keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Haussa dynaaminen ja rohkea kuvakirjatarina






















Karisto on tällä viikolla julkistanut kirjoituskilpailun, jossa etsitään lapsille tai varhaisnuorille suunnattua kuvakirjatarinaa.

Kilpailun teemana on ROHKEUS, ja sen voi tulkita monella eri tavalla.


Suomessa ei ole hetkeen järjestetty kuvakirjakilpailuja. 
Aiempi iso satsaus oli WSOY:n julkistama pohjoismainen kuvakirjakilpailu vuonna 2004. Kansallisen kilpailun voiton jakoivat (Katri Kirkkopelto & Suna Vuori
 (Hirveää, parkaisi hirviö, WSOY 2005)  ja Martti Ruokonen & Jukka
Laajarinne (Mummon kone, WSOY 2005). Kärjen tuntumaan ylsivät myös Petra Heikkilän Kimurantti juttu ja Anne Vaskon Pom pom, jotka julkaistiin yhtä aikaa voittajateosten kanssa WSOY:n kautta. 

Mummon kone ylsi myös koko pohjoismaisen kisan voittajaksi. Jukka Laajarinteen ja Martti Ruokosen räyhäkkään anarkistinen kuvakirja on kilpailumenestyksestä huolimatta jäänyt hämmentävän vähälle huomiolle pohjoismaisestakin vinkkelistä tarkesteltuna.  
Vuosituhannen taitteessa  Tammi ja Lasten Parhaat Kirjat –kerho järjestivät yhdessä  Kuvakirja 2000 -kilpailun, jossa kärkikolmikosta löytyivät Riitta Uusitalo, Salla Savolainen ja Hannu Hirvonen

Tammen aiempi kuvakirjakisa järjestettiin 1990-luvun taitteessa, silloin voittoisin oli Sakari & Marjut Heikkisen Sininen sävel (Tammi 1990) ja kunniamaininnoille ylsivät Julia Vuori, Heli Tuhkanen ja Tuula Pystynen.


Tähän mennessä kiistämättä merkittävin kuvakirjakilpailu järjestettiin Otavan toimesta vuonna 1985. Sen voitti Raija Siekkinen. Toiselle ja kolmannelle sijalle tulivat Sirkka-Liisa Heinonen ja Jussi Syynimaa

Siekkisen satutarinan kuvitti Hannu Taina ja näin syntyi Herra Kuningas,  joka on edelleen ainoa suomalainen kuvakirja, joka on voittanut kuvitustaiteen arvostetun Bratislavan biennalen Grand prix –palkinnon vuonna 1987. 

Sirkka-Liisa Heinosen Mykkä  tytär -tarinan visualisoi herkästi Kaarina Kaila ja nuori kuvittaja Maileena Kurkinen kuvitti Syynimaan Poika ja variksenpoika –tarinan.  

1980-luvulla kotimainen kuvakirja oli ankkuroitunut varsin tiukasti lapsen arkeen. Siekkisen ja Heinosen sadunomaiset tekstit ammensivat klassisen sadun ja myyttien maailmasta  ja Syynimaan liikuntavammaisen pojan ja siipirikon variksen ystävyydestä kertova tarina uudisti vammaisen lapsen prototyyppiä lastenkirjallisuudessa: pyörätuolia liikkumiseen tarvitseva Pasi-poika on vammastaan huolimatta tasapäinen toimija tarinassa.



Kariston kuvakirjakilpailu keskittyy Otavan taannoisen kisan tavoin hakemaan vain hyvää kuvakirjatekstiä. Kuvittaja tulee mukaan prosessiin vasta myöhemmin.

Rouva Huu on iloinen ja otettu, että pääsi mukaan Kariston kuvakirjakilpailun raatiin, yhdessä kirjailija Anneli Kannon, kuvittaja Matti Pikkujämsän ja kustannuspäällikkö Sirja Kuneliuksen kanssa.

