tiistai 25. elokuuta 2015

Virtuaalinen satu on tyhjää parempi hätäapu


Kuvituskuva Kristiina Louhen kuvakirjasta
Aino tahtoo mukaan (up. 2004 Tammi

















Jatketaan vielä iltasatujen äärellä.


On hienoa, että lastenkulttuurikentän vapaat toimijat eivät lamaannu nykyisen taloudellisen ahdingonkaan aikana, vaan heiltä löytyy uskallusta kehitellä uudenlaisia lasten lukemisharrastusta edistäviä hankkeita ja vastata lastenkirjallisuuden suurkuluttajien tarpeisiin. 


Iltasatu-yhdistys on keväällä 2015 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tarkoituksena on edistää suomenkielisten lastensatujen saatavuutta sähköisessä muodossa. 

Iltasatu.org on yhdistyksen ylläpitämä sähköinen lastensatufoorumi, johon kootaan suomenkielisiä lyhyitä satuja ja tarinoita sähköisessä muodossa: mukana on sekä tekijänoikeuksista vapaita, osin lyhenneltyjä klassikkosatuja että tekijöiden luvalla julkaistuja poimintoja uudemmista kotimaisista satukokoelmista. Tällä hetkellä foorumilla on lähes 30 satua ja valikoimaa täydennetään koko ajan. 


Sadut voi ladata tablettiin, puhelimeen tai läppärille ilman veloitusta. 

Hanke on syntynyt käytännön tarpeesta: ulkosuomalaiset lapsiperheet ovat kaivanneet virtuaaliseen lastenkirjahyllyyn suomenkielisiä iltasatuja, koska kirjaston tai kirjakaupan palvelut ovat usein liian kaukana tai muutoin vaikeasti tavoitettavissa.

Yhdistyksen toimintaa ylläpidetään apurahoin ja sponsorituella. Sivujen tekniseen toteutukseen on saatu Suomi-seuran apuraha.

Sivuston perustaja Kati Weiss sai idean tammikuussa. Weiss on kahden pienen lapsen äiti ja asuu perheineen Sveitsissä. Hän havahtui huomaamaan, että netissä on kyllä tarjolla yllin kyllin ilmaisia lastenvideoita ja pelejä, mutta lastenkirjallisuutta hyvin niukasti. 


Mukana valikoimassa on klassikkosatuja, mm. H. C. Andersenilta sekä tutut Tuhkimo, Punahilkka ja Prinsessa Ruusunen. Kuvituksen taso vaihtelee, mutta erityistä riemua herättävät Jani Ikosen  tyylipuhtaat kuvitukset Rumaan ankanpoikaseen, Kolme pientä porsasta -satuun  ja Keisarin uusiin vaatteisiin (Ikonen on tehnyt kuvitukset alun perin Papunettiin). 

Nykykirjailijoista ja kuvittajista edustettuina ovat yksittäisillä saduilla Kaarina Helakisa, Hannele Huovi, Myry Voipio ja Timo Parvela, kuvittajinaan Kristiina Louhi, Christel Rönns ja Virpi Penna. Lähiaikoina luvassa on myös Pennan kuvittamana Leena Laulajaisen satu Sininen hirvi, joka on ilmestynyt kokoelmassa  Hopeasarvinen poro, Satuja Lapista (Tammi 2014) sekä satu Ville Hytösen Ötökkämaan tarinoista (Tammi 2014). 

Myöhemmin sivuilla on tarkoitus julkaista myös yhteistyössä SETA:n kanssa sateenkaariperheille soveltuvia satuja. Lukulamppu.fi:ssä Jenni Saarilahden artikkelissa  Weiss peräänkuuluttaa laveampaa sukupuolikuvaa satukirjallisuuteen: 


Tulevaisuuden sadunkertojilta toivon ennen kaikkea uusia räväkämpiä roolimalleja sekä tytöille että pojille: kilttien prinsessojen, rohkeiden prinssien ja ilkeiden äitipuolten joukkoon mahtuisi paljon muitakin uusia arkkityyppejä. Ehkäpä joku innostuisi kirjoittamaan pinkkiin pukeutuvasta Lenni-pojasta tai tytöstä, josta tuli supersankari.
 
Erityisen kiinnostavaa on, että foorumi toivottaa tervetulleiksi myös aivan uudet lastenkirjan tekijät, joilla on sivuston kautta mahdollisuus saattaa työnsä julki ilman painatus- ja markkinointikustannuksia.  

Vastoin rouva Huun epäilyjä iltasatu-foorumi ei ainakaan vielä ole Kati Weissin kertoman mukana hukkunut tarjottuihin teksteihin ja kuvituksiin. Lastenkirjallisuuden omakustantaminen on Suomessa hyvinkin suosittua, ja luulisi, että palveluun suorastaan tulvii sekä tekstejä että kuvituksia, jotka haaveilevat isommasta yleisöstä.

Tällä hetkellä sivustolta löytyy turkulaisen vapaan kirjoittajan ja kuvittajan Tiina Ahoniemen  kuvitukset Pinokkioon ja Todelliseen prinsessaan sekä animaatio- ja videotuotannon parissa sekä graafikkona työskentelevän Iina Kuulan kuvitus Prinsessa Ruususeen.   


Iltasatu-foorumin tiimi päättää yhdessä mukaan valittavista saduista. Valintakriteerinä on kuitenkin, että sekä  teksti että  kuvitus on  laadukasta. 

