Nykyprinsessat tunnustavat useampaa väriä

Sanna Mander: Prinsessavärityskirja, 100 sivua, S & S 2016.

Rouva Huu on naureskellut välillä ihan avoimesti värityskirjabuumille, vaikka lähipiiristäkin löytyy väritykseen hurahtaneita.

Luultavasti värittäminen täyttää nykyihmiselle samaa tärkeää rauhoittumisen ja tekemisen terapiaa kuin mitä ”vanhanaikaisemmat” kädentaidot ovat tuottaneet edeltäville sukupolville.  

On yleistä, että ns. aikuisten värityskirjoissa ei mainita lainkaan piirtäjän nimeä. 

Sanna Manderin (s. 1980) Prinsessavärityskirja tekee iloisen, kotimaisen poikkeuksen.

Punkkariprinsessasta on rojalistinen pönöttäminen kaukana.
Sanna Manderin kuvitusta Prinsessavärityskirjaan (S & S 2016).  

Manderin värityskirja sopii yhtä hyvin pienen kuin vähän isommankin prinsessaentusiastin käsiin. 

50 prinsessan joukosta löytyvät ne klassiset prinsessat tai niihin verrattavat kaunokaiset (esim. Tähkäpää, Grace Kelly, Egyptin kuningatar Nefertiti, Merenneitoprinsessa),  mutta myös iso joukko myös kapinallisia, anarkistisia ja ennakkoluuloja kumoon kaatavia prinsessoja, vai mitä tuumaatte vaikkapa pelle-, poika- , skeittari, hippi- , toimitusjohtaja- Picasso- tai siamilaisprinsessoista?

Kirjallisuuskasvatusta tämäkin: tältä näyttää Lukutoukkaprinsessa
Sanna Manderin Prinsessavärityskirjassa (S & S 2016). 

Mander kertoo  saatesanoissa, että idea kirjaan syntyi, kun hänen viisivuotias tyttärensä sai silmälasit. Äiti ja tytär pohtivat yhdessä, mahtavatko prinsessat käyttää silmälaseja. Keskustelu laajeni ennen pitkää toteamukseen, että prinsessojakin on moneksi.

Kirja kannustaa jakamaan sosiaalisessa mediassa omat prinsessavärityskuvat hashtagilla #prinsessavärityskirja.

Manderin sievistelemätön, jopa groteski tyyli on hyvässä kontrastissa värityskirjan mitä romanttisimman aiheen kanssa.

Lisää tällaisia laadukkaita kotimaisia vaihtoehtoja, toivoo rouva Huu!

--- ja tältä näyttää poikaprinsesssa. Sanna Manderin kuvitusta kirjaan
 Prinsessavärityskirja (S & S 2016).  

Manderin 1960-lukua pidäkkeettömästi niin väri- kuin muotokieleltäänkin kunnioittava tyyli on tuttua niin koti- kuin ulkomaisistakin lehdistä sekä pakkausmateriaaleista, tekstiileistä, julisteista ja muista tuotteista.  

Mander on kuvittanut Tuuve Aron Topi & Tallulah -sarjan lastenromaanit Korson purppuraruusu ja  Karambolan kirous (WSOY 2011–2013) sekä viimeksi Andrei Huhtalan stadin slangilla kirjoittaman Punahilkka-version Punis, kuumottava stoori (Schildts & Söderströms 2015).

Nykyisessä aikuisten värityskirjabuumissa kannattaa muistaa, että Anne Peltola (nyk. Vasko) on ollut Suomessa aikuisten värityskirjojen pioneeri kolmella WSOY:n Lista-sarjan kautta vuosina 2007–2009 ilmestyneellä Aikuisten värityskirja- teoksellaan.