sunnuntai 16. joulukuuta 2018

16. luukku: Se raottaa ovea, ja vihdoin joulu on kaikkialla.










llona Pietiläinen: Tervetuloa jouluun! Säteilevät kodit, satumaiset ideat ja lempeät tarinat. Toim. Heli Bergius, 192 sivua,  Docendo 2018. Graafinen suunnittelu Eija Kuusela







Monet naistenlehdet julkaisevat nykyisin hyvissä ajoin ennen joulua teemanumeroita, jotka on pakattu täyteen kulloisenkin trendin mukaisia joulusisustuksia, -reseptejä ja lahjaideoita. 

2000-luvulla on ilmestynyt myös paljon jouluihanteita välittäviä lifestyle-kirjoja, joissa tuodaan esille ihanteellisen joulun perusasioita, vaihtelevin painotuksin. 

Tervetuloa jouluun ei kuitenkaan ole yltiö-makeileva joulukirja, vaan jokainen voi poimia siitä omaan elämäänsä sopivat jouluiset mausteet, tai olla poimimatta. Jonkun joulu voi tulla jo siitä, että pääsee näkemään toisten kauniita joulukattauksia. 


Tulppaanit eivät kavahda lumensekaista vettäkään.
Ilona Pietiläisen valokuvakuvitusta kirjaan
  Tervetuloa jouluun (Docendo 2018). 

Kirjassa todetaan, että ”Pienistä asioista tulee suuria, jos vain annamme niille luvan”  ja että ”Joskus vähemmän saattaa olla enemmän. Joulukoti voi näyttää juuri siltä kuin me itse tahdomme”. 

Valkoinen puutalokoti-blogia pitävä valokuvaaja ja sisustustoimittaja Ilona Pietiläinen on vieraillut erilaisten perheiden joulukodeissa. 

Kirjan lukija pääsee kirjaa selailemalla vierailulle koteihin, joiden eri ikäiset asukkaat jakavat parhaita reseptejään ja kertovat, kuinka itse virittyvät parhaiten jouluun. 



Jouluna muistetaan myös lintuja. Ilona Pietiläisen valokuvakuvitusta kirjaan
  Tervetuloa jouluun (Docendo 2018). 


Vaikka kirjan kodit ovatkin järkiään aistikkaasti sisustettuja, niissä on silti onneksi myös asumisen ja arjen tuntuakin.

Kirjassa on paljon kiinnostavia vinkkejä. Esimerkiksi tulppaanit pitävät kylmästä, joten ne voi laittaa maljakkoon, jossa on lunta! 

Perinteistä riisipuuroa voi terästää kuohukermalla. Aion oitis kokeilla kumpaakin itselleni ihan uutta vinkkiä joulun aikaan. 

 Pienen Melina-tytön jouluun kuuluvat myös yhteiset kirjanlukuhetket:

Illalla kaivaudutaan peittojen alle ja kuunnellaan satuja. Kirjoja voi välillä selailla, mutta silloin kuunnellaan, kun äiti lukee.
 
Joulutunnelmointia lapsiperheessä.
 
Ilona Pietiläisen valokuvakuvitusta kirjaan
  Tervetuloa jouluun (Docendo 2018). 

Tervetuloa jouluun -kirjassa ei turhia hötkyillä. 

Joulu tekeytyy vähin erin valmiiksi ilman turhaa stressiä ja säntäilyäkin:


Oman kodin joulu valloittaa pikkuhiljaa. Se kiipeää ensin pihalle, ja siitä se hiippailee kuistille. Se raottaa ovea, ja vihdoin joulu on kaikkialla.



Joulu ei liioin tarkoita vain koristeita ja kimallusta. Se on ennen kaikkea "tähtihetkiä ja aikaa rakkaiden kanssa". 

Varmuuden vuoksi kirjassa annetaan silti hyvä ja helppo neuvo, joka pätee niin arkeen kuin juhlaankin: 

Hengitä syvään ja rentoudu.














lauantai 15. joulukuuta 2018

15. luukku: Jouluseimen tarina














Pertti Luumi & Anniina Mikama: Pyhä Fransiscus ja jouluseimi, 48 sivua, Kirjapaja 2008.



Tämä kymmenen vuoden takainen tietokuvakirja on mennyt ilmestyessään minulta kokonaan ohi, mutta onneksi se tarttui matkaan lähikirjaston Tuo tullessas ja vie mennessäs -hyllystä jo aiemmin syksyllä.

Mikä mainio täydennys Lastenkirjahyllyn joulukirjakalenteriin. 

Pyhä Fransiscus ja jouluseimi kertoo Giovanni Francesco di Bernardonen eli paremmin  Fransiscus Assisialaisena tunnetun ja pyhimykseksi kuolemansa jälkeen julistetun miehen elämäkerran.  

Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä, eri lähteissä mainitaan vuodet 1181 ja 1188. Hän kuoli 1226.  

