perjantai 11. syyskuuta 2026

Jalkapalloharrastus voi olla myös rentoa ja hauskaa
















Jukka Behm: FC Limu ja huippumatsi. Kuvittanut Anssi Vaalio. 67 sivua. Tammi 2026. 



Koska lopetin jalkapallon, minulla oli nyt enemmän vapaa-aikaa.
Huono puoli oli se, että kun on aikaa, on aikaa ajatella.
Päässäni jyskytti lähinnä yksi ajatus: maailma oli menettämässä kaikkien aikojen nerokkaimman futarin. Siis minut.


Ihmepoika Leon -sarjan jälkeen Jukka Behm keskittyy nyt nuorempiin jalkapalloharrastajiin.

FC Limu ja huippumatsi aloittaa uuden hiljattain lukemaan oppineille alakoululaisille suunnatun sarjan.

Jalilla on vakavia näkemyseroja valmentajansa kanssa, koska tämä ei osaa kohdella ”tulevia supertähtiä” kunnioittavasti. 

Kovin vakavista konflikteista ei toki ole kyse.

Poika on ottanut nokkiinsa mm. siitä, että valmentaja on kehottanut häntä solmimaan jalkapallonappisten kengännauhat. 



Anssi Vaalion kuvitus liioittelee roimasti. 
Tässä Jalin näkemys ankarasta valmentajasta.
Anssi Vaatlion kuvitusta Jukka Behmin lastenkirjaan
FC Limu ja huippumatsi (Tammi 2026). 


 
Jali suhtautuu pikkusiskoonsa Lumiin aluksi hieman alentuvasti, mutta saa pian huomata, että sisko antaa leikkipuiston kentällä hänelle yllättävän hyvää vastusta.

Kun kaverit Linssi ja Multanen yllättävät sisarukset, Jali ei ensin tiedä, miten selviäisi nolosta tilanteesta menettämättä uskottavuuttaan. 

Ennen pitkää asia kääntyy voitoksi ja kaverukset pelastavat Lumilla vahvistetun uuden itsenäisen jalkapallojoukkueen, FC Limun.


Lumi-siskolla ovat asenne ja potkut kohdillaan.
Anssi Vaalion kuvitusta Jukka Behmin
lastenkirjaan 
FC Limu ja huippumatsi
(Tammi 2026). 


Jalilla ja Lumilla on kansainvälinen perhe: isä on juuriltaan espanjalainen ja äiti suomalainen. 

Vanhemmat ovat läsnä ja tukena lastensa harrastuksissa.

Sarjan avausosa ottaa tulkintani mukaan rivien välissä myös kantaa turhankin totiseen suorittamiseen joukkuelajeissa. 

Tärkeintä kuitenkin on, että lapset nauttivat yhdessä pelaamisesta ilman stressiä ja paineita. 

Aluksi Jali on tyytyväinen, että uudella joukkueella ei ole valmentajaa lainkaan. Mutta vähitellen treenipaitojen, pallokassien ja asiallisen pallokentän puuttuminen alkaa pänniä. 

Lapset keräävät rahaa ystävyysottelulla, johon toivotaan houkuttimeksi kuuluisaa jalkapalloilijaa Fabio Polloa.

Anssi Vaalion mustavalkokuvitus keskittyy vielä tässä avausosassa enemmän jalkapalloviheriön ulkopuolella tapahtuneisiin kohtauksiin. 







tiistai 8. syyskuuta 2026

”Jos elämästä puuttuu vipinää, silloin tarvitaan Kipinää!”










Jakob Norrgård & Lotta Forss: Kipinä. Kapuloita ideatehtaan rattaissa. Suomeksi riimitellyt Henriikka Tavi. 31 sivua. S&S 2026. 

Alkuteos Gnistan. Eller trubbel i idéfabriken. Schildts & Söderströms 2026. 





