tiistai 13. marraskuuta 2012

Kuusinkertainen HURRAA-huuto kotimaiselle lasten- ja nuortenkirjallisuudelle!


Tässä virallinen Finlandia Junior –palkintoehdokkaiksi yltäneiden lasten- ja nuortenkirjojen ja kirjailijoiden lista sekä raadin perustelut. Ehdokkaat on hetki sitten julkistettu Suomen Kirjasäätiön järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä.

Esivalintaraadin puheenjohtajana toimi erikoiskirjastonhoitaja Ulla Pötsönen sekä muina jäseninä kuvataiteilija Samuli Heimonen ja freelance-kustannustoimittaja Outi Järvinen

Raadin puheenjohtajan puhe löytyy kokonaisuudessaan Suomen Kirjasäätiön sivuilta



Aleksi Delikouras: Nörtti. New game. Otava.

Harva kirja on yhtä aikaa niin kamala ja hauska, että lukija ulvoo naurusta ja itkusta, välillä yhtaikaa. Aleksi Delikourasin Nörtti on sellainen kirja.

DragonSlayer666 on hurjasta pelinimestään huolimatta tavallinen lukiolaispoika, jolla on rillit ja risaiset lenkkarit. Samalla hän on suomalaisten antisankareiden aito perillinen. Delikouras kuvaa päähenkilöään humoristisesti ja jopa inhorealistisesti, mutta samalla ymmärtäen ja arvostaen, nousematta hahmonsa yläpuolelle.

YouTubesta ja Facebookista tuttu päähenkilö kiinnittää romaanin tiukasti tähän aikaan. 

Ajankohtainen on myös kuvaus koulumaailman julmasta nokkimisjärjestyksestä. Näennäisen kepeästä otteestaan huolimatta Nörtti on tärkeä kommentti mediassa käytävälle keskustelulle kiusaamisesta, syrjäytymisestä ja turhista tragedioista.


Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu pihalla, Otava.

Havukainen ja Toivonen ovat päivittäneet legendaarisen Sudenpentujen käsikirjan. Tämäkin jännä ja näppärä opas otetaan pihalle mukaan.

Tatu ja Patu ovat lapsiperheen kunniavieraita; huumori puree kaikenikäisiin. Pienin oppii toistelemaan hauskimpia sutkautuksia, ekaluokkalainen harjoittelee lukemista täysin katu-uskottavasti, ja aikuinen jaksaa reilusti yli tuhat lukukertaa. Yksityiskohtainen, laadukas kuvitus on vertaansa vailla. Sivuilla riittää bongattavaa, mutta visuaalinen ilme on silti selkeä.

Tatu ja Patu pihalla johdattaa perinneleikkien maailmaan: Seppeleen sitominen ja ruutuhyppely saavat uuden ilmeen, ja käpylehmätkin ovat oikeastaan aika hohdokkaita kapistuksia.

Tatu ja Patu pihalla on arvioitu Lastenkirjahyllyssä viime heinäkuussa.


Karo Hämäläinen ja Salla Savolainen: Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki. Tammi.

Maitokannu menee aamulla rikki, joten koko perhe lähtee ratikalla Hietsun kirppikselle etsimään uutta. Matkasta muodostuu iloinen katselmus kesäiseen Helsinkiin ja suomalaiseen designiin.

Kukin aukeama muodostaa oman kokonaisuutensa, ja teksti muistuttaa pientä proosarunoa. Sen vuoksi kirjaa ei tarvitse lukea kannesta kanteen vaan vaikka sieltä ja täältä. Nokkela oivallus on muun muassa design-aiheinen lautapeli.

Hurraa Helsinki! toimii katselukirjana perheen pienimmille, mutta laadukkaan toteutuksensa ansiosta se kiinnostaa monenikäisiä lukijoita. Kun pieni lukija paneutuu tutkimaan Espan puiston hyörinää, aikuinen lukee tietolaatikon puiston patsaista. Ja miksei kirja voisi toimittaa aivan oikean matkaoppaankin virkaa.

Hurraa Helsinki! on arvioitu Lastenkirjahyllyssä  huhtikuussa.


Essi Kummu ja Marika Maijala: Puhelias Elias, Tammi.


Elias on tänään hiljaa. Meneillään on isäviikko kaupungissa; äiti on toisessa kodissa maalla. Onko totta, että rakkaiden ihmisten välillä näkymätön lanka, joka yhdistää erosta huolimatta?

Puhelias Elias osoittaa, että isoimpien asioiden äärellä ollaan hiljaa. Tunteista kertoo vain käsi, joka hipsuttaa äidin korvaa. Yhdessä aikuisten kanssa Elias opettelee hyväksymään ikävän osaksi elämää.

