14. luukku: Toiveena valkea joulu

Lumoavat joulusadut. Useita kirjoittajia ja kuvittajia, suomennos Sari Luhtanen, 192 sivua, Gummerus 2016.

Brittiläisestä joulutarinoiden antologiasta Lumoavat joulusadut löytyy 16 joulumielen nostatukseen sopivaa satua, tarinaa, kertomusta tai runoa sekä muutama tunnettu joululaulu.

Lumoavat joulusadut kiteyttää joulusatuperinteen kaikki kliseet ja maneerit, jotka löytyivät jo varhaisista 1800-luvun joulutarinoista.

Herra Orava saa kutsun metsän eläinten juhlaan, mutta siitä se viis
veisaa. Kuvitusta tarinaan Herra Oravan joulu tarinakokoelmassa
Lumoavat joulusadut (Gummerus 2016).

Herra Oravan joulu kertoo jouluun vastahankaisesti suhtautuvasta oravasta, ja näin se viittoo selkeästi Charles Dickensin Saiturin jouluun, joka on  brittiläisten klassinen joulukertomus.

Herra Orava ei voinut sietää joulua. Sen mielestä joulua pahempi oli vain se, että kaikki hupsut eläimet teeskentelivät olevansa ystävällisiä toisilleen – ja vain siksi, että oli joulu. Se ei todellakaan ymmärtänyt, miksi kaikki olivat niin hyväntuulisia. 

”Joutavaa pötyä”, herra Orava mutisi, kun se nakutti vasaralla kylttiä ulko-oveensa. 

”JOULU ON PERUTTU”, se luki ääneen.

Mutta herra Oravan mieli muuttuu, kun se tulee autetuksi hädän hetkellä ja oivaltaa näin omakohtaisesti lähimmäisenrakkauden ja joulun syvimmän merkityksen.

Mutta näin muikealta (viides oikealta) herra Orava näyttää, kun päättää sittenkin toimertautua joulujuhlaan! Kuvitusta tarinaan Herra Oravan joulutarinakokoelmassa 
Lumoavat joulusadut (Gummerus 2016).

Lahjoista paras -tarinassa prinsessa Roosa haluaa hankkia isälleen arvokkaan lahjan, mutta kohtaaminen köyhän Juho-pojan kanssa saa hänet toisiin aatoksiin. Ja tietysti käy niin, että Roosan itse tekemä joululahja päihittää mennen tullen kuninkaan saamat arvokkaat mutta ilman tunnesidosta annetut lahjat!

Maaginen rekiretki -tarinassa kerrotaan etelän lämmössä ja auringossa asuvasta Teresasta, joka toivoo Joulupukilta lumisen joulun.  Ja unessa Teresan toive toteutuu! Aamulla herätessään Teresa saa todisteen unelleen:  lahjojen joukosta löytyy lumisadepallo, jossa hän tanssii lumiukon ympärille muiden unessa seikkailleiden lasten kanssa!

Kuvitus on herttaista ja persoonatonta. Sisäsivuilla luetellaan kyllä kirjailijat ja kuvittajat, mutta ei yksilöidä tekijöitä tarinakohtaisesti. 

Kokoelman suomentajan Sari Luhtasen nimiin on laitettu pari jouluaiheista runoa, Metsän kuoro ja Jouluajelu.

Brittiläisen jouluperinteen mukaan Joulupukki lentää taivaan halki porotokallaan ja mistelein koristellun avotakan kupeessa roikkuu joulusukkia. 

Ja lunta… sitä sataa TODELLA sankasti lähes joka aukeamalla!

Kattauksia kotimaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta, olkaapa hyvät!

Viisaasti lasten- ja nuortenkirjapalkintojen julkisuutta ripotellaan syksyn kirjasesongin ohella myös joulun alle.

Eilen julkistettiin uuden Runeberg Junior -palkinnon yhdeksän ehdokasta ja tänään Nuorisokirjailijat ry:n Arvid Lydecken- ja Topelius-palkintojen ehdokkaat. 

Kaikkien kolmen palkinnon voittajat selviävät ensi vuoden alkupuolella.

Porvoon kaupunki ja Sanomalehti Östnyland/ Ksf Media ovat Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi perustaneet uuden Runeberg Junior - lastenkirjallisuuspalkinnon, jolla halutaan lisätä lasten lukuintoa. 

Palkinnon profilointi lastenkirjoihin on enemmän kuin paikallaan, tuumailee rouva Huu. 