Jakob Norrgård on jo toinen Vöyristä kotoisin olevan Kaj-yhtyeen jäsen, joka on tehnyt lastenkirjan.   

Axel Åhmanin saaristoseikkailu Smugglarens skatt Salakuljettajan aarre (kuv. Ola Skogäng, suom. Anu Koivunen. S&S / Schildts & Söderströms 2024)  ilmestyi jo hieman  ennen yhtyeen ilmiömäistä esiintymistä Euroviisuissa.

Kipinä. Kapuloita ideatehtaan rattaissa on juonellinen runokuvakirja. 

Schildts & Söderströms on viime vuosina ansiokkaasti pitänyt tätä genreä lastenkirjavalikoimissaan esillä. 

Riimillisen runotarinan ääneen lukeminen tuo lukuhetkeen aivan erityistä rytmiä, poljentoa ja latausta. 

Parhaimmillaan runotarina toimii ääneenluettuna: joko aikuisen lapselle tai lapsen itse lukemana. 

Ruotsinkielisen alkuteoksen ja suomennoksen nimi tuo erityisesti alaotsikkonsa takia ainakin minulle mieleen 1970-luvun ohjelmallisen, yhteiskunnallisesti kantaaottavan lastenkirjallisuuden.

Kirjan viesti osuu ja uppoaa kuitenkin myös pinnistelemättä nykyaikaan. 


Ideatehtaassa on paljon erilaisia koneita, mutta myös
aitoa tekemisen meininkiä. Lotta Forssin kuvitusta Jakob
Norrgårdin runotarinaan Kipinä. Kapuloita ideatehtaan rattaissa
(S&S 2026). 


Punapipoinen Välkky on töissä suuressa tehtaassa, jossa tuntuu olevan kaikin puolin hyvä, kannustava työyhteisö ja tekemisen meininki. Työntekijöitä nimitetään kipinöiksi (ruots. gnistan).

Kyse on jonkinlaisesta ajatuspajasta:

Täällä kaikki toimii kuin rasvattu
päällä on oltava haalari, hattu. 
Kipinöillä on paljon töitä ja hoppua. 
Ihmisiltä meinaa ideat loppua.

Tehdas tuottaa ulkomuodoltaan tavallisilta näyttäviä hehkulamppuja, joita toimitetaan tilaajille henkilökohtaisesti. 


Koko hehkulamppuvarasto putoaa alas maan kamaralle
ja Kipinän ilme puhuu puolestaan. 
Lotta Forssin kuvitusta Jakob
Norrgårdin runotarinaan Kipinä. Kapuloita ideatehtaan rattaissa
(S&S 2026). 


Kerran käy niin, että Välkyn ”lavapallolla” kuljettamat lamput putoavat lokin ja lavan yhteentörmäyksen takia hallitsemattomasti ympäri tienoota. 

Huoli Välkyn mielen täyttää:
painovoimaa ei voi pysäyttää.
Lamput putoavat vailla rotia:
mikään löydä ei oikeaa kotia.

Hehkulampusta osuman saaneet kaupunkilaiset havahtuvat tekemään erilaisia asioita, mistä he ovat pitkään haaveilleet.

Autokorjaamon Pete herkeää huoltamasta autoja, koska hän haluaa toteuttaa salaisen haaveensa maalata korjaamon seinille isokokoisia taideteoksia.


Autokorjaamon Peten muikea ilme kertoo, miltä
tuntuu vaihtaa öljystrasseli siveltimeen. 
Lotta Forssin kuvitusta
Jakob 
Norrgårdin runotarinaan Kipinä. Kapuloita
ideatehtaan rattaissa 
(S&S 2026).


Pankinjohtajaa kiinnostaa rahan sijaan yht´äkkiä enemmän kokkaaminen ja oopperalaulaja ryhtyy rakentamaan majaa. 

Toisin kuin voisi luulla, seurauksena ei olekaan kaaosta, hämmennystä tai yhteiskunnan rattaiden pysähtymisestä koituvaa lamaannusta.

