:

Eve Hamari & Elina Laitinen: Vaatetarinat. Omakustanne 2022 

Laura Friman: Tauko jolloin luovuin vaateostoksista vuodeksi ja pilasin elämän ehdoin tahdoin. Gummerus 2021 

Laura Pörsti: Viimeinen vuosi. Muistiinpanoja muutamista vaatekaapeista. Gummerus 2021 

 

4. luukku: Joulukuusi kierrätystrendien aallonharjalla

 

Marjaterttu Pulkkinen: Joulukuusi kapinoi. 26 sivua. Omakustanne 2020.
 

 

Tässä jälleen veikeä esimerkki siitä, kuinka nopeasti lastenkirjallisuus reagoi ajan ilmiöihin. 
 
Muutaman viime vuoden ajan on Suomessakin voinut vuokrata jouluksi ruukkuun istutetun kuusen, joka on juhlasesongin jälkeen palautettu takaisin kasvamaan. 
 
Tiettävästi idean toi Suomeen vuonna 2019 uusmaalainen biologianopettaja, joka nykyisin vuokraa kuusia oman yrityksensä kautta. 
 
Marjaterttu Pulkkisen omakustannekirja Joulukuusi kapinoi kertoo nimensä mukaisesti kuusesta, joka ei halua olla vain lyhytaikainen hyödyke, joulupuu.  
 
Unto-jänis hiihtää syvälle metsään ja kohtaa joulukuusen, jonka varpaita eli juuria paleltaa. Kuusi on karannut läheiseltä kuusitarhalta.  
 
Jänis kaivaa repustaan kuuselle villasukat ja näyttää sille öisen metsän ihmeitä.
 
Kaksikko palaa kuitenkin kuusitarhalle kertomaan muille kuusille seikkailuistaan.

 

Inhimillisyyttä akryylikuvitukseen tulee siitä, että kuusilla
on silmät! Marjaterttu Pulkkisen kuvitusta kuvakirjaan
Joulukuusi kapinoi (Omakustanne 2020) 

Perille päästyään he ihmettelevät säkkejä kuusien alla. He saavat tietää, että kasvattaja on päättänyt vuokrata kuusensa ja juuttisäkeissä on mukavan kosteaa multaa, joissa juuret viihtyvät. Ensi keväänä, kun maa on sulaa, kuuset voidaan istuttaa takaisin maahan, ja ne saavat kasvaa suuriksi.
 
Yhtäkkiä kuusi haluaakin aivan vimmaisesti olla joulukuusi!
 
Pulkkisen kuvakirjan taustatekstinä voi nähdä myös H. C. Andersenin klassisen ”Kuusi”-sadun. 

Ilmastoahdistuksesta ilmastoilahdukseen

Terhi Kangas & Anna Aalto: Helga ja Helmeri ilmastoagentteina, 33 sivua, Merkityskirjat 2021. Kirjan maksuton verkkoversio on luettavissa Merkityskirjojen Issuu-tililtä.

 

Lahtelainen Merkityskirjat on kiinnostava pienkustantamo, jolla on vainua tarttua kuvakirjoissaan tärkeisiin aiheisiin. 

 

Aiemmissa Helga ja Helmeri -sarjan osissa on vierailtu löytöeläinkodissa, pohdittu lasten harrastusvaihtoehtoja ja totuteltu perheen rooliin sijaisperheen lomaperheenä  (Helga Hildamiina kissojen kunniavieraana, Helmeri Hessunpoika löytää lajinsa; Helgan ja Helmerin viikonloppuveli, Merkityskirjat 2017, 2018 ja 2019). 

Kirjojen myynnillä on kerätty rahaa järjestöjen ja yhdistysten toiminnan tukemiseen. 

 

Merkityskirjojen jujuna on konkreettisen hyväntekeväisyyden lisäksi hyödyntää joukkoluovuutta ja osallistaa lukijoita kirjan suunnitteluun.

 

Lapset – tai aikuiset – voivat nimetä kirjan sivuhenkilöitä sekä antaa vinkkejä tekstin ja kuvituksen yksityiskohtiin. Merkitysassistenttien etunimet ja iät on mainittu kirjan alussa.  

 

Helga ja Helmeri ilmastoagentteina sijoittuu Lahteen. 

 

Kirja on syntynyt tilaustyönä Lahden kaupungille, joka on vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki. 