Mukana on perinteisiä kuvakirjoja, lukemaan opetteleville suunnattuja helppolukuisia ja lastenromaaneja. Sekä ruotsin- että suomenkieliset teokset ovat hyvin edustettuina. Erityisen ilahtunut rouva Huu on siitä, että lukutaidon eri vaiheisiin on valittu erilaisia ehdokkaita. Mukana on esikoistekijöitä, Pipsa Pentti ja Miikka Pörsti, sekä useampi jo entuudestaan hyvin tunnettu tekijä. 

Esiraati (toimittaja Petra Lind, lastenkirjailija, äidinkielenopettaja Hanna Lundström ja nukketeatteritaiteilija Ilpo Mikkonen)  valitsi vuoden tarjonnasta nämä yhdeksän teosta:

Tittamari Marttinen: Emeliina ja laulavan koiran tapaus, kuv. Lotta Kauppi, Lasten Keskus 2016

Malin Klingenberg: Den fantastiske Alfredo, kuv.  Joanna Vikström Eklöv, Schildts & Söderströms 2016

Lena Frölander Ulf: Jag, Fidel och skogen; suom. Minä, Muru ja metsä, S&S

Miikka Pörsti: Kaikkien juhla, kuv.  Marika Maijala, Tammi 2016

Pipsa Pentti: Lyyli ja hurja Paperi-Hukka, Otava 2016

Timo Parvela: Paten kalastuskirja, kuv. Pasi Pitkänen, Tammi 2016

Sanna Karlström: Siilin laulu, kuv. Marika Maijala, S&S 2016

Minna Lindeberg & Jenny Lucander: Vildare, värre, Smilodon, Förlaget 2016

Paula Noronen: Yökoulu ja kadonnut opettaja, kuv.  Kati Närhi, WSOY 2016

Porvoolaiset päiväkotiryhmät sekä 1.-2.-luokkalaiset pääsevät nyt lukemaan teoksia ja valitsemaan niistä omia suosikkejaan. 

Lopullisesta palkinnonsaajasta päättää elokuvaohjaaja Saara Cantell. Palkinnon saaja julkistetaan Runebergin päivänä 8. helmikuuta ensi vuonna. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa. 

                                         ******

Arvid Lydecken –palkinnosta kisaavat nämä lasten- ja varhaisnuorten romaanit. 

Ohessa raadin perustelut: 

Henrika Andersson: Nagu-Nalle på djupa vatten, S&S 2016

Kun Nagu-Nalle huomaa tulleensa lasten hylkäämäksi ja perheen lemmikkikissan kasvaneen vaarallisen suureksi, hän päättää karata. Jännittävä meriseikkailu kohti Nauvoa tempaa lukijan mukaansa ja hyrisyttää. Anderssonin monitasoinen ja hyvällä kielellä kirjoitettu lastenromaani kuvaa lämpimästi ystävyyttä ja yhteisöllisyyden tärkeyttä. Filosofinen ja kekseliäs Nagu-Nalle on ihastuttava persoonallisuus lastenkirjallisuuden sympaattisten nallehahmojen joukossa.  

Hannele Lampela: Prinsessa Pikkiriikki, Otava 2016

Hannele Lampelan Prinsessa Pikkiriikki on hurmaava lastenkirja. Päähenkilö on riemastuttava, anarkistinen prinsessa - todellinen lasten toimijuuden ja tekemisen puolestapuhuja, joka osaa jättää aikuisten määräykset omaan arvoonsa. Lapsen näkökulma kantaa vahvasti teoksen alusta loppuun, ja Prinsessa Pikkiriikin kolmessa tarinassa riittää sekä vauhtia että seesteisiä hetkiä. Lampelan hersyvä ja leikittelevä kieli houkuttelee lukemaan kirjaa ääneen.

Sanna Isto: Maan alaiset, WSOY 2016

Maan alaiset on upea lastenromaani Metuli-tytöstä, joka eräänä aamuna huomaa muuttuneensa erikoiseksi eläimeksi. Mitä tehdä, kun oma elämä viedään? Kesäinen Suomenlinna tunneleineen ja linnoituksineen on herkullinen miljöö seikkailulle. Paikallishistoria, mielikuvitus, arki ja fantasia kietoutuvat Sanna Iston teoksessa saumattomasti yhteen. Mukaansatempaava, erinomaisella kielellä kirjoitettu teos on kertomus ystävyyden voimasta sekä omien vahvuuksien ja rajojen löytämisestä.

Juha-Pekka Koskinen: Benjamin Hawk : merirosvon oppipoika, Karisto 2016

Eletään vuotta 1692. 14-vuotias Benjamin karkaa isänsä ja isoisänsä tavoin merille. Alkaa vetävä seikkailu, joka tempaisee lukijan aarteenetsinnän saloihin. Taitavasti luodusta miljöökuvauksesta ei puutu merirosvouskottavuutta, saati tunnelmaa. Koskisen kieli on värikästä ja kuvailevaa, henkilöhahmot hauskoja ja juoni pitää otteessaan. Teos on aito merirosvoseikkailu jännityksen ja aarrekätköjen  ystäville.

