Toim. Tittamari Marttinen:
Mediamaassa. Tarinoita lapsista ja mediasta, kuvittanut Janne Harju, 40 sivua, Saarnikirjat 2011.
Elli Mäkilä & Jii
Roikonen: Reuhurinne: Nettitaidot, 52 sivua, Otava 2015. Graafinen suunnittelu
Päivi Puustinen.
Ei ole Suomen lapsilla hätäpäivää, kun heille tehdään näin inspiroivia kirjoja mediakasvatuksen tueksi!
Lasten
medialukutaito ja monilukutaito oli viime viikolla erityisen paljon
uutisotsikoissa valtakunnallisen mediataitoviikon takia.
Tässä kaksi kirjaa, jotka sopivat mainiosti esikoulun
ja alakoulun ensimmäisten luokkien mediakasvatuksen tueksi.
Jo
neljän vuoden takainen Mediamaassa ottaa pääpiirteittäin yhä ajantasaisesti
haltuun lasten erilaisia mediankäyttötapoja. Tekstejä on tilattu suomalaisilta
lasten- ja nuortenkirjailijoilta. Kirja on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön Lapset ja media
-hankkeen tuella.
Kari
Levolan Synttärimeilejä -tarinassa eskari-ikäinen Suvi haikailee ulkomaille
muuttanutta ystäväänsä ja on sitä mieltä, että synttäritkin menevät pilalle,
kun Heta ei pääse paikalle. Kummitädin ja Hetan paketista paljastuu kannettava
tietokone, jolla Suvi pystyy olemaan yhteydessä kaveriinsa.
Mari Mörön
Kurrekanava kertoo Iirosta, joka on tehnyt äidin kanssa sopimuksen, ettei
pelaisi liikaa tietokonepelejä. Mummolaan meno ei oikein innosta, kunnes
Iirolle esitellään oravanpesä, jota voi tarkkailla webbikameran kautta!
Jukka-pekka Palviaisen Kuusipuiston kotisivut
kertoo Palviaisen Rämäpäät-kirjasarjasta tutuista lapsista, Merituulista,
Pilkki-Piasta, Tainasta, Reetaleenasta ja Sonjasta, jotka saavat rehtorilta
tehtäväkseen laatia koululle omat kotisivut.
Pasi & Eva Lönnin Aakkosrosvossa Eva-tyttö opettelee lukemaan ja on koukuttunut
tietokoneen aakkospeliin.
Leena Virtasen Itkettävän ihana elokuva -tarinassa
pohditaan äidin ja tyttären erilaista elokuvamakua ja television
käyttötottomuksia.
Meillä on kotona yksi televisio ja kaksi tietokonetta, molemmilla oma kone, äidillä ja minulla. Minun koneeni on äidin vanha, mutta kyllä se toimii.
Televisiota me katsomme joskus yhdessä, mutta yleensä minä saan katsoa sitä yksin tai kavereiden kansa. Äiti katsoo sitä illalla, kun olen mennyt nukkumaan. Mutta ei televisiosta tule aina minun ohjelmaani. Silloin voin antaa äidin katsoa omia ohjelmiaan. Mutta jos se katsoo poliisisarjoja, sen pitää varoittaa minua. En halua nähdä sellaisia sarjoja, joissa kuolee ihmisiä. Sen takia en lue edes Harry Pottereita, koska minulle on krrottu, että niissä kuolee ihmisiä.
Äitikin ihmettelee sitä. Olet erilainen lapsi, hän huokaisee.
Suomenruotsalaisen
Annika Sandelinin Vifsi on julkaistu ruotsiksi ja se kertoo tytöstä, joka
haluaisi lemmikkieläimen. Äiti keksii, että tytölle voidaan hankkia
virtuaalilemmikki.
Ritva
Toivolan Piparipelissä Lassin isovanhemmatkin ovat koukuttuneita tietokoneeseen
ja Lassi neuvoo heitä, mitä kaikkea jännää netistä löytyy.
Elli
Mäkilän & Jii Roikosen Nettitaidot on osa Tuula Kallioniemen Reuhurinne-lastenromaanien
ympärille syntynyttä tuoteperhettä, joka on laajentunut parin viime vuoden
aikana tehtävä- ja puuhakirjoihin ja muihin oheistuotteisiin.