 

Lasten tutustumiskierros alkaa Lahden tärkeimmän
maamerkin, mäkihyppytornin, juurelta.
Anna Aallon kuvitusta Terhi Kankaan tekstiin
kuvakirjassa Helga ja Helmeri ilmastoagentteina
(Merkityskirjat 2021).  

Sisarukset Helga ja Helmeri päätyvät äidin lentoemännän työstä johtuvan ilmastoahdistuksen sysääminä pohtimaan serkkujensa kanssa arkisia tapoja vaikuttaa asioihin. 

 

Lapset tapaavat Siippo Superkisun, joka johdattaa heidät tutustumaan Lahden paikallisiin nähtävyyksiin. 

Superkisu kertoo ylpeänä oman asuinpaikkansa pelastusoperaatiosta. Lahden suurin järvi, Vesijärvi, pelastettiin 1980-luvulla rehevöitymiseltä ja järven suojelutoimia jatketaan edelleen.

 

Kaupungintalon edustalla nälkä yllättää lapset. 
Anna Aallon kuvitusta Terhi Kankaan tekstiin 
kuvakirjassa Helga ja Helmeri ilmastoagentteina 
(Merkityskirjat 2021).  

 

Kirja lähestyy aihettaan konkretian kautta. 

Lapset oppivat, miksi sadevesikaivoihin ei kannata työntää roskia ja että itselle tarpeettomia tavaroita voi kierrättää pihakirppiksellä. Kaupunkipyöräily on hyötyliikuntaa ja pienyrittäjien kivijalkakauppoja kannattaa tukea suurten kauppakeskusten sijaan. 

Ruokatauolla päästään puhumaan maltillisen kokoisista ruoka-annoksista, jotka ehkäisevät ruokahävikkiä. Jäteasemalla lapset havahtuvat siihen, miksi kierrätys on oikeasti järkevää. Vieraslajien kitkeminenkin tulee lapsille tutuksi.  

 

 

Jäteasemalla havahdutaan kierrättämiseen. 
Anna Aallon kuvitusta Terhi Kankaan tekstiin 
kuvakirjassa Helga ja Helmeri ilmastoagentteina 
(Merkityskirjat 2021).  

Siippo Superkisu on realisti. Se tietää, että muutokset eivät toteudu hetkessä:

 

– Aikaa tämä ottaa. On opittava huomaamaan ympärillään asioita, joissa on jo saatu parannusta aikaiseksi. Jos pohtii vain kaikkea sitä, mikä on huonosti, ahdistuu varmasti. Kannattaa keskittyä asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Te olette tänään tutustuneet moneen pieneen arjen ilahdukseen, joita Lahdessa on tehty ympäristön ja ilmaston hyväksi.

 

Lahden kaupungin Euroopan ympäristöpääkaupunki-hanke on lahjoittanut helmikuussa kirjan kaikille Lahden ekaluokkalaisille. Myös Asikkalan kunta on tilannut oman kirjaerän, jonka se lahjoittaa tämänviikkoisen Lukuviikon kunniaksi lukemaan oppineille koululaisille

Lastenkirja on mainio väline sytyttää lapsissa kiinnostusta omaan asuinalueeseen. 

Kotiseuturakkaus ja lähimatkailu on tullut koronapandemiankin takia entistä tärkeämmäksi.   

 

Lisää lastenkirjoja paikalllisista matkakohteista ja paikallishistoriasta:

 

Carlos Da Cruz: Kurkkaa Espooseen / Kika in i Esbo/ Peek into Espoo. Espoon kaupunki 2021 

/ tekstitön kuvakirja Espoosta

Juha Kuisma & Kirsti Manninen: Suomen lasten historia, kuv. Jussi Kaakinen, Otava 2021. Täydennetty laitos vuoden 2006 ensimmäisestä painoksesta

Sabe Munishi & Sibel Kantola: Taikamökin puput, omakustanne 2021 / kuvakirjan tapahtumat sijoittuvat Kaarinassa sijaitsevaan Mökki Galleriaan, joka on Museoviraston suojelema työläisasunto 1800-luvun alusta   

 

Karo Hämäläinen & Ilpo Koskela: Tampereen Linna: kirja kirjailijasta ja hänen kaupungistaan, Tammi 2020

 

