Lastenkirja kannustaa yhteisölliseen, rauhantahtoiseen vastarintaan

Eppu Nuotio & Sanna Pelliccioni: Sinä päivänä. 25 sivua. S&S 2024.
 
 



Nykyinen maailmanpolitiikka velvoittaa lastenkirjallisuudenkin reagoimaan moniin hankaliin ja mutkikkaisiin asioihin, joista aikuinen haluaisi mieluummin vaieta kokonaan. 

Eppu Nuotion ja Sanna Pelliccionin juuri ilmestynyt kuvakirja Sinä päivänä on hyvä esimerkki lastenkirjan erityisistä keinoista pelkistetyn kerronnan ja kuvituksen avulla havainnollistaa hyvinkin pienille lapsille  sellaisia mutkikkaita käsitteitä kuin mielipiteenvapaus ja kansalaisvaikuttaminen.

 
 
Minäkertojana on pieni tyttö, joka on hukannut avaimensa. 

Eppu Nuotion teksti kiemurtelee läpi aukeamien, kun avaimen etsinnän ohessa pohditaan yhdessä myös erilaisia asioita, joista syntyy ketjuja, kuten virkatut ketjusilmukkaketjut, pyöränketjut, hetminauhat tai kaivovettä nopeasti kaikkien ulottuville tuovat ihmisketjut.

Sanna Pelliccionin väriliitukuvitus on rohkean tyyliteltyä:  se tavoittelee lapselle ominaista, rentoa ja perspektiiviopista vapaata piirrosjälkeä.

Mittasuhteet vaihtuvat suuren-suuresta pikkiriikkiseen.
Ratkaisu toimii hyvin kuvaamaan helteisen kesäpäivän
joutilaisuutta, joka huipentuu yhteisölliseen mielenilmaukseen. 
Sanna Pelliccionin kuvitusta Eppu Nuotion tekstiin
kuvakirjassa Sinä päivänä (S&S 2024). 

 

Vähitellen selviää, miksi aikuiset kokoontuvat yhteen ja pyytävät tyttöäkin liittymään mukaan. 

Me seisomme vierekkäin, käsi kädessä. Me kaikki, koko meidän talo, koko kaupunki, koko maa. Käsien ketju jatkuu silmänkantamattomiin. Se kulkee maan läpi maasta toiseen.

 

 

"Katso, tässä me olemme."
Sanna Pelliccionin kuvitusta Eppu Nuotion tekstiin 
kuvakirjassa Sinä päivänä (S&S 2024). 

Kirjan sisäkannet jakavat olennaista tietoa antaen näin pikkutytön arkiselle tarinalle  merkitykselliset kehykset. 

Sinä päivänä viittaa nimittäin Virossa, Liettuassa ja Latviassa elokuun 23. päivä 1985 organisoituun Baltian ketjuun, jossa kansalaiset ottivat kantaa Baltian maiden itsenäisyyden puolesta. Ihmiset tarttuivat toisiaan kädestä ja näin syntyi yli 600 kilometrin ihmisketju.

Joukkovoimaa ja uskoa yhteisen hyvän edistämiseen tarvitaan tänä keväänä, kun  sekä Suomessa että maailmalla uutisoidaan mieltä kuohuttavista tapahtumista, tragedioista ja onnettomuuksista.

Voimauttava yhteen liitettyjen käsien ketju.
Sanna Pelliccionin kuvitusta Eppu Nuotion tekstiin 
kuvakirjassa Sinä päivänä (S&S 2024). 

Sinä päivänä tarjoaa nähdäkseni myös yhden konkreettisen toiminnallisen keinon vastustaa yhdessä koulukiusaamista.  

Se, että tartumme toisiamme kädestä, näemme toisemme ja uskomme yhteiseen hyvään, voi olla yksi tärkeä askel toipumiseen. 

 

 

 

 

Norteva seikkailu urmakkaasta peikosta

Mikko Kalajoki: Almus Vinhavuorten vanki. Kuvittanut Jani Ikonen. 157 sivua. WSOY 2023. 

 

 

Mikko Kalajoen lastenromaani Almus Tännetuloa terve hurmasi minut omintakeisen kielileikittelyn lisäksi viehkolla tarinallaan. Sujuvan juonen juoksutuksen ohessa siinä työstettiin myös ajankohtaisia teemoja vieraan kohtaamisesta ja vallankäytöstä.

 

Almus Vinhavuoren vanki jatkaa peikkopoika Almuksen sekä hänen kahden ihmisystävänsä, Inkerin ja herra Mattssonin,  seikkailuja. Nyt tapahtumat keskittyvät   Almuksen peikkomaailmaan Alamaahan ja sen naapuritasavaltaan Kurinaan. 

Kalastusreissullaan (tai viuhtoretkellä) Almus ylittää vahingossa  naapurivaltakunnan rajan ja päätyy Kurinan tasavaltaan ja sen pääkaupunkiin Neikivaan, jossa kaikki on ”kivikkoista, särmikästä, säntillistä ja ankaran pelkistettyä”. 