Silja Sillanpää: Tenho ja Ryske: satuja soitosta, S&S 2016

Lämminhenkinen tarinakokoelma pojasta, joka toivoo seitsenvuotislahjaksi omaa soitinta ja saakin sellaisen. Mutta sillä ei voi soittaa, ainoastaan kuunnella. Onneksi ikkunan taakse ilmestyy hirvi, joka avaa pojalle musiikin salat. Sillanpää punoo tarinaa taitavasti ja kätkee kielellisten leikkien sisään runsaasti tietoa suomalaisista soittimista ja musiikin merkityksestä. Teos on vahva kuvaus ystävyydestä, ja Ryske-hirvi yksi vuoden hurmaavimmista lastenkirjallisuuden hahmoista.

Topelius-ehdokkaat raadin perusteluineen: 

K. K. Alongi: Kevätuhrit, Otava, 2016

K. K. Alongin apokalyptisen dystopiasarjan avausosa on hyytävä kuvaus kuolemanaallosta ja nuorista, jotka ovat jääneet henkiin. Pelottava tulevaisuudenkuva rakentuu pala palalta kuvaten Suomea ja maailmaa tuntemattoman kuolonkatastrofin jälkeen. Miten selvitä hengissä, kun normaalit lait eivät enää päde? Vahva juonenkuljetus ja ristiriitaiset henkilöhahmot muodostavat koukuttavan kokonaisuuden, joka ei päästä lukijaa helpolla.

Magdalena Hai: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta (Karisto, 2016)

Magdalena Hain mainio kauhunovellikokoelma yhdistelee sujuvasti karmaisevia tapahtumia, huumoria ja suomalaista kansanperinnettä. Kauhukuvastoista tutut hahmot ja asetelmat toistuvat ja muuntuvat tyylikkäästi sekä kylmäävän kauheissa että kauhuelementeillä leikkivissä novelleissa. Teos käsittelee oivaltavasti kauhun keinoin myös ongelma-aiheita, kuten koulukiusaamista ja yksinäisyyttä. Suomalaiseen nuortenkauhuun Haiseva käsi on tarpeellinen ja kaivattu, napakka kokoelma.

Nelli Hietala: Miia Martikaisen kärsimysviikko, Karisto, 2016

Nelli Hietalan hilpeän kesäinen romaani kertoo Miian viikosta kesämökillä sekä yllättävästä miespuolisesta tuttavuudesta. Teos on raikas, iloinen ja uskottava; erinomainen  realistinen nykytyttökirja. Päähenkilö on valloittava ja hänen romantiikka- ja seksuaalisuuspohdintaansa on helppo samaistua. Hyvällä kielellä kirjoitettu, sujuvasti ja mukaansatempaavasti etenevä teos purkaa myös tyttöihin ja seksuaalisuuteen liittyviä tabuja.

Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin, Otava, 2016

Kesän jälkeen kaikki on toisin kertoo Peetusta, joka on syntynyt väärään kehoon. Se on kertomus herkistä perhesuhteista, kasvamisesta, vapaudenkaipuusta sekä ihmisen tarpeesta, halusta ja oikeudesta määritellä identiteettinsä ja itsensä. Henkilöiden tunteita kuvataan tarkasti ja hienovaraisesti. Painavasta asiasta huolimatta Siri Kolun teoksessa on keveyttä ja ilmavuutta: teoksen kieli, rakenne ja tarina hengittävät ja antavat tilaa lukijan omille ajatuksille.

Maria Turtschaninoff: Naondel, Förlaget, 2016/ suom. Marja Kyrö, Tammi

Seitsemän naista, seitsemän kohtaloa - kaikkia yhdistää häikäilemätön ja raaka visiirinpoika Iskan.  Naondel on Punaisen luostarin kronikoiden (Krönikor från Röda klostret) toinen osa, joka toimii myös itsenäisenä kertomuksena. Väkevästi ja omaleimaisesti kirjoittava Maria Turtschaninoff on luonut maailman täynnä voimaa ja tunnetta. Surumielisen ja armottoman teoksen teemoina nousevat esiin valta, vapaus ja tasa-arvo.

                                       ******

Raateihin kuuluivat tänä vuonna puheenjohtajana kirjastovirkailija Salla Erho, tutkija-kriitikko Myry Voipio sekä äidinkielenopettaja Ida Hartikainen.