Jutta Tynkkynen: Lasten Suomi, Sanoma Pro 2020

Karoliina Suoniemi: Tehdaskaupungin lapset, kuv. Emmi Kyytsönen, Avain 2020 

/ Forssa, Tampere

Karoliina Suoniemi: Ihan oikeat viikinkiajan lapset, kuv. Emmi Kyytsönen, Avain 2019 / Eura

 

Tittamari Marttinen: Lasten matkaopas Suomeen, kuv. Anne Stolt, Avain 2019

 

Emilia Salomon & Oksi: Misse ja Lapin taikayö, Hillcottage 2019

 

Jenni Isotoff: Unelma & Helsinki, Mini kustannus 2019 

/ mäyräkoira tutustuu Helsinkiin raitiovaunun katolla matkustaen

 

Anssi Juujärvi & Janette Backman: Guhke ja kadonneiden revontulten arvoitus, Aviador 2019 / Suomen Lappi

 

Pia-Maria Pohto: Santtu-tontun matka Suomen sydämessä. Lastenkirja Keski-Suomesta, Pia-Maria Art & Design 2017

 

Jari Koivisto: Miina ja Manu pääkaupungissa, Satukustannus 2016 

 

Annastiina Mäkitalo: Tytyrin Tyyra ja kaivoksen Kalle, Kiinnoste 2016 

/ Lohjan kalkkikivikaivos

 

Ville Hytönen & Matti Pikkujämsä: Vauvaperhe matkustaa, Tammi 2016 

/ Helsinki

 

Jari Koivisto: Miina ja Manu: Kaupunkikierros, Satukustannus 2014 

/ Tampere 

 

Carlos da Cruz & Janne Haikari: Kuninkaantie. Matka historiasta nykyaikaan, Schildts & Söderström 2014

 

Jari Koivisto: Miina ja Manu: Seikkailu Suomessa, Satukustannus 2012 / Lappi ja Rovaniemi, Kuopio, Savonlinna, Kuopio, Rauma Tampere, Helsinki 

 

Karo Hämäläinen & Salla Savolainen: Hurraa Helsinki, ikioma kaupunki! Tammi 2012

 

Karo Hämäläinen & Salla Savolainen: MiniHelsinki, Tammi 2012 / kartonkikirja

 

Annastiina Mäkitalo: Vanhan Rauman Kirsti, Kiinnoste 2012

 

Kristiina Huttunen, Petra Heikkilä & Asta Suominen: Rimppa soi! Opas Forssan Kehräämöalueelle, Forssan museo & Forssan Kirjakeskus 2012

 

Pauli Kallio: Ottopoikia ja työläistyttöjä. Yhdeksän tarinaa Tampereelta, kuv. Tiitu Takalo, Museokeskus Vapriikki 2011 

 

Matti Kuusela & Jammu Kanerva: Salainen tehtävä: Tonttujen talviseikkailu Tampereella,Tampere-seura 2010

 

Jari Koivisto: Miina ja Manu kaupungin kesässä, Satukustannus 2009 / Tampere

Tuija Alariesto: Priitu Rovaniemen markkinoilla, Lapin maakuntamuseo 2009

Ulla Etto & Lasten Helsinki: Snadien stadi. Retkiopas lapsiperheille, Tammi 2008

 

Johanna Sirén-Kaplas & Lena Malm: Oma Helsinki-loma, WSOY 2006, myös ruotsiksi Tvärs och kors i Helsingfors

 

Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä, Otava 2003

 

Anna Finnilä & Penni Osipow: Oma Helsinki-kirjani: Helsingin historian, arkkitehtyyrin ja kulttuuriympäristöjen käsikirja lapsille, Helsingin kaupunginmuseo 2004, ilmestynyt myös ruotsiksi Min egen Helsingforsbok: en hanbok för barn om Helsingfors historia, arkitektur och kulturmiljöer, Helsinfors stadsmuseum 2001

 

Hannu Hyttinen, Matti Wacklin & Timo Lehtinen: Kerro minulle Tammerkoski, Tampereen kaupunki 1999

 

 

24. luukku: Vihreä tonttu kierrättää jopa joululahjatkin

 

Lena Frölander-Ulf: God jul, önskar Gromten, 24 sivua, Förlaget 2019.