Tekijänoikeuksien kannalta on hieman outoa, että Kallioniemen tekijyys tulee ilmi vain sisäkannen nimeketiedoissa, vaikka tarinoissa seikkailevat tutut Reuhurinteen alakoulun oppilaat luonteensa ja muiden ominaispiirteiden mukaisin painotuksin.
Tekijänoikeuksien kannalta on hieman outoa, että Kallioniemen tekijyys tulee ilmi vain sisäkannen nimeketiedoissa, vaikka tarinoissa seikkailevat tutut Reuhurinteen alakoulun oppilaat luonteensa ja muiden ominaispiirteiden mukaisin painotuksin.
Reuhurinteen alakoulun oppilaat ovat mitä mainioin läpileikkaus suomalaisesta nykylapsuudesta ja lasten arjesta. Kukin lapsi on aivan oma valloittava, valovoimainen persoonansa. Kaikilla on erilaiset taustat ja mielenkiinnon kohteet: Reuhurinteen koulua käyvät muiden muassa romanityttö Ramona, monikulttuurisen perheen vesa Aba, (yli)suojelevan kasvatuksen yksinhuoltajaisältään saanut Saska, huomionkipeä ja ehkä vähän ylivilkas Möly.
Tötterö haluaa lukea päivän uutiset printtilehdestä ja Saska käyttää tiedonhakuun puhelinta. Jii Roikosen kuvitusta Elli Mäkilän tekstiin tietokirjassa Reuhurinne: Nettitaidot (Otava 2015). |
Nettitaidot-kirjassa kullakin lapsella on myös aivan omat mieltymyksensä ja kiinnostuksen kohteet median, digilaitteiden ja viestinnän suhteen. Jouhevasti etenevä tarina tuo lapset erilaisten mediankäytön pulmien tai ilmiöiden eteen.
Sivun yläreunassa erilaiset aihetunnisteet kertovat, mistä eri aihepiireistä kullakin aukeamalla on kyse.
Tietoiskut tai faktalaatikot on painettu keltaisella huomiovärillä ja ne erottuvat sen takia riittävästi tarinasta. Jii Roikosen eloisassa mutta silti havainnollisessa ja tietoainekselle uskollisessa kuvituksessa hyödynnetään myös sekä lasten että välkyn Pöntinen-nimisen koiran puhekuplia ja osa faktasta on upotettu niihin.
Valtavasta tietomassasta huolimatta kirja on typografisesti yllättävän helppolukuinen ja looginen kokonaisuus.
Reuhurinne:
Nettitaidot on mainio todiste siitä, kuinka monipuolista, tanakkaa ja
innostavaa lasten tietokirjallisuutta paneutuneella tekijätiimillä saadaan
nykyisin aikaan!
Lisää mediakasvatukseen
sopivia lastenkirjoja:
Sanna Pelliccioni:
Onni-poika tykkää pelata, Minerva 2015
Linda Liukas: Hello Ruby, suomentanut Kirsikka Myllyrinne, Otava 2015
Tuula Kallioniemi, Elli
Mäkilä ja Jii Roikonen: Reuhurinne: Nettipuuhat. Tehtäviä ja tuuletusta, riemuja
ja ratkaisuja! 48 sivua, Otava 2015
Christine Jüngling & Manfred Tophoven: Vähän aikaa vielä!, suomentanut Seija Kukkonen, Kustannus-Mäkelä 2012
Jaana Kapari-Jatta: Hipsikka, kuv. Sanna Nylén, Finnet-liitto 2010
Sinikka & Tiina Nopola: Risto Räppääjä ja villi kone, kuv. Aino Havukainen & Sami Toivonen, Tammi 2006
KAVI eli Kansallinen auviovisuaalinen instituutti on julkaissut päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille netin perusasioista kertovan selkeän oppaan Miten internet toimii. Oppaan voi ladata internetistä maksutta.
Tekstiä muokattu 24.2.2015.
1 kommentti:
hei haloo! hakkerointi ei ole aina laitonta
Lähetä kommentti