Juuri nyt kuvakirjallisuus on nimittäin hyvää tekevässä liikkeessä ja parhaimmillaan uusi kilpailu voi myös huojuttaa jo vanhentuneita oletuksia kuvakirjan kohderyhmistä, tyylilajeista ja aihepiireistä.



Rouva Huu huomaa aina terhakoituvansa uusista lasten- ja nuortenkirjakilpailuista, koska ne voivat avata ovia niin moneen uuteen suuntaan.

Nykyisellään isojen kustannustalojen kuvakirjatarjonnan määrällistä runsastumista suitsii sarjoittuminen. Esikoistekijöiden on entistä haastavampaa saada kirjaansa ulos. Otavan viime syksyn kuvakirjayllättäjä oli Pipsa Pentti, joka kirjoitti ja kuvitti esikoisensa.  

Suomenruotsalaiset kustantajat S & S ja Förlaget ovat myös selvästi terhakoituneet kuvakirjojen kustantajina.  Uudet pienet toimijat – esimerkiksi Etana Editions ja Books North – myös haastavat rohkeilla kuvakirjalinjauksillaan isompia.

Nimimerkin suojassa lähetettävät kilpatekstit antavat mahdollisuuden paitsi entuudestaan tuiki tuntemattomille tekijöille, myös lastenkirjakuvittajille, joilla voi olla ambitioita omien tekstien tekemiseen. 

Kuvakirjatekstin tekeminen on viime vuosina houkuttanut monia aiemmin aikuistenkirjailijoinakin tunnettuja, esimerkiksi Inka Nousiainen, Sanna Karlström, Ville Sutinen,  Essi Kummu, Ville Hytönen, Sanna Tahvanainen, Riina Katajavuori, Johanna Venho ja Leena Parkkinen ovat viime vuosina innostuneet niukan kuvakirjatekstin tekemisestä. 

Kenties kuvakirjakilpailu haastaa mukaan myös monet tietyn lajityypin edustajiksi leimautuneet lasten- ja nuortenkirjailijat kokeilemaan kykyjään myös niukemman lastenkirjatekstin alueella.

Kariston kilpailu töräyttää itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi fanfaarin uusille kuvakirjateksteille – yllättäville tarinoille, arjen äkkikäänteille, salaisille unelmille – ja siis, kilpailun väljää rohkeusteemaa vapaasti assosioiden myös uusille rohkeille kuvakirja-avauksille.

WSOY:n edellinen pohjoismainen kuvakirjakilpailu innosti Suomessa 600 osallistujaa ja Otavan kilpailuun tuli lähes 1000 tekstiä. 

Nähtäväksi jää, millaisia ennätyksiä Kariston kilpailussa rikotaan. 

perjantai 13. tammikuuta 2017

Topelius Kolulle ja Lydecken Istolle


Suomen Nuorisokirjailijat ry:n vuosittain jakamat Topelius- ja Lydecken -palkinnot on hetki sitten jaettu Otavan tiloissa Helsingissä. 

Siri Kolun nuortenromaani Kesän jälkeen kaikki on toisin (Otava 2016) sai Topelius-palkinnon ja Sanna Iston fantasiaromaani Maan alaiset (WSOY 2016) Lydecken-palkinnon. 

Palkkinnonjakotilaisuudessa raati summasi viime vuoden tarjontaa. Raati – Salla Erho, Myry Voipio ja Ida Hartikainen –  kiitteli lasten- ja nuortenkirjatarjontaa monipuoliseksi ja laaja-alaiseksi. Luettavaa löytyy monen ikäiselle ja tasoiselle lukijalle:


Teemoja ovat esimerkiksi monikulttuurisuus, tasa-arvo, ystävyys ja yhteisöllisyys, seksuaalisuus eri muodoissaan sekä oikeus olla oma itsensä. Synkkiäkään aiheita ei kaihdeta: suomalaisissa uusissa lasten- ja nuortenkirjoissa käsitellään muun muassa tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, vallanhimoa sekä selviytymistä dystooppisessa tulevaisuudessa.  
Monimuotoisuus näkyy paitsi lajikavalkadissa, myös laaja-alaisissa aiheissa: lasten- ja nuortenkirjoissa käsitellään sekä ajankohtaisia, uutisista tuttuja aiheita kuin myös klassisia aiheita, kuten ensirakkautta tai lapsen ensimmäisiä itsenäistymispyrkimyksiä.