Pertti Luumin koostamaa Assisialaisen elämän tarinaa on erityisen kiinnostavaa lukea  tämän syksyn kotimaisten naisten sankaritarinoita kertovien kokoelmien jälkeen: tietokuvakirja kiinnostaa yhtälaisesti lapsia, nuoria kuin aikuisiakin. 



Fransiscus viihtyi jo pienenä lapsena eläinten parissa. 
Anniina Mikaman kuvitusta Pertti Luumiin tietokuvakirjaan 
Pyhä Fransiscus ja jouluseimi (Kirjapaja 2008). 

Giovanni syntyi varakkaiden vanhempien lapseksi. Monien vanhempien tavoin he  tarkkailevat jatkuvasti poikaansa, arvuuttelevat hänen luonteenpiirteitään ja vahvuuksiaan ja suunnittelevat lapsen puolesta tämän myöhemmän elämän käänteitä.

Mutta poika osoittaa omintakeisuutensa ja omapäisyytensä jo varhain. Hän on kiinnostunut eläimistä ja niiden suojelusta sodankäyntiä ja valtataisteluja enemmän. 

Käänteentekeväksi nuorukaisen myöhemmän elämän kannalta muodostuu Pyhään maahan, Jerusalemiin ja Betlehemiin suuntautuva ristiretki, jonka jälkeen hän  omistaa elämänsä kristinuskolle. 



Päätös elämän suunnasta vahvistuu ja Fransiscus 
perustaa fransiskaanien veljeskunnan.Anniina Mikaman 
kuvitusta Pertti Luumiin tietokuvakirjaan 
Pyhä Fransiscus ja jouluseimi (Kirjapaja 2008). 

Fransiscuksella oli unelma saada viettää joulua Betlehemissä. Tämä suunitelma ei koskaan toteutunut mutta hän päätti rakentaa Betlehemin seimiasetelmineen omaan kotikaupunkiinsa. 


Ystävykset ja eräät harmaat veljet, joille Fransiscus myös kertoi suunnitelmansa, alkoivat kunnostaa luolaa jouluyötä varten. Paljon ei tarvittu. Vain seimi piti rakentaa. Maatilan tallista saatiin malli seimen psytyttämiseksi. Rakentamiseen riitti muutama lauta ja parru, ne saatiin maatilan omistajalta. Tämä tuntui aavistavan, että jotakin ainutlaatuista ja ennenkokematonta oli tapahtumassa. Häneltä saatiin oljet seimeen, ja muutahan ei enää tarvittu. Betlehemin talli oli valmis ottamaan vastaan joulyön sanoman ja jouluyön suuuren Vieraan.  


Jouluaaton seurue suuntaa luolaan rakennetulle seimelle.
Anniina Mikaman kuvitusta Pertti Luumiin tietokuvakirjaan 
Pyhä Fransiscus ja jouluseimi (Kirjapaja 2008). 


Jouluyönä Fransiscus lähtee seurueensa kanssa seimelle, missä pappi jakaa ehtoollisen ja luetaan Luukkaan evankeliumin tuttu tarina.

Tämän jälkeen seimiperinne levisi ympäri Italiaa ja Espanjaa ja vähitellen siitä tuli maaimanlaajuinen.

Anniina Mikama debytoi tänä vuonna historiallisella fantasiaromaanilla Taikuri ja taskuvaras (WSOY), mutta hän työskentelee myös kuvittajana. Mikama on tehnyt tarkkaa työtä historiallisten detaljien, mm. pukujen ja miljöön tallentamisessa.  



Lisää historian suurmiehistä kertovia tietokuvakirjoja lapsille ja nuorille:



Peter Sis: Elämänpuu, suomentanut Taina Wendorf, Karisto 2005 / Charles Darwin

Mauri Kunnas: Koiramäen lasten historia, Otava 2017

Tapani Bagge & Salla Savolainen: Hämeenlinnan Janne, kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius, Tammi 2015


Katri Kirkkopelto: Soiva metsä. Jean Sibeliuksen matkassa, Lasten Keskus 2015 

Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen, Maisa Tonteri: A sanoi Agricola, kuvittanut Pekka Rahkonen, Lasten Keskus 2016 

Guido Visconti & Bimba Landmann: Nerokas Leonardo, suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä, Lasten Keskus 2001 / Leonardo da Vinci 

Tiina Kekäläinen & Anna Vepsä: Taiteilijan matkassa. Juho Rissanen ja taidelokki Hönttiäinen maailmalla, omakustanne 2016 

Marjatta Säkkinen & Helmiriitta Honkanen: Poika, joka rakasti kukkia, Suomen Rauhanyhdistyksen keskusyhdistys 2006 / Lars Levi Laestadius 

Marjatta Levanto & Julia Vuori: Leonardo oikealta vasemmalle, Teos 2014 / Leonardo da Vinci

Marjatta Levanto & Julia Vuori: Eero, Otava 1994 / Eero Järnefelt 

Marjatta Levanto: Tonttukuningas kuoleman puutarhassa, Hugo Simbergin kuvia, Otava 1985



perjantai 14. joulukuuta 2018

14. luukku: ”Tuli naksui, kello raksutti ja kaikkialla tuoksui joulu”














Timo Parvela: Maukan ja Väykän parhaat, kuvittanut Virpi Talvitie, 142 sivua, Tammi 2018. 





