tiistai 11. kesäkuuta 2019

Kaikkea ei pidä ennalta määritellä











Kuura Autere & Tina Sarajärvi: Lohikäärme, jolla oli keltaiset varpaat, 20 sivua, Pieni Karhu 2019.



Kehoon ja sukupuoleen liittyvät pohdiskelut, osana nuoren ihmisen identiteettiä,  ovat vuosituhannen taitteen jälkeen vakiintuneet nuortenromaanien aiheisiin.

Nyt samoista teemoista ilmestyy kirjoja jo leikki-ikäisillekin. 

Intersukupuolisuudesta kertova kuvakirja Lohikäärme, jolla oli keltaiset varpaat,  on tyypillinen tilauskirja havaittuun tarpeeseen. 

Kirjan pyrkimyksenä on helpottaa keskustelua sellaisten lasten kanssa, joilla on intersukupuolisuuteen liittyviä kehollisia piirteitä.

Kirja on syntynyt yhteistyössä Seta ry:n Tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille TIKA-hankkeen kanssa. Kuura Autere työskentelee SETAssa sosiaalipsykologina.

Intersukupuolisuus on asiaan perehtymättömälle aikuisellekin melko monisyinen termi.   

Kuvakirjassa aihe on loitonnettu satueläinten, lohikäärmeiden, maailmaan.

Ilmitasollaan kirjan voi lukea myös ”tavallisena” meille tulee vauva -teemaisena valmennuskirjana, jonka avulla totutetaan isompaa sisarusta uuden perheenjäsenen syntymään. 



Valkoinen tausta kuvituksessa rauhoittaa lasta 
keskittymään tarinaan. Tina Sarajärven kuvitusta 
Kuura Autereen tekstiin kuvakirjassa Lohikäärme, 
jolla oli keltaiset varpaat (Pieni Karhu 2019). 

Pienen lohikäärmeen syntymä herättää kaikissa hellyyttä ja halua pitää huolta uudesta tulokkaasta. Sen (erityis)ominaisuuksia ei kyseenalaisteta millään tavalla.

Koko lohikäärmeiden suku on tohkeissaan uudesta tulokkaasta:

– Entä onko se tyttö vai poika vain nompi? Kyseli pikkulohikäärmeen pieni serkku Ruuteli innostuneena. Se oli itsekin oppinut vasta hiljattain puhumaan.  
Isälohikäärmettä nauratti. 
– Ruuteli on keksinyt aivan oman sanan. Tarkoitat nompilla varmaan muunsukupuolista eli sellaista lohikäärmettä, joka on vähän sekä tyttö että poika, tai sitten ihan omanlaistaan sukupuolta. Me emme voi vielä tietää, mitä sukupuolta lapsi on. Se selviää ajan myötä, kunhan pikkulohikäärme kasvaa niin isoksi, että se osaa itse kertoa sen. 

Tarina pysyy tiukasti lapsen tasalla: se ei sorru aikavaan sanastoon tai lapsen pään yli kurottavaan filosofointiin. 

Rakkaus, hellyys ja perheyhteys on korostuu seesteisissä 
kuvituskuvissa. Tina Sarajärven kuvitusta 
Kuura Autereen tekstiin kuvakirjassa Lohikäärme, 
jolla oli keltaiset varpaat (Pieni Karhu 2019)


Kuvakirja on herättänyt kiinnostusta jo ulkomailla: se on kääntymässä jo englanniksi, ranskaksi, puolaksi ja islanniksi.

Myös viron- ja venäjänkielisistä käännöksistä ollaan neuvottelemassa.

Tina Sarajärven kuvitus tallentaa vanhempien huolenpidon, rakkauden ja ylpeyden uuden pienokaisen syntyessä.   

Tunnekylläisen tarinan kuvitus jää paperin pinnalle.  Toisaalta vaikean aiheen käsittelyssä tällainen vaatimattomampi visuaalinen ilme voi jopa helpottaa pientä lasta keskittymään olennaiseen eli tarinan sanomaan.



Lisää lastenkirjoja, joissa lapset pohtivat sukupuoleen liittyviä asioita:


Camilla Gisslow & Klaudia Darbikowska: Jag är Tintin och Elsa. Både en pojke, en flicka eller mittemellan, Talbergs Förlag 2018 

Jessica Waltonin & Doucal MacPherson: Olen ystäväsi aina, suom. Emma Alftan,  Otava 2016  

Anneli Kanto & Noora Katto: Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat, Karisto 2011

Tittamari Marttinen & Aiju Salminen: Ikioma perheeni, Pieni Karhu 2014

Tuula Korolainen & Taru Castrén:  Minä olen perhonen, Tammi 2010

Pija Lindebaum: Kenta ja barbiet, suom. Päivö Taubert, WSOY 2008

Christian Bruel, Anne Bozellec ja Annie Galland:  Juttu Juuliasta, jolla oli pojan varjo, suom. Irma Suksi, Nordan 1981 

1 kommentti:

Pikku Pia kirjoitti...

Puuväritetty kuvitus vaikuttaa herkältä ja siten passelilta tällaiseen tematiikkaan. Ilmeikkään lempeät lohikäärmeet viestivät omalla symboliikallaan :o