Tässä virallinen Finlandia
Junior –palkintoehdokkaiksi yltäneiden lasten- ja nuortenkirjojen ja
kirjailijoiden lista sekä raadin perustelut. Ehdokkaat on hetki sitten julkistettu Suomen Kirjasäätiön järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä.
Esivalintaraadin puheenjohtajana
toimi erikoiskirjastonhoitaja Ulla
Pötsönen sekä muina jäseninä kuvataiteilija Samuli Heimonen ja freelance-kustannustoimittaja Outi Järvinen.
Raadin puheenjohtajan puhe löytyy kokonaisuudessaan Suomen Kirjasäätiön sivuilta.
Raadin puheenjohtajan puhe löytyy kokonaisuudessaan Suomen Kirjasäätiön sivuilta.
Aleksi Delikouras: Nörtti.
New game. Otava.
Harva kirja on yhtä aikaa
niin kamala ja hauska, että lukija ulvoo naurusta ja itkusta, välillä yhtaikaa.
Aleksi Delikourasin Nörtti on sellainen kirja.
DragonSlayer666 on
hurjasta pelinimestään huolimatta tavallinen lukiolaispoika, jolla on rillit ja
risaiset lenkkarit. Samalla hän on suomalaisten antisankareiden aito
perillinen. Delikouras kuvaa päähenkilöään humoristisesti ja jopa
inhorealistisesti, mutta samalla ymmärtäen ja arvostaen, nousematta hahmonsa
yläpuolelle.
YouTubesta ja Facebookista
tuttu päähenkilö kiinnittää romaanin tiukasti tähän aikaan.
Ajankohtainen on myös
kuvaus koulumaailman julmasta nokkimisjärjestyksestä. Näennäisen kepeästä
otteestaan huolimatta Nörtti on tärkeä kommentti mediassa käytävälle
keskustelulle kiusaamisesta, syrjäytymisestä ja turhista tragedioista.
Aino Havukainen ja Sami
Toivonen: Tatu ja Patu pihalla, Otava.
Havukainen ja Toivonen
ovat päivittäneet legendaarisen Sudenpentujen käsikirjan. Tämäkin jännä ja
näppärä opas otetaan pihalle mukaan.
Tatu ja Patu ovat
lapsiperheen kunniavieraita; huumori puree kaikenikäisiin. Pienin oppii
toistelemaan hauskimpia sutkautuksia, ekaluokkalainen harjoittelee lukemista
täysin katu-uskottavasti, ja aikuinen jaksaa reilusti yli tuhat lukukertaa.
Yksityiskohtainen, laadukas kuvitus on vertaansa vailla. Sivuilla riittää
bongattavaa, mutta visuaalinen ilme on silti selkeä.
Tatu ja Patu pihalla
johdattaa perinneleikkien maailmaan: Seppeleen sitominen ja ruutuhyppely saavat
uuden ilmeen, ja käpylehmätkin ovat oikeastaan aika hohdokkaita kapistuksia.
Tatu ja Patu pihalla on
arvioitu Lastenkirjahyllyssä viime
heinäkuussa.
Karo Hämäläinen ja Salla
Savolainen: Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki. Tammi.
Maitokannu menee aamulla
rikki, joten koko perhe lähtee ratikalla Hietsun kirppikselle etsimään uutta.
Matkasta muodostuu iloinen katselmus kesäiseen Helsinkiin ja suomalaiseen
designiin.
Kukin aukeama muodostaa
oman kokonaisuutensa, ja teksti muistuttaa pientä proosarunoa. Sen vuoksi
kirjaa ei tarvitse lukea kannesta kanteen vaan vaikka sieltä ja täältä. Nokkela
oivallus on muun muassa design-aiheinen lautapeli.
Hurraa Helsinki! toimii
katselukirjana perheen pienimmille, mutta laadukkaan toteutuksensa ansiosta se
kiinnostaa monenikäisiä lukijoita. Kun pieni lukija paneutuu tutkimaan Espan
puiston hyörinää, aikuinen lukee tietolaatikon puiston patsaista. Ja miksei
kirja voisi toimittaa aivan oikean matkaoppaankin virkaa.
Hurraa Helsinki! on
arvioitu Lastenkirjahyllyssä huhtikuussa.
Essi Kummu ja Marika
Maijala: Puhelias Elias, Tammi.
Elias on tänään hiljaa.
Meneillään on isäviikko kaupungissa; äiti on toisessa kodissa maalla. Onko
totta, että rakkaiden ihmisten välillä näkymätön lanka, joka yhdistää erosta
huolimatta?
Puhelias Elias osoittaa,
että isoimpien asioiden äärellä ollaan hiljaa. Tunteista kertoo vain käsi, joka
hipsuttaa äidin korvaa. Yhdessä aikuisten kanssa Elias opettelee hyväksymään
ikävän osaksi elämää.
