Ilja Karsikas: Kahden kodin lauluja. S&S 2025
Suomalainen kuvakirja on kovaa kyytiä naisistumassa.
Sukupuolittumisen juurisyitä voi vain arvailla.
Kuvakirjatarinoita ja kuvituksia tekevistä selvä enemmistö on naisia, mikä voi pahimmilaan jossain määrin myös vinouttaa näkökulmia ja käsiteltäviä aiheita.
Vanhempien avioerosta lapsen näkökulmasta kertova Ilja Karsikkaan Kahden kodin lauluja ei aiheeltaan ole mikään aluevaltaus. Perhedynamiikan hankauskohdat ovat lukuisin eri variaatioin olleet kuvakirjoissa esillä viime vuosina.
Kuvakirjatarinoita ja kuvituksia tekevistä selvä enemmistö on naisia, mikä voi pahimmilaan jossain määrin myös vinouttaa näkökulmia ja käsiteltäviä aiheita.
Vanhempien avioerosta lapsen näkökulmasta kertova Ilja Karsikkaan Kahden kodin lauluja ei aiheeltaan ole mikään aluevaltaus. Perhedynamiikan hankauskohdat ovat lukuisin eri variaatioin olleet kuvakirjoissa esillä viime vuosina.
Avioeron lisäksi kuvakirjoissa on myös käsitelty esimerkiksi vanhemman työuupumusta, masennusta tai muita elämänhallintaan liittyviä ongelmia.
Karsikas on kuvannut kahdessa aiemmassakin kuvakirjassaan Amos ja sumupuu (Etana Editions 2017) ja Yksisarvinen (S&S 2022) isän ongelmien takia kriisiytynyttä perhettä. Ensimmäisessä isällä on työuupumus ja toisessa on kyse isän päihteidenkäytöstä.
Syksyn uutuudessa Kahden kodin lauluja Ilja Karsikas on muuntanut edellisten kuvakirjojensa värikylläistä ja ääriviivatonta tyyliä: musta terävälinjainen tussiääriviiva ja väripintojen rasterointi sopivatkin hyvin kuvakirjaan, jonka keskushenkilön, Petjan, kerrotaan jo olevan koululainen.
Karsikas on kuvannut kahdessa aiemmassakin kuvakirjassaan Amos ja sumupuu (Etana Editions 2017) ja Yksisarvinen (S&S 2022) isän ongelmien takia kriisiytynyttä perhettä. Ensimmäisessä isällä on työuupumus ja toisessa on kyse isän päihteidenkäytöstä.
Syksyn uutuudessa Kahden kodin lauluja Ilja Karsikas on muuntanut edellisten kuvakirjojensa värikylläistä ja ääriviivatonta tyyliä: musta terävälinjainen tussiääriviiva ja väripintojen rasterointi sopivatkin hyvin kuvakirjaan, jonka keskushenkilön, Petjan, kerrotaan jo olevan koululainen.
 |
| Erillään istuvat vanhemmat ja heidän kehonkielensä viestivät Petjalle, että isällä ja äidillä on jotain vakavaa kerrottavaa. Ilja Karsikkaan kuvitusta kuvakirjaan Kahden kodin lauluja (S&S 2025). |
Aloitusaukeamalla muusikkovanhemmat istuvat olohuoneessa ja heidän kehonkielensä paljastaa koulusta palaavalle Petjalle, että jokin on vinossa.
”Me olemme päättäneet erota”, isä sanoo vakavana.
Lysähdän sohvalle. Valtava möykky vyöryy rintakehän päälle.
”Mitä?! Ette te voi tehdä niin!” huudan. ”Mihin mä sitten meen?”
Petja pakenee paikalta omaan huoneeseensa, missä hän saa lohtua mielikuvitusystävältään hyppyhämähäkiltä.
Myös mummot kutsuvat yökylään ja tarjoavat lohtua ja makaronilaatikkoa.
Petja virkkaa mummojen avustuksella hämähäkille seittiä, josta tulee myös vertauskuva vanhempien ja muiden läheisten turvaverkostolle.
Oikeat hyppyhämähäkit eivät tarvitse seittiä saalistamiseen vaan luodakseen turvallisen, suojaisan tilan, jossa voivat luoda nahkansa uudelleen.
Isä ja äiti väittävät, että olen iso ja itsenäinen ja että pärjään kyllä.
Silti minulla on pää täynnä kysymyksiä, joita en kehtaa kysyä.
Silmukat menevät solmuun, vaikka pitkämummon virkkaaminen näyttää niin helpolta.
 |
| Lähikuva ketjusilmukoiden ja verkon syntymisestä on hauska havainnekuva! Ilja Karsikkaan kuvitusta kuvakirjaan Kahden kodin lauluja (S&S 2025). |
Petja saa taustaukea myös parhaalta kaveriltaan Pyryltä, jolla on niin ikään kokemusta vanhempien erosta.
Pyryn mielestä ero on kuin sotajoukkojen yhteentörmäys. Taistelu, jossa ei ole voittajaa.
Vaikka Petja elääkin rakkaudentäyteisessä ilmapiirissä läheistensä tukemana, niin silti kirja tuntuu viestivän, että lapsen on vain päästävä haastavan asian yli ja jatkettava elämäänsä.
 |
| Tällä aukeamalla lapsi lohduttaa vanhempaansa. Ilja Karsikkaan kuvitusta kuvakirjaan Kahden kodin lauluja (S&S 2025). |
Kun äiti muuttaa uuteen yksiöönsä, isä pyyhkii silmiään keittiön pöydän ääressä ja Petja ojentaa hänelle nenäliinan. Isä kiittää ja sanoo, että myös Petja saa itkeä, jos itkettää.
On kiinostavaa, että jo kuvakirjan alussa näytetään Petja itkemässä omassa huoneessaan. Näin syntyy vaikutelma siitä, että poika ei tohdi kuormittaa vanhempiaan näyttämällä todellisia tunteitaan.
 |
| Jo kirjan alussa näytetään Petjan tunnepurkausta omassa huoneessaan sen jälkeen, kun vanhemmat ovat kertoneet päättäneensä erota. Ilja Karsikkaan kuvitusta kuvakirjaan Kahden kodin lauluja (S&S 2025). |
Karsikkaan kuvitus tuo pienissä yksityiskohdissa esille Petjan perheen rakkauden musiikkiin, sen kuuntelemiseen ja tekemiseen.
Kuvakirjoja vanhempien erosta:
Måns Gahrton & Johan Unenge: Sonjan kaksi myssyä, suom. Marketta Pyysalo, Lasten Keskus 2022
Noora Alanen & Anne Muhonen: Anna ja eron tuomat muutokset, Pieni Karhu 2022
Clare Helen Welsh & Åsa Gilland: Kaikki muuttuu, suom. Raija Rintamäki, Kustannus-Mäkelä 2022
Riina Katajavuori & Jenny Lucander: Kahden kodin välillä, Tammi 2020
Maisa Tonteri & Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää, Lasten Keskus 2011