Kummu ja Maijala luottavat siihen, että lastenkirjassa ei aina tarvitse kohkata ja hullutella. He välittävät ison sanomansa vähäeleisesti ja haikein sävyin. Pienen pojan hiljaisuus vanhempien eron edessä on käsin kosketeltavaa. Herkkä, lapsenomainen kuvitus ja taitavasti kerrottu tarina yhdistyvät valoisaksi taideteokseksi.

Puheliaan Eliaksen arvio löytyy Helsingin Sanomista


Christel Rönns: Det vidunderliga ägget. Söderströms 2012. 

Munasta kuoriutuu kummallinen otus, jolle annetaan nimeksi Koi-Koi. Siitä tulee pian osa perhettä ja puutalon elämää. Kun Koi-Koi eräänä päivänä katoaa, lapset kokevat ensimmäisen kerran, että kaikki ei ole pysyvää. Det vidunderliga ägget on lempeä kertomus erilaisuudesta, ystävyydestä ja luopumisesta. 

Christel Rönnsin hahmot ovat tunnistettavia ja ilmeikkäitä. Aikuisetkin saavat olla epävarmoja, hilpeitä tai surullisia. Salaperäiselle Koi-Koille on löytynyt puhutteleva olemus, ja se tulee läheiseksi myös lukijalle. Parasta antia ovat upeat kokosivun kuvat, joissa on runsaasti yksityiskohtia ja elävä perspektiivi.

Kuvakirja on arvioitu Lastenkirjahyllyssä kesäkuussa.


Venla Saalo: Kirkkaalla liekillä. Robustos. Kansikuva Sara Koteléki. 

15-vuotias Maaria on joutunut surun ja vihan syöksykierteeseen. Veli on kuollut, äiti purkaa tuskaansa uusiin miesystäviin. Opo jankuttaa jatko-opinnosita, vaikka Maaria haluaisi vain kadota, palaa pois kirkkaalla liekillä. 

Romaanin vahva tunnelma syntyy Saalon lyyrisestä kielestä. Tarina ja sen kerronta ovat yhtä. Välimerkittömät virkkeet vetävät lukijan syvälle Maarian lepattaviin ajatuksiin. Henkilöt ja tilanteet värittyvät kiihkeästi Marian tunteiden mukaan, kun hän vuoroin torjuu, vuoroin tarvitsee. Rohkea ja taitava kirjailija on luonut uskottavan sisäisen maailman surun sairastuttamalle nuorelle.

Kirkkaalla liekillä on omalakinen ja koskettava kasvukertomus. Tulevan tuhopolttajan tarina kouraisee sydäntä, mutta saa lopulta lohdullisia sävyjä. Maarian maailma nitisee saumoistaan mutta kestää – ja kasvaa.

Rouva Huu lupaa arvioida tämän kirjan kohtapuoliin.




Lastenkirjallisuudesta ei lyödä vetoa eikä se oikein tämän kirjallisuuden alueen luonteeseen sopisikaan. 

Finlandia Junior –palkinnosta päättää näyttelijä, ohjaaja ja laulaja Mari Rantasila 29. marraskuuta. 

Yleensä povaukset menevät aina vituraan, mutta itse tohdin arvailla, että Rantasila päätyisi Helsingin Design-pääkaupunkivuoden kunniaksi Karo Hämäläisen ja Salla Savolaisen Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki –kuvatietokirjaan.

Ja olipa palkittava teos ja kirjailija/kuvittaja mikä tai kuka tahansa, niin Hurraa kotimainen lasten- ja nuortenkirjallisuus!



2 kommenttia:

tomi karjala kirjoitti...

Hei Päivi!

Löysin Kirjamessuilta uutuuskirjan nimeltään Tervetuloa Nauruvaaraan, jonka oletin löytyvän ehdokkaiden joukosta. Oletko sinä tutustunut teokseen?

Mielestäni kirjasta löytyy esikoiskirjailijalle ominaisia pikkuvirheitä, kuten kirjoitustyylin muuutoksia, mutta kokonaisuudessaan teos on todella hieno! Varsinkin Antti Venetpalon kuvistus on huikeaa!

Rouva Huu kirjoitti...


Hei Tomi,

Olen kirjan lukenut ja siitä on tulossa Helsingin Sanomiin arviokin varmaan lähiaikoina.

Nuoria mieskirjailijoita tarvitaan lasten- ja nuortenkirjallisuuteen, ja Toni Juhanteella on selvästi missio nimenomaan poikalukijoiden suhteen.

Kiinnostava ja omintakeinen esikoinen.