Vaikka Välkky kokeekin ensin mokanneensa pahasti, pomo näkee pian, että toisin tekemisestä voi koitua paljon hyvääkin.

Runokuvakirjan viesti sopii hyvin tähän aikaan: sen sijaan, että me kaikki pinnistelisimme äärirajoille työkuorman ja siitä aiheutuvan stressin kanssa, joskus voi myös relata ja antaa sattumalle ja improvisoinnillekin tilaa. Elämä kantaa. 


 
Palautteella, kiitoksella ja spontaanilla toiminnalla 
on paikkansa, sen saa Välkky ja hänen työtoverinsakin
kokea. 
Lotta Forssin kuvitusta Jakob Norrgårdin
runotarinaan
Kipinä. Kapuloita ideatehtaan rattaissa
(S&S 2026). 

Jakob Norrgårdin runotarina karttaa turhaa alleviivaamista. 

Mielikuvituksen voima, ilo toisin tekemisestä ja luovuudesta tulee pakottamatta esille.

Kuvittaja Lotta Forss tavoittaa ideatehtaan työpajan työntekijöiden sekä hehkulampusta osuman saaneiden kaupunkilaisten silmiin ja terhakkaan olemukseen innostusta ja heittäytymistä. 












tiistai 1. syyskuuta 2026

Kiusaaminen jättää arvet kiusattuihin ja kiusaajiin Ahaa Teatterin uudessa nuortennäytelmässä

  





Arvet. Nuortennäytelmä. Dramatisointi ja ohjaus Henry Ahon samannimisen nuortenkirjan pohjalta Tommi Kainulainen. Koreografia Timo Saari. Lavastussuunnittelu Tommi Kainulainen.  Pukusuunnittelu ja Rusakon valmistus Ella Kauppinen. Äänisuunnittelu Riku-Pekka Kellokoski Valosuunnittelu Antti Kauppi. Graafinen suunnittelu Johanna Häkkilä. Rooleissa Sonja Salminen, Teemu Mäkinen, Oskar Hartman ja Anna Pukkila. Kantaesitys Ahaa Teatterissa 1.9.2026. Kesto 75 min. Suositusikäraja 13-vuotiaista ylöspäin. Tilattavissa kiertueelle. 





 

Tamperelainen Ahaa Teatteri on viime vuosina tehnyt ilahduttavan usein dramatisointeja uusista tai uudehkoista kotimaisista nuortenkirjoista.  

Tänään ensi-iltansa saanut Ahaa Teatterin uutuusnäytelmä Arvet perustuu Henry Ahon samannimiseen nuortenromaaniin , jonka arvio löytyy Lastenkirjahyllystä
 
Kiertueteatterina ympäri Suomea kiertävä Ahaa Teatteri saa jatkuvasti kouluilta toiveita käsitellä teatterin keinoin koulukiusaamista.  
 
Näytelmän eilisessä ennakossa ohjaaja ja dramaturgi Tommi Kainulainen totesi, että nuortennäytelmän tekeminen on hänen mielestään nykyisin yhdenlaisen aktivismin muoto. 
 
Kainulainen suhtautui aluksi kuitenkin epäilevästi, että Ahon nuortenromaani edes taipuisi näytelmäksi. Kaakkois-Aasiasta kansainvälisestä koulusta Lahteen yläkouluun muuttanut Kainulainen on ollut itsekin koulukiusattu ja hän tunnisti sen vuoksi monet Ahon nuortenkirjan tilanteet ja tunteet omikseen. 

Käsiohjelmassa hän vetoaa kaikkiin kiusaamista kokeneisiin, kiusaamista todistaneisiin ja kiusaajiin: ”jokainen päivä on mahdollisuus valita toisin”. 
 
Kainulaisen dramatisointi ja ohjaus on tuonut esitykseen alkuteokseen verrattuna  enemmän toivoa. 