Kildurjoki halkoo kumpaakin maata, mutta nyt Kurinan hallitsija on rakentanut patoja hidastamaan veden virtaamista.  

 

Kurinassa puhutaan hyvin suoraviivaista kieltä, josta puuttuu ”kaikenlainen rönsyilevä leikkisyys ja hupaileva hassutteu, jotka olivat ominaisia peikkojen puheenparrelle”. 

 

Kurinalaiset rakastavat eriskummallisia nimiä, joiden absurdius ja tyhjäntärkeys tulevat ilmi, kun hoksaa lukea nimet lopusta alkuun. Esimerkiksi Kurinan itsevaltias on Ulev Lapesti, valtakunnan raja-aseman ylipäällikkö on Iskus Isev ja vanginvartijat ovat Enev Amledav ja Ulev Lapesti.

Almus joutuu  vankiselliin, mutta tukala tilanne ei sitä silti lannista. 

Nokkela Almus toivoo nimittäin vankikoppiinsa huikopalaksi safaaninmunia, jotka aiheuttavat erinäisiä hermostollisia sivuvaikutuksia, kuten kikattelua, hölmöilyä, hupakointia...

Vanginvartijoilla on täysi työ pitää Almus
aisoissa. Jani Ikosen kuvitus näyttää safaaninmunia
nauttineen, joka paikkaan ehtivän Almuksen kikattelun, hölmöilyn
 ja hupakoinnin. Jani Ikosen kuvitusta Mikko Kalajoen
lastenromaaniin Almus Vinhavuoren vanki (WSOY 2023). 

 

 

Inkeri ja herra Mattsson saavat peikkoagentilta tiedon, että Almus on kadonnut. He lähtevät Alamaahan peikkoagentin luotsaaman kuumailmapallon kyydissä ja tapaavat Almuksen vanhemmat, Mörserin ja  Esteren, sekä sisarukset Heidenen ja Matilden. 

Lukija saa tietää,  että Almuksen isä on ammatiltaan halintovirkailija, joka pitää ”holhon siitä, että kaikki saavat riittävästi hellyyttä osakseen.” 

Ilman halittelua ja läheisyyttä mukavastakin henkilöstä voi nimittäin tulla pidemmän päälle kiukkuinen ja kurja. 

Peikkoperhe kestitsee Inkeriä ja herra Mattssonia
vieraanvaraisesti. Herra Mattssonin (vas.) on kuitenkin
vaikea rentoutua räyhäkässä seurassa. Jani Ikosen kuvitusta
Mikko Kalajoen lastenromaaniin Almus Vinhavuoren vanki
(WSOY 2023). 

 

Vähä vähältä Inkerille ja peikkopojille valkenee, että kurinalaisilla ei ole "aavistustakaan sellaisista seikoista kuin tasa-arvo, sananvapaus tai demokratia (joka onkin kieltämättä hieman vaikea sana)".

 

Lukijaa lempeästi puhutteleva kertoja selittää varmuuden vuoksi demokratian tarkoittavan ”sitä, että kansalaiset saavat päättää omista asioistaan ja erimielisyyden tullen äänestetään.”

Kurinalaistasavallan ajattelun yksituumaisuus ja 
yhteen muottiin puristamisen vaade havainnollistuu
hyvin tässä kuvituskuvassa. Jani Ikosen kuvitusta Mikko Kalajoen 
lastenromaaniin Almus Vinhavuoren vanki (WSOY 2023). 

 

Onnelliseksi kiertyvässä lopussa Kurinan itsevaltias luopuu itsekkäistä aikeistaan laajentaa uima-allastaan. Uudessa karamellikauppiaan virassaan se saa syödä niin paljon tikkareita kuin haluaa.

 

Ensimmäisen Almus-kirjan muiston varassa pidin yllä aahiaista, että myös jatko-osa olisi  yhtä joudukas  kuin edeltäjänsä. Almus Vinhavuoren vanki onkin edeltäjänsä tavoin jäntikkä ja Kalajoen kerronta edelleen nortevaa. 

Almuksen karriääri on sen verran omintakeinen, että jään odottamaan myös tämän urmakan hahmon myöhempiä seikkailuja.  

Kirjan lopusta löytyy ensimmäisen osan tapaan peikkojen sanastoa.

Almus-kirjat  kuvittanut Jani Ikonen tavoittaa hyvin Kalajoen lastenromaanin räyhäkkyyden. Nelivärikuvitettujen lastenkirjojen valtavirrassa Ikosen mustavalkoinen ja äärimmäisen tarkka piirrosjälki tuntuu freesiltä. 

 

Lapset vallan kahvassa – uhka vai mahdollisuus?

Trygve Skaug & Ella Okstad: Jos olisin pääministeri. Suomentanut Iira Halttunen. 40 sivua. Arthouse 2023. 

 

Lastenkirjoissa on eri aikoina esiintynyt kaikkivoipaisia, taidoiltaan ja olemukseltaan eri tavoin ylivertaisia lapsisankareita. 

 

Norjalaisten Trygve Skaugin ja Ella Okstadin kuvakirja antaa lapsille mahdollisuuden visioida,  mitä he tekisivät, jos pääsisivät pääministeriksi.  

