maanantai 18. tammikuuta 2010

Liikuttava, iki-ihana ja helppolukuinen Pikku Karhu


Else Holmelund Minarik: Pikku Karhun tarinat. Kuvittanut Maurice Sendak. Suomentanut Leena Koivukoski ja Pirkko Harainen 181 sivua. Otava 1976. 4. painos 2007.

[Sis. alunperin erillisinä julkaistut kirjat Pikku Karhu, Isä Karhu tulee kotiin ja Pikku karhu saa ystävän. ]

Hassut hurjat hirviöt –elokuvan nosteessa Rouva Huu lukee nyt muitakin Maurice Sendakin kuvittamia ja suomennettuja lastenkirjoja.

Meidän perheen kestosuosikki on ollut Pikku Karhun tarinat, jonka lumovoima säilyy yksivuotiaasta aina koulun aloittamiseen asti.

Else Holmelund Minarik (s. 1920) on syntyjään tanskalainen, mutta muutti jo varhaislapsuudessaan perheineen Yhdysvaltoihin. Hänet tunnetaan parhaiten Little Bear –kirjoistaan (1957–1968), joita on suomennettu vuodesta 1960 alkaen.

Maurice Sendakin taidokas, hienopiirteinen tussi- ja vesivärikuvitus henkii menneen maailman lumoa. Äiti Karhun hameen poimuihin tekisi mieli itsekin mennä piiloon maailman melskeiltä.

Sendak ei peitellyt taiteellisia vaikutteitaan, ja niistä mm. Emily Dickinsonin runous ja Wolfgang Amadeus Mozartin musiikki ovat hyvinkin voineet vaikuttaa Pikku Karhun viktoriaaniseen brittiläiseen maaseuturomantiikkaan.

Pikku Karhun maailmankuva ei ole vähääkään vanhentunut: kaiken keskiössä on turvallinen kotimiljöö – ompelijana todennäköisesti sivutuloja hankkiva äiti ja matkatöissä kalastajana isolla laivalla oleva isä, jonka kotiinpaluu on aina pikku Karhulle juhlan paikka. Pikku Karhun ystäviä ovat kana, ankka, kissa, pöllö ja Elina-tyttö.

Pikku Karhun tarinat on hyvä esimerkki oman aikansa helppolukuisesta lastenkirjallisuudesta, joka on peruskonseptiltaan edelleen toimiva ja suoranaisen jäljittelynkin väärtti: lyhyet virkkeet on ladottu riittävän isolla kirjasimella riittävän väljällä rivinvälillä.

Vuoropuhelussa toistolla ja tapahtumien kertaantumisella on selvä funktionsa. Kuva tukee jo kerrottua.

Samanlaisen yksinkertaisen kaavan mukaan rakentuvat myös Arnold Lobelin Kurnu ja Loikka -kirjat, joista olisi tarpeen saada mitä pikimmiten uusia painoksia!

3 kommenttia:

atronii kirjoitti...

Muistan lukeneeni noita tarinoita. Dramaattisin kohta oli se, kun Elinan nukke Kaisa putosi puusta ja katkaisi toisen käsivartensa.

Anonyymi kirjoitti...

Pikku Karhun tarinat ovat olleet meidän perheen suosikki tarinoita. Kolme nyt teini-ikäistä poikaani pitivät paljon tästä kirjasarjasta. Osasimme tarinat lähes ulkoa. Saako tätä kirjaa enää mistään? Haluaisin ostaa kyseisin kirjan viisi vuotiaalle kummitytölleni.

Rouva Huu kirjoitti...


Kannattaa pälyillä Pikku karhun tarinoita kirjastojen poistomyynnstä. Joskus näkee näitä kirjoja liikkuvan myös kirpputoreilla. Uutta painosta ei hetkeen ole otettu.