Kummu ja Maijala luottavat
siihen, että lastenkirjassa ei aina tarvitse kohkata ja hullutella. He
välittävät ison sanomansa vähäeleisesti ja haikein sävyin. Pienen pojan
hiljaisuus vanhempien eron edessä on käsin kosketeltavaa. Herkkä, lapsenomainen
kuvitus ja taitavasti kerrottu tarina yhdistyvät valoisaksi taideteokseksi.
Puheliaan Eliaksen arvio
löytyy Helsingin Sanomista.
Christel Rönns: Det
vidunderliga ägget. Söderströms 2012.
Munasta kuoriutuu kummallinen
otus, jolle annetaan nimeksi Koi-Koi. Siitä tulee pian osa perhettä ja puutalon
elämää. Kun Koi-Koi eräänä päivänä katoaa, lapset kokevat ensimmäisen kerran,
että kaikki ei ole pysyvää. Det vidunderliga ägget on lempeä kertomus
erilaisuudesta, ystävyydestä ja luopumisesta.
Christel Rönnsin hahmot
ovat tunnistettavia ja ilmeikkäitä. Aikuisetkin saavat olla epävarmoja,
hilpeitä tai surullisia. Salaperäiselle Koi-Koille on löytynyt puhutteleva
olemus, ja se tulee läheiseksi myös lukijalle. Parasta antia ovat upeat
kokosivun kuvat, joissa on runsaasti yksityiskohtia ja elävä perspektiivi.
Kuvakirja on
arvioitu Lastenkirjahyllyssä kesäkuussa.
Venla Saalo: Kirkkaalla
liekillä. Robustos. Kansikuva Sara Koteléki.
15-vuotias Maaria on
joutunut surun ja vihan syöksykierteeseen. Veli on kuollut, äiti purkaa
tuskaansa uusiin miesystäviin. Opo jankuttaa jatko-opinnosita, vaikka Maaria
haluaisi vain kadota, palaa pois kirkkaalla liekillä.
Romaanin vahva tunnelma
syntyy Saalon lyyrisestä kielestä. Tarina ja sen kerronta ovat yhtä.
Välimerkittömät virkkeet vetävät lukijan syvälle Maarian lepattaviin
ajatuksiin. Henkilöt ja tilanteet värittyvät kiihkeästi Marian tunteiden
mukaan, kun hän vuoroin torjuu, vuoroin tarvitsee. Rohkea ja taitava kirjailija
on luonut uskottavan sisäisen maailman surun sairastuttamalle nuorelle.
Kirkkaalla liekillä on
omalakinen ja koskettava kasvukertomus. Tulevan tuhopolttajan tarina kouraisee
sydäntä, mutta saa lopulta lohdullisia sävyjä. Maarian maailma nitisee
saumoistaan mutta kestää – ja kasvaa.
Rouva Huu lupaa arvioida tämän
kirjan kohtapuoliin.
Lastenkirjallisuudesta ei
lyödä vetoa eikä se oikein tämän kirjallisuuden alueen luonteeseen sopisikaan.
Finlandia Junior –palkinnosta päättää näyttelijä, ohjaaja ja laulaja Mari Rantasila 29.
marraskuuta.
Yleensä povaukset menevät aina vituraan, mutta itse tohdin
arvailla, että Rantasila päätyisi Helsingin Design-pääkaupunkivuoden kunniaksi Karo
Hämäläisen ja Salla Savolaisen Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki
–kuvatietokirjaan.
Ja
olipa palkittava teos ja kirjailija/kuvittaja mikä tai kuka tahansa, niin
Hurraa kotimainen lasten- ja nuortenkirjallisuus!
2 kommenttia:
Hei Päivi!
Löysin Kirjamessuilta uutuuskirjan nimeltään Tervetuloa Nauruvaaraan, jonka oletin löytyvän ehdokkaiden joukosta. Oletko sinä tutustunut teokseen?
Mielestäni kirjasta löytyy esikoiskirjailijalle ominaisia pikkuvirheitä, kuten kirjoitustyylin muuutoksia, mutta kokonaisuudessaan teos on todella hieno! Varsinkin Antti Venetpalon kuvistus on huikeaa!
Hei Tomi,
Olen kirjan lukenut ja siitä on tulossa Helsingin Sanomiin arviokin varmaan lähiaikoina.
Nuoria mieskirjailijoita tarvitaan lasten- ja nuortenkirjallisuuteen, ja Toni Juhanteella on selvästi missio nimenomaan poikalukijoiden suhteen.
Kiinnostava ja omintakeinen esikoinen.
Lähetä kommentti