 

Lapsille ei Suomessa ole juurikaan kirjoitettu politiikasta, vallasta saati poliittisen päätöksenteon takaa löytyvistä kulisseista. 

Välillisesti aihe on kuitenkin ollut esillä varsinkin viime vuonna tietokuvakirjoissa, joissa pohditaan työn, rahan ja toimeentulon merkitystä.

 

Lasten pienuus isojen ja kiireisten aikuisten rinnalla
korostuu hauskasti aukeamalla, jossa kannustetaan
liikkumaan ympäristöä säästävästi jalan.
Ella Okstadin kuvitusta Trygve Skaugin tekstiin
kuvakirjassa Jos olisin pääministeri (Arthouse 2023).

Lasten spontaanien, mielihyvään, mukavuuteen ja viihtymiseen tähtäävien asioiden listauksen takaa norjalaisesta kuvakirjasta löytyy tolkun ääni: kirjastot voisivat olla aina auki ja joukkoliikenteessä suosittaisiin autojen sijaan muita ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä. 

Lapsipääministeri tarttuisi myös toimeen merien pelastamiseksi ja pitäisi huolta siitä, että aikuiset eivät unohda leikkiä. 

 

Leikki tekee hyvää myös aikuisille! Ella Okstadin kuvitusta
Trygve Skaugin tekstiin kuvakirjassa  Jos olisin pääministeri
 (Arthouse 2023).

Trygve Skaugin teksti kiemurtelee Ella Okstadin kuvituksen lomassa ja luo näin kuvakirjaan karnevalistista tunnelmaa. 

Okstadin kuvituksessa valta ja päätöksenteko näyttäytyy lähinnä lasten aktiivisuutena ja toimeen tarttumisena. Yhtenä vallan symbolina nähdään tikapuut, joiden avulla lapsi voi kiivetä korkeammalle!  

 

Kirjan jujuna on houkuttaa lapsia vuorovaikutteiseen keskusteluun. 

 

Yksinkertainen konsepti havahduttaa lasta miettimään poliitikkojen vallankäyttöä ja päätöksenteon perusteita. 

 

Lapsen vaikutusvaltaa ja kaikkivoipaisuutta
tehostetaan aukeamalla, joka pitää kääntää
vaakatasosta pystysuuntaan. Ella Okstadin kuvitusta
Trygve Skaugin tekstiin kuvakirjassa 
Jos olisin pääministeri (Arthouse 2023).

Viime vuoden kuvakirjoissa käytettiin erityisen paljon erikoistehostetta, jossa kirjan lukijan ja kuvien katsojan on välillä käännettävä kuvakirja vaakatasosta pystyyn. 

 

 

Lisää lastenkirjoja, joissa pohditaan eri tavoin valtaa ja vallankäyttöä

 

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Mikä mahti! Lotta ja Kasper luonnon puolella. Into 2023 / tietokuvakirja

 

Natalia Salmela, Jasmin Hamid & Anna Salmisalo: Työ. Miksi siellä käydään ja mitä siellä tehdään? WSOY 2023 / tietokuvakirja

Elina Lappalainen: Tornihuoneen salaseura: Rahan jäljillä. Kuvittanut Mitja Mikael Malin. Tammi 2023 / lastenromaani

 

Eddie Reynolds, Matthew Oldham & Lara Bryan: Mitä on raha? Kuvittanut Marco Bonatti. Suomentanut Mika Siimes. Nemo 2023 / lasten ja varhaisnuorten tietokirja

Anne Vasko: Hattu, Etana Editions 2023 / kuvakirja 

Veera Salmi & Matti Pikkujämsä: Sorsa Aaltonen ja riehuva Rotka, Otava 2023 / kuvakirja 

 

Natalia Salmela, Jasmin Hamid & Anna Salmisalo: Raha. Missä se kasvaa ja mihin se katoaa? WSOY 2022 / tietokuvakirja

 

Miikka Pörsti & Anne Vasko: Gorilla, S&S 2020 / kuvakirja kiusaamisesta

Timo Kalevi Forss & Aiju Salminen: Mitä on punk?, Rosebud ja Suomen Rauhanpuolustajat 2018 / lasten ja nuorten tietokirja 

 

Lasten eduskunta. Kuvitus Hanna Lahti. Eduskuntatiedotus 2012 / nidottu opaskirja eduskuntatalossa vieraileville lapsiryhmille

 

Kalle Güettler, Rakel Helmsdal, Áslaug Jónsdottir & Sari Peltonen: Ei! sanoi pieni hirviö. Suomennos Sari Peltonen. Pieni Karhu 2010 / kuvakirja kiusaamisesta ja pomottamisesta 

 

Ari Tammi: Nyt äänestetään! Lasten vaikuttamistaidot. Kuvitus Pekka Rahkonen. Lasten Keskus 2009 / tietovihkonen

 

Tohtori Gormander: Lastentarha Kanuuna. Kuvittanut Helena Henschen. Suomentanut Tuula Ikonen. Tammi 1971 / lastenromaani