Topelius- ja Lydecken -palkintoehdokkaiden kattaus täydentää ja paikka ja osittain myös kommentoi hyvällä tavalla Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -ehdokasasettelua. Topelius- ja Lydecken -ehdokkaissa on mukana kaksi Finlandia-kisassakin mukana ollutta, Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin ja Iston Maan alaiset ja Runeberg Juniorissa Lena Frölander-Ulfin kuvakirja.  

Lasten- ja nuortenkirjapalkintoraadit tekevät tärkeää työtä tämän kirjallisuuden alueen perkaajina ja esilukijoina. Rouva Huu toivoo, taas kertaalleen, että raadit ymmärtäisivät työnsä kauaskantoisen merkityksen ja sisäänkirjoittaisivat myös näkemyksiään koko lukusavotasta kokonaisuutta summaaviin tiedotteisiin.

Runeberg Junior -raadin toivoisi myös laativan lyhyet esittelytekstit ehdolle asetetuista kirjoista. 

Kun kritiikki vähenee, näillä tiedotteilla ja julkilausumilla on entistä isompi merkitys! 

13. luukku: Lucian päivä perheen koetinkivenä

Lina Stoltz: Huomenna ei tarvitse pelätä, suomentanut Kirsti Johansson, 102 sivua, Barents 2016.

Kun torstaina tulin koulusta, luciamekkoni riippui silitettynä komeron ovella. Se oli puhdas ja valkoinen kuin lumi. Ripustimesta riippui myös kaunis punainen nauha. Nyt kaikki oli valmista.

Ennen tätä seesteistä kuvausta on Liljan perheessä ollut monenlaisia jännitteitä, ja Lucia-mekkokin ennättää vielä rypistyä ennen Lucian päivän huipennusta.

Liljan salaisuutta keritään auki luku luvulta. 

Miksi Lilja hermostuu koulun kehityskeskustelusta ja lähestyvästä Lucian päivän juhlasta? Miksi tunnelma kotona on niin jännittynyt ja miksi Liljan koulu menee yhtä vuoristorataa?

Minä olin kiukkuinen. Hän luuli voivansa petkuttaa meitä. En jaksanut katsoa häneen. Hän oli juodessaan kuin toinen ihminen. Kasvot olivat erilaiset. Silmät myös. Ja ääni. Hän näytti suttuiselta ja kävelikin ihan eri tavalla. Hän oli ikään kuin kasaan lysähtänyt. Oli ruman näköinen. En halunnut olla hänen lähellään. Mutta hän seisoi keskellä oviaukkoa, ja jos minä olisin halunnut ulos keittiöstä, minun oli pakko mennä läheltä hänen ohitseen.

Huomenna ei tarvitse pelätä kuvaa hienosti alkoholistiperheen sisarusten välistä solidaarisuutta. Liljan isosisko Tanja on 14 ja Tintin-veli jo aikuinen.

Ankea aihe ei kuitenkaan peittoa alleen perheenjäsenten välistä tiivistä sidosta. Äiti tuskin kokee mitään ihmeparantumista, mutta perhe pitää silti yhtä.  Hienosti Stolz kuvaa Liljan rohkeutta kertoa iso salaisuutensa myös parhaalle ystävälleen:

 Vaikka juuri olin kertonut salaisuuteni, tuntui sisälläni epätavallisen rauhalliselta. Nina ymmärsi varmasti ihan tarpeeksi.

Enemmän tällaisia kirjoja nuorille: rivakka juonen kuljetus, lyhyet luvut ja kiinnostavat päähenkilöt houkuttelevat ahmaisemaan kirjan kerralla.

Barents on vuonna 1997 perustettu, Pohjois-Ruotisssa Överkalixissa toimiva pienkustantamo, joka keskittyy julkaisemaan etupäässä suomen- ja meänkielistä kirjalisuutta. Barents julkaisee paljon kirjailija Bengt Pohjasen tuotantoa ja hän on myös kääntänyt teoksia meänkielelle.

Lina Stoltz (s. 1974) on koulutukseltaan opettaja debytoinut vuonna 1998 nuortenromaanilla Quenas konung, joka on suomennettu nimellä Kveenien kuningas.

Aiemmin Barents on julkaissut häneltä suomeksi kaksi muutakin lapsille ja varhaisnuorille suunnattua teosta, Minna ja taikamies ja Kun eivät edes opettajat tiedä. 

Kuvakirja Vilma lähtee taakikseen/ Vilma ska på dagis on ilmestynyt meän- ja ruotsinkielisenä yhteislaitoksena. Stoltz on myös työstänyt Kalevalasta version lapsille, Kalevala berättad för alla åldrar (2007) joka on yltänyt jo kolmeen painokseen.