Ahon nuortenromaanissa kaikki keskushenkilöt eivät nimittäin lopulta kestä kiusaamisen painetta.


Ahaa Teatterin nelihenkinen näyttelijäjoukko taipuu näytelmässä
moneen eri rooliin. Takana vas. Sonja Salminen Lailana, oikealla
Anna Pukkila ja Teemu Mäkinen silmälasipäisinä opettajina ja
edessä Oskar Hartmann Tomina.
© Ahaa Teatteri Jari Kivelä. 

 
Näytelmässä  alkuteoksen pahimmat kärjistykset, perhesuhteiden kommervenkit ja ihmiskuvaukseen liittyvät stereotypiat ovat onneksi siilautuneet pois. 

Henry Ahon nuortenromaanissa Lailan äidin kerrotaan olevan japanilainen, kun taas näytelmässä hän on virolainen. Siitä huolimatta Lailaa nimitellään koulussa laajalla haukkumasanojen rekisterillä ryssästä venepakolaiseen. 
 
Laila (Sonja Salminen), runopoika Jarkko (Teemu Mäkinen) ja kiusaajat Tomi (Oskar Hartman) ja Titta (Anna Pukkila) tekevät hienot roolityöt, jotka houkuttavat katsojaa eläytymään sekä hyviksiin että pahiksiin. 

Oskar Hartman tekee Tomista karskin ja reteän, teflonpintaisen raggarin.
 

Fyysistä väkivaltaa ei onneksi juurikaan näytetä,
kyse on pikemminkin henkisestä alistamisesta. Tässä Tomin
kiusaamisen kohteena Jarkko.
© Ahaa Teatteri Jari Kivelä. 

 
Timo Saaren koreografia antaa näytelmälle rytmin ja rakenteen, jotka näkyvät ja kuuluvat  esimerkiksi tarkkaan ajoitetuissa naksahduksissa ja kellon kilauksessa. 
 
Heti näytelmän alussa Ahaa Teatterin työryhmään uutena näyttelijänä tullut Anna Pukkila näyttää taitonsa muuntuessaan pään  hienovaraisen  kääntämisen myötä eri rooleihin äidiksi ja mummoksi. 

Kaikki neljä näyttelijää vaihtavat lennosta rooleja nuorista esimerkiksi opettajiksi,  rehtoriksi ja lääkäriksi. 

Anna Pukkilan tulkitsema rusakko luo muutamassa erityisen latautuneessa kohtauksessa tarpeellista rauhan ja meditatiivisen läsnäolon tuntua liian kipeää tekevien asioiden keskelle.
 
Näyttämön takaosan läpinäkyvä verho toimii onnistuneesti välillä ovena ja toisinaan taas tapahtumien softaajana ja etäännyttäjänä. 

 
Läpinäkyvä verho rajaa taidokkaasti nuorten ja aikuisten
todellisuuden kohtauksessa, jossa Laila tulee yllätysvierailulle
Jarkon luokse.
© Ahaa Teatteri Jari Kivelä. 


Arvet osoittaa, että kiusaaminen jättää arvet sekä kiusattuihin että kiusaajiin. 

Näytelmän esiin nostamat teemat ovat rankkoja, mutta liiallista angstia kevennetään onnistuneesti ilman pingotusta pienieleisellä huumorilla. 
 
Hyvästä esimerkistä käy kohtaus, jossa Laila tekee yllätysvierailun Jarkon kotiin. 

Pojan vanhemmat reagoivat ylienergisesti hössöttäen ja Jarkon on vaikea löytää sopivia sanoja ja eleitä, kun Laila astuu lupaa kysymättä hänen huoneeseensa. 
 
Koulut tai muut näytelmän kiertueelle tilaavat tahot saavat näytelmään liittyvän oppimateriaali, joka auttaa katsojia työstämään näytelmän herättämiä ajatuksia ja teemoja eteenpäin.