Weiss kartoittaa parhaillaan mahdollisuuksia hankkia palvelulle taloudellista tukea, jotta kirjoittajille ja kuvittajille pystyttäisiin myös maksamaan julkaisuista korvaus. Hän lupaa myös auttaa tekijöitä apurahojen hakemisprosessissa. 
Kati Weiss on kirjoittanut mukaellut ja lyhennellyt iltasadun mittaan sopivat versiot monista lastenklassikoista, mm. Peter Panista, Pikku Heidistä ja Pinokkiosta.


Ulkomaisina ammattikuvittajina foorumilla ovat mukana klassista sadunkuvitusperinnettä edustava yhdysvaltalainen  Ruth Sanderson , argentiinalainen kirjojen ja animaatiofilmien kuvittaja Sebastian Giacabino sekä latvialainen Liga Klavina, jonka kuvituksissa on art deco –henkisyyttä. Mukana on myös tekijänoikeuksista vapaita klassikkojen alkuperäiskuvituksia Beatrix Potterilta ja Arthur Rackhamilta


Idea on kannatettava, joskin rouva Huu toivoo, että lapset eivät sen paremmin kotomaassa kuin ulkomaillakaan jää pelkästään sähköisen lastenkirjallisuuden varaan. 

Hätävarana iltasatu.org on mainio keksintö, ja siitä on varmasti iloa myös arjen monissa käänteissä, vaikkapa lomamatkoilla, kun on mahdotonta tai vaivalloista kuljettaa joskus painaviakin lastenkirjoja jo ennestään täydessä repussa tai matkalaukussa. 
















6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Viehättävä idea, jolle toivon tukea.
Mahtaako Kati Weiss muuten tuntea suomalaista uusinta lastenkirjallisuutta? Siellähän toki on supersankarityttö Emilia supermarsu, itse olen kirjoittanut kuvakirjan Paavosta, joka unelmoi olevansa tyttö ja räväköitä satuja on paljon - vaikkapa Päivi Alasalmen tai Alexandra Salmelan sadut.
Sen sijaan perinteiset prinssit ja prinsessat loistavat poissaolollaan.
Anneli

Rouva Huu kirjoitti...


Anneli,

Päivi Alasalmelta on jo satufoorumilla kolme satua. Ja Alasalmen kertoman mukaan Weiss löysi Alasalmen satukokoelmat Lastenkirjahyllyn kautta.

Kuvakirjaformaatti on julkaisutavan vuoksi haastava, sen vuoksi on keskitytty perinteisellä formulla tehtyihin satuihin ja kertomuksiin.

Iltasatu.org-palvelun pyörittäminen perustuu nähdäkseni ainakin tässä alkuvaiheessa puhtaasti nykykirjailijoiden ja -kuvittajien talkoohenkeen, eli he antavat tekstinsä ja kuvansa ilman korvausta palvelun käyttöön.

Anonyymi kirjoitti...

ilmaisin itseni huonosti. Halusin viitata tähän Kati Weissin toiveeseen, jota jutssa siteerataan:

"Tulevaisuuden sadunkertojilta toivon ennen kaikkea uusia räväkämpiä roolimalleja sekä tytöille että pojille: kilttien prinsessojen, rohkeiden prinssien ja ilkeiden äitipuolten joukkoon mahtuisi paljon muitakin uusia arkkityyppejä. Ehkäpä joku innostuisi kirjoittamaan pinkkiin pukeutuvasta Lenni-pojasta tai tytöstä, josta tuli supersankari."

Räväköitä roolimalleja suomalaisessa lastenkirjallisuudessa on, tätä yritin sanoa.
Onpa kiva juttu, että Alasalmen satuja on valikoimassa.

sama

Rouva Huu kirjoitti...


Joo, varsinkin mainitsemassasi Alexandra Salmelan satukokoelmassa on todella raflaavia uusia satuhahmoja! Vähän minua jo aika-ajoin närästää tämä sukupuoliroolien kyseenalaistaminen ja tekemällä tehty leikittely, jota erityisesti Ruotsissa sukupuolisensitiivisessä päivähoidossa ajetaan. Sukupuoliroolien sijaan pitäisi kannustaa lasta ilmaisemaan itseään rohkeasti, markkinamiesten ja karsinoiden luokitteluista piittaamatta.

Mutta on hyvä, että Iltasatu-foorumilla halutaan tarjota myös perinteisten klassikkosatujen roolimallien rinnalla myös räväkämpiä vaihtoehtoja. Alasalmen kokoelmissa on mielestäni hauskaa juonikkuutta, jolla näitä kliseitä puretaan.

Anonyymi kirjoitti...

Asian vierestä, mutta koska tällä hyllyllä käyvät varmaan etupäässä aikuiset, tahdon muistuttaa maailman ihanimmasta satukirjasta aikuisille (joille monet sadut alunperin taisivat ollakin suunnattuja):
MIEHESTÄ SYNTYNYT,( Peltoniemen Sarin tekemä). Kerta kaikkiaan huikea. Ilmestyikö viime vuonna.
Todellakin räväkkä vaihtoehto.

T von L

Rouva Huu kirjoitti...


Tuula, mainio nosto! Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille ilmestyi tosiaan viime vuonna Atenan kustantamana.

Rouva Huu on kirjan lukenut ja tykännyt. Aikuisillakin on sadunnälkä.