Lastenkirjahyllyn perinteisen  joulukirjakalenterin viimeisestä luukusta löytyy tämän vuoden omintakeisin ja hurmaavin joulukirja. Se on kooltaan pienen pieni, postikortin kokoinen, mutta sen viesti on iso ja ajankohtainen.

Lena Frölander-Ulfin nidottu kuvakirja esittelee uuden tonttulajin ja täydentää näin myös joulusatujen vakiintunutta hahmogalleriaa. 

Vihreät tontut keräävät lasten hylkäämiä leluja.
Lena Frölander-Ulfin kuvitusta kuvakirjaan 
God jul, önskar gromten (Förlaget 2019).

Vihreät tontut (ruots. gromten) ovat ammoisista ajoista lähtien tarkistuskierroksillaan keränneet lasten hylkäämiä leluja ja jakaneet ne sitten eteenpäin lahjoiksi toisille lapsille, jotka ovat niistä ilahtuneet.

Perinteiset joulutontut ovat dynaamisia ja
tehokkaita, mutta niidenkin voimavarat ovat rajalliset.
Lena Frölander-Ulfin kuvitusta kuvakirjaan
God jul, önskar gromten (Förlaget 2019).

Sittemmin perinteiset punanuttuiset joulutontut (ruots. tomten) uusine hienoine leluineen syrjäyttivät  nämä vihreät tontut, jotka olivat  vähällä kuolla sukupuuttoon... kunnes punanuttuiset tontut huomasivat stressaantuvansa liikaa vuotuisen lahjasouvin äärellä ja pyysivät vihreitä kollegatonttuja hätiin.  

Men nu svämmar vår planet över av onödiga grejer, och tomtarna börjar dessutom känna sig väldigt stressade. Kanske gromtarna behövs ändå?

 

Vihreät tontut ovat iloisia, kun niiden apu on
jälleen tervetullutta. Lena Frölander-Ulfin
kuvitusta kuvakirjaan God jul, ösnkar gromten (Förlaget 2019).

Satu antaa siis kauniin ja vallan uskottavan selityksen sille, miksi vaikkapa joululahjasuksissa  tai luistimissa voi lukea jonkun toisen lapsen nimi.

Kirjan lopusta löytyy vielä vihreän tontun tärkeimmät
tuntomerkit.Lena Frölander-Ulfin kuvitusta
kuvakirjaan God jul, önskar gromten (Förlaget 2019).

Ympäristöystävälliyys  näkyy myös Lena Frölander-Ulfin joulusadun formaatissa: vihkonen painaa vain 40 grammaa ja sen voi postittaa joulupostimerkillä varustettuna joulutervehdyksenä. 

Lena Frölander-Ulfin omintakeinen ja tunnistettava kuvitustyyli syntyy raapekuvitustekniikalla.

Ajan hengen mukaan ympäristöystävällinen kuluttaminen näkyy vähitellen myös jouluaiheisessa lastenkirjallisuudessa.

Kirpputorit mainitaan varteenotettavana vaihtoehtona etsiä joululahjoja nimittäin myös Kirsti Mannisen ja Ninka Reitun satukirjassa Pandakaksoset joulun jäljillä (Otava 2020).

Lastensairaalan pikkujouluihin tarvittaisiin kaikille lapsipotilaille huokeat pikkujoululahjat ja pandat suuntaavat kirpputorille. 

Pandat suhtautuvat itselleen uuteen asiaan epäilevästi, ja sairaalatonttu saa selittää että kirpputorilla ei oikeasti ole kirppuja: 

– Parhaat lahjat ovat sellaisia, jotka ovaat jo tuottaneet iloa jollekin toiselle, tonttupoika selitti. – Siksi me hankimme pikkujoululahjat täältä.

Suomalaisen vertaiskaupan keskus Tori.fi on teettänyt jälleen kyselyn liittyen siihen, miten vastaajat suhtautuvat käytettyihin ja kierrätettyihin joululahjoihin. 

Yli 2000 vastauksen perusteella 86 % suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti käytetyn joululahjan saamiseen. Käytetty lahja nähdään myös yhtenä keinona huomioida ympäristöä. 

Koronapandemian talousvaikutukset näkyvät tämän vuoden joululahjoissa. Joka viidennellä suomalaisella on tänä vuonna tavanomaista vähemmän varaa kuluttaa jouluun ja yli viidennes vastaajista on ilmoittanut ostavansa tänä vuonna tavanomaista vähemmän lahjoja.