Raati koki kuitenkin vaikeaksi tehdä eroja erilaisten kirjojen välillä: 

Miten verrata keskenään esimerkiksi loistavaa humoristista kirjaa, tyylikästä kauhua tai väkivallan tarkasteluun paneutuvaa teosta? Ehdolle asetetut kirjat ovat kielellisesti, rakenteellisesti ja temaattisesti vahvoja teoksia, joiden tarina koskettaa lukijaansa ja maalaa tämän eteen maailman.

Jo 70 vuoden ajan jaettu Topelius-palkinto oli alkuun ainoa säännöllisesti jaettu kotimainen lasten- ja nuortenkirjapalkinto, joka aiemmin jaettiin ajoittain myös elämäntyöpalkintona. 

Esimerkiksi vuonna 1952 Aili Somersalo sai sen koko tuotannostaan, vuonna 1966 sen sai Oili Tanninen Nunnu-kuvakirjasta ja vuonna 1992 Kirsi Kunnas runokokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly

1990-luvun mittaan Topelius on vakiintunut nimenomaan nuortenkirjapalkinnoksi ja vuodesta 1969 jaettu Lydecken-palkinto on profiloitunut etupäässä lastenromaanipalkinnoksi.

Siri Kolun nuortenromaani  ja Sanna Iston fantasiaromaani on molemmat arvioitu Lastenkirjahyllyssä.

Rouva Huu onnittelee kumpaakin palkinnon saajaa. 

Sanna Isto sai Lydecken-palkinnon myös vuonna 2012 esikoisromaanistaan Tinka ja Taika.


keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Pikku Kakkonen on ykkönen






Tampereen Tohlopissa toimitettava lasten makasiiniohjelma Pikku Kakkonen on lapsiperheiden keskuudessa jo saavuttanut instituution aseman. 

Pikku Kakkonen on  Suomen luotettavin julkinen lapsenvahtipalvelu, jonka lastenkasvatuksellisiin linjauksiin voi aina luottaa. 

Ylikansallisen lastenohjelmatarjonnan lisääntymisestä huolimatta Pikku Kakkosessa liputetaan edelleen näkyvästi  suomalaisen lastenkulttuurin puolesta sekä tarjotaan näin myös työtilaisuuksia alan ammattilaisille.  

Hyvällä syyllä voi sanoa, että Pikku Kakkosesta on kehittynyt suomalaisen lastenkulttuurin puolesta monipuolisesti puhuva brändi.

Pikku Kakkosen toimitus seuraa ajan ilmiöitä ja reagoi niihin nopeasti. Iltasatujen ja lapselle lukemisen puolesta on rummutettu alusta alkaen, mutta viime aikoina lasten kirjallisuuskasvatukseen on löydetty myös uusia  elämyksellisiä tulokulmia. 

Pikku Kakkosen erityisansio  kaupallisiin lastenohjelmasisältöihin verrattuna on ohjelmakonseptin vuorovaikutteisuus:  rohkeasti persoonalliset ja parhaimmillaan myös eri ikäpolvia edustavat juontajat ottavat suoran kontaktin lapsikatsojaan. 

Pikku Kakkosen monipuolinen sisältö tuo suomalaiset ja kansainväliset perinteet, lapsen arjen ja eri taiteenlajit tutuiksi taapero-ikäisistä alakoululaisiin asti.  

Lastenkirjahylly ja rouva Huu onnittelevat lämpimästi tänään 40 vuotta täyttävää Pikku Kakkosta. 



Juhlavuoden tapahtumista löytyy tietoa 40-vuotisjuhlasivuilta

Tänään esitetään TV 2:lla klo 19 kaksituntinen Alli Haapasalon ohjaama ja käsikirjoittama dokumentti Pikku Kakkosen vaiheista.