Lastenkirjoissa on paljon eläinyhdyskuntia, joiden toimet muistuttavat ällistyttävän paljon meidän ihmisten edesottamuksia.

Ajatellaanpa vaikka Beatrix Potterin ja Janoschin eläintarinoita tai Arnold Lobelin Kurnua ja Loikkaa.

Timo Parvelan & Virpi Talvitien Maukka ja Väykkä kokivat ensitulemansa Parvelan oman Itupiikki-kustantamon kautta vuonna 2007 ja myöhemmät osat ovat ilmestyneet Tammelta. 

Kaksikko, Paavo Kerosuon ja Lotta Kuusiston tulkitsemat hahmot,  on entuudestaan tuttu Pikku Kakkosen lastenohjelmistakin ja Maukka ja Väykkä seikkailevat tänä vuonna myös TV 2:n joulukalenterissa.

Maukka ja Väykkä ovat kissa ja koira, jotka elävät kaksin miten parhaiten taitavat, pohdiskellen elämän suuria ja pieniä ydinkysymyksiä. 

Maukka on kaksikon dominoivampi puolisko, Väykässä on luontaista vaatimattomuutta ja diplomaattisuutta. 

Maukan ja Väykän arkea tasoittavat osaltaan  Kana von Got, Härkä Möö, Ankka Kvakström, Humma Ihalainen, Possu Röhkötti, Aasi Oinkvist, Karhu Murhinen  ja Vuohi Mäk Käkätin 

Kokoelmassa on aiemmin ilmestyneistä kirjoista poimittuja vuodenkiertoon liittyviä tarinoita. 

Maukan ja Väykän elämää seurataan kirjassa joulusta jouluun. 


Odottavan aika on pitkä. Virpi Talvitien kuvitusta
Timo Parvelan tarinaan Joulu
(Maukan ja Väykän parhaat, Tammi 2018). 

Ensimmäisessä Joulu-nimisessä tarinassa odottavan aika on jouluaattona pitkä:
Joulupuuron jälkeen alkoi pitkä ja hiljainen iltapäivä. Väykkä istuskeli takan ääressä ja tuijotteli tulta. Maukka teki ristisanoja. Tuli naksui, kello raksutti ja kaikkialla tuoksui joulu. Jouluaterialla syötiin laatikoita, rosollia, piirakoita, savukalaa ja paahdettuja ydinluita.
Tai ei Maukka tietenkään ydinluihin koskenut, Väykälle ne maistuivat sitäkin paremmin. 
Maukka ja Väykkä lausuivat toisilleen kohteliaisuuksia ja välttivät kaikin eri tavoin puheenaiheita, joista olisi voinut tulla toraa. Koiran ja kissan tuvassa vallitsi rikkumaton joulurauha.  

Jouluaaton edetessä Maukka ryhtyy panikoimaan lahjojen määrästä. 

Väykkä muistuttaa, että aiemmn sovittiin, että tänä vuonna ei anneta lahjoja lainkaan. 

Materiaan ja omaan napaan mieltynyt Maukka ei sulata asiaa kovin helposti. Sovitteluun taipuvainen Väykkä keksii taas kerran ratkaisun...


Pienellä päästäisellä on iso sydän. Virpi Talvitien
kuvitusta 
Timo Parvelan tarinaan Joulu 
(Maukan ja Väykän parhaat, Tammi 2018).  


Kokoelman lopusta löytyy vielä kolme toisiinsa kytkeytyvää joulutarinaa, joissa seurataan Karhu Murhisen eli pikkuruisen päästäisen uhkarohkeaa matkaa halki nietosten sen ihaileman Possu Röhkötin luokse. 

Maukan ja Väykän maailmassa pidetään pienistä erimielisyyksitä huolimatta aina yhtä. Vaikka usein ollaankin asioista eri mieltä, niin kukaan ei ole pitkävihainen. 

Maukan ja Väykän visuaalisenilmeen on toteuttanut kuvittaja Virpi Talvitie. Hän tavoittaa eläinten olemukseen suuria tunteita ja dramatiikkaa.

Tänä vuonna on ilmestynyt myös Riikka Tuohimetsän selkomukautus ensimmäisestä Maukka ja Väykkä -kirjasta Avain-kustantamon kautta. Sen on pelkistetyin mustavalkokuvituksin toteuttanut Emmi Kyytsönen. Selkokirjan kuvitukselle asetetaan tyyten toisenlaiset tavoitteet kuin perinteiselle lastenkirjalle, eikä kuvituksia ehkä sen vuoksi ole perusteltua vertailla keskenään. 


Talvitien Maukassa ja Väykässä on juuri oikeanlaista rosoa ja asennetta, rouheutta ja elämänmakua, joka tekee kunniaa omintakeisille eläinhahmoille.