torstai 2. marraskuuta 2017

Kun kieli ja kuva kimmeltävät ja hengittävät samaan tahtiin














Ulf Stark & Linda Bondestam: Ennen näkymättömiä eläimiä, suomennos Liisa Ryömä, 56 sivua, Teos & Förlaget 2016.







Eilisen ilouutinen: ruotsalaisen lastenkirjailijan Ulf Starkin ja suomalaisen kuvittajan Linda Bondestamin runokuvakirja Djur som ingen sett utom vi sai Nordiska Rådetin  47 000 euron suuruisen pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon Finlandia-talolla järjestetyssä palkintogaalassa. 

Stark ja Bondstam ovat luoneet mielikuvituseläimiä, joista sukeutuu mainioita ja  tätä aikaa terävästi kommentoivia luonnetyyppejä. 

Niihin kiteytyy suurta traagisuutta – ja joskus myös koomisuutta (esim. Kaksisuuntaknasu, köhnärokahtumasta kärsivä Tambem, yöeläin Kuukurkko, yksinäisyyteensä vajonnut Eskalaukka ja Ikiodottajat).

Runoihin mahtuu koko universumi ja elämän ihme.

Elumuna Kuoressansa Elumuna 
miettii niin kuin noiduttuna: 
Ulkonani jokin muu 
suuri kupu kaareutuu.

 Se muistuttaa mustaa siivilää, 
ja sen takana häämöttää 
KAIKKEUS kirkas ja valkea. 
Miksei kuori jo halkea?


Tällaiset jylhät luontonäkymät assosioivat oitis Tove Janssonin kuvitustaiteeseen. Linda Bondestamin kuvitusta Ulf Starkin runoon Samiskaiset runokuvakirjassa
Ennen näkymättömiä eläimiä (Teos & Förlaget 2016). 
  

Bondestamin kuvitustyyli on hyvin tunnistettavaa, mutta samalla klassista. Teoksen graafinen suunnittelu ja taitto, niin ikään Bondestamin käsialaa, viittovat Tove Janssonin rakastettuihin kuvakirjoihin rohkeissa taitollisissa ratkaisuissa, muotojen tietoisessa jylhyydessä ja värien leikissä.



Bondestamin väriskaala on tässäkin kuvituksessa uskalias, sysitummista
luonnonvalkoiseen. Juuri tästä syntyy teoksen eloisa rytmi.
Linda Bondestamin kuvitusta Ulf Starkin runoon Kuukurkko
runokuvakirjassa Ennen näkymättömiä eläimiä
(Teos & Förlaget 2016).

En ole paneutunut  ruotsinkieliseen alkuteokseen, mutta Liisa Ryömän suomennoksen soljuvuuden perusteella hänet voisi nostaa suomennoksen kolmanneksi tasaveroiseksi tekijäksi. Niin juohevasti ja rytmikkäästi hänen käännöksensä kulkee ja terästää lukijan ja kuulijan aisteja vastaanottamaan runojen taika.

Stark ja Bondestam ovat tehneet paljon yhteistyötä, ja tästä kirjasta tuli Starkin kesäkuisen kuoleman vuoksi heidän viimeisensä. Myös kirjan suomentaja Liisa Ryömä kuoli keväällä. Stark ja Ryömä ennättivät kuitenkin vielä iloita teoksen ehdolle asettamisesta keväällä.  

Runokuvakirjasta löytyy myös runo Lintu vapaa, joka on kunnianosoitus ennenaikaisesti helmikuussa 2015 menehtyneelle Stella Parlandille.  Bondestam aloitti uransa Parlandin kanssa runokuvakirjalla Katastrofer och strofer om slummer och stoj (Söderströms 2003). 

Merkille pantavaa on se, että eilen palkittu Starkin & Bondestamin kirja oli Ruotsin ehdokkaana. Kuvakirja sai jo aiemmin ruotsalaisen Snöbollen-palkinnon, joka annetaan parhaalle kuvakirjalle. Teos oli myös August-palkintoehdokkaana.  

Erityisen iloinen olen Pohjoismaisen neuvoston linjauksesta, jonka mukaan ensimmäistä kertaa palkitut kirjat käännetään kaikille pohjoismaisille kielille. Vain tällä tavalla voidaan oikeasti lisätä tietoisuutta uusista kirjoista. Aikuistenkirjallisuuden pohjoismaisen palkinnon sai tanskalainen Kirsten Thorup, jonka teosta ei ole suomennettu aiemmin. 


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mielestäni suomentaja on kyllä aina teoksen tasaveroinen tekijä: suomennokset ovat tulkintoja, uudelleen kirjoitettuja mukaelmia alkuteoksista, eikä alkuteoksen tekijä valitse yhtäkään sanaa, joka suomenkieliseen teokseen päätyy. Suomennos on aina kääntäjän teos, toki vahvasti alkutekstin ohjaama, mutta kääntäjän tulkinta ja muotoilu joka tapauksessa.

Kiitos bloggauksesta, täytyypä tutustua kirjaan, kuulosti mielenkiintoiselta.

Rouva Huu kirjoitti...


Nimenomaan näin, kiitos anonyymille hyvästä tiivistyksestä kääntäjän